Uusi työviikko Brysselissä alkoi eilen EPP-ryhmän talousvaliokunnan jäsenten kokouksella, jossa puitiin tänään valiokunnassa äänestettyä lausuntoa säästökorkodirektiivin muutokseen. Olen ryhmäni raportööri asiassa, päämietinnönlaatija on PES-ryhmän Benoit Hamon.
Odotetusti kiistely keskittyi suurimpaan poliittiseen kysymykseen, eli kysymykseen siitä, tulisiko kolmen erioikeuden saaneen maan siirtyä muun EU:n kanssa samaan järjestelmään vai ei. Mietinnössä on kyse rajat ylittävästä korkotulojen verotuksesta – vuonna 2003 hyväksytyn alkuperäisen direktiivin mukaan jäsenmaiden tulee automaattisesti vaihtaa tietoja niin, että on mahdollista verottaa jossain toisessa jäsenmaassa kertyneitä verotuloja. Tuolloisesta direktiivistä päätettäessä kolme jäsenmaata – Itävalta, Luxemburg ja Belgia – ilmoittivat, etteivät ne tällaiseen tietojenvaihtoon vielä pysty ja että ne soveltavat siirtymäajalla tietojenvaihdon sijaan lähdeverokäytäntöä.
Siirtymäajalle ei tuolloin asetettu mitään loppumispäivämäärää – mietinnönlaatija esittää nyt direktiivin uudistuksen yhteydessä, että siirtymäkausi loppuisi heinäkuun alkuun 2014. Olen raportöörin kanssa samaa mieltä asiasta, sillä tärkeää on noudattaa koko EU:n alueella harmonisoidusti yhtä järjestelmää. Tämä kanta voitti myös aamupäivän valiokuntaäänestyksessä. Kiihkeätä vastarintaa esittivät EPP-ryhmän luxemburgilaiset ja itävaltalaiset mepit.
Viikon loppupuolella koko parlamentti pääsee jälleen äänestämään niin kutsutussa mini-istunnossa. Agendalla on huomattavan painavia asioita, tärkeimpinä mm. syrjinnänvastainen direktiivi sekä EU:n ympäristömerkkijärjestelmän uudistaminen.
Syrjinnänvastainen direktiivi on toteutuessaan yksi sosiaalisen ja ihmisten Euroopan tärkeimpiä menestysaskeleita tällä vaalikaudella. Direktiivillä syrjimättömyyden periaate laajennetaan työpaikoilta palveluiden ja tavaroiden saantiin. Näin ollen direktiivin kattamia aloja ovat mm. koulutus, pankkipalvelut, asuminen ja liikennepalvelut.
Koskiessaan kaikkia ihmisryhmiä ja syrjintäperusteita sekä aktiivisen syrjinnän lisäksi passiivisen syrjinnän lainsäädäntö tulee vaikuttamaan suunnattomasti monen EU-kansalaisen elämään. Niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa suuren ihmisjoukon jokapäiväistä elämää vaikeuttaa syrjintä muodossa tai toisessa. Nykypäivän ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavassa yhteiskunnassa tämän ei tule olla mahdollista, vaan jokaisella on oltava tasaveroinen mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan