Kannanotot

Blogi

6.5.2009 Blogi

Jo talouskriisin alkumetreillä komissio lupasi yhtenä toimenpiteenä 5 miljardia lisäelvytysrahaa lähinnä energia- ja maaseudun kehittämishankkeille. Rahojen hankinta meni tappeluksi, kun yksimielisyyttä ei onnistuttu löytämään siihen kysymykseen, mistä nämä rahat itse asiassa oli tarkoitus löytää. Loppujen lopuksi päädyttiin jyvittämään summa vuosien 2009 ja 2010 budjeteista.

Parlamentin tulee antaa budjetinvalvojana siunaus paketille, minkä se tänään tekikin. Suurimman osan elvytyksestä haukkaa energiainvestoinnit. Suomea koskee Estlink 2 -merikaapelihankkeelle myönnetty 100 miljoonaa. Hienoa on, että Estlink -hanke pysyi listalla muuttumattomalla summalla aivan komission ehdotuksesta alkuhetkistä alkaen.

Erittäin harmillista on sen sijaan, ettei komission alkuperäinen ajatus tukea vain ja ainoastaan sähkölinjoja, hiilen talteenottoa ja varastointia (CCS) sekä merituulihankkeita muuttunut matkan varrella. Sähkölinjat ja merituuli ovat toki lisärahansa ansainneet. Kohtuuton hiilen talteenoton ja varastoinnin painotus on sen sijaan käsittämätöntä. Semminkin, kun sille on luvassa huomattavaa rahoitusta päästökauppatuloista: näistä tullaan rahoittamaan kaikki 12 koelaitosta. 5 miljardin lisäpaketista CCS:lle luvataan lisärahaa yli miljardi euroa. Näin CCS-projektit uhkaavat lohkaista energiaelvytyksestä jopa 80 prosenttia.

Tuulivoiman lisäksi ylimääräiseen elvytysrahaan olisi ehdottomasti pitänyt olla tasavertainen hakuoikeus myös muilla uusiutuvilla energiaprojekteilla. Sen sijaan, että panostetaan epävarmaan CCS-teknologiaan, tulisi painotuksen olla uusiutuvissa energianlähteissä. Erityisesti erilaiset aurinkoenergiaprojektit olisivat rahoituksensa ansainneet.

Pakettiin jäi toteamus, jonka mukaan mahdollisesti käyttämättä jääneet varat voidaan ohjata hankkeisiin, joilla edistetään energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä. Komission alkuperäisissä kaavailuissa varoja olisi korvamerkitty energiatehokkuuteen muutoinkin, kuin mahdollisista rääppeistä. Alun perin komission piti sisällyttää pakettiin myös niin kutsuttu ”fiksujen kaupunkien” osio, jossa kaupunkien energiatehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä olisi tuettu ja näin kannustettu. Valitettavasti nämä molemmat tippuivat matkan varrella ehdotuksesta. Elvytyksen, työllisyyden ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta energiatehokkuusprojekteihin panostaminen olisi tuonut mukanaan suuremman hyödyn kuin mitä pakettiin nyt jääneet keinot lupailevat.

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Liity tältä sivulta uutiskirjeen tilaajaksi.

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tältä sivulta Sirpan tukijoukkoihin.

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista