Istanbulin sopimuksen 10-vuotispäivänä naisten oikeuksia kyseenalaistetaan edelleen

Sopivasti tänään Istanbulin sopimuksen vuosipäivänä parlamentin tasa-arvovaliokunnassa äänestimme seksuaali- ja lisääntymisterveysaiheisesta mietinnöstä. Tekstissä todetaan muun muassa, että terveydenhuollon epääminen naisilta näissä asioissa on naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Naiset ovat ihmisiä, ja ihmisoikeudet kuuluvat myös naisille.

Tänään on Istanbulin sopimuksen 10-vuotispäivä. Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta hyväksyttiin 11. toukokuuta vuonna 2011. Naisten oikeuksia määrittelevä Pekingin julistus ja toimintaohjelma syntyivät 25 vuotta sitten. On järkyttävää, että näistä työkaluista huolimatta vielä 2020-luvullakin jotkut tahot kyseenalaistavat naisten ihmisoikeudet, kuten naisten oikeuden fyysiseen koskemattomuuteen ja omaan kehoonsa.

Istanbulin sopimus määrittelee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. On olennaista ymmärtää, että naisiin kohdistuva väkivalta ei ole ainoastaan fyysistä. Se voi olla myös psyykkistä, seksuaalista tai rakenteellista. Kaikista näistä väkivallan muodoista on yksiselitteisesti sanouduttava irti. Istanbulin sopimus on merkittävä, koska se ei keskity ainoastaan fyysiseen väkivaltaan, joka tietysti on edelleen äärimmäisen vakava ongelma – alle eläkeikäisen naisen todennäköisin tapa kuolla on myös Suomessa läheisen miehen käden kautta. Tämän täytyy loppua. Kuitenkin samalla tavoin väkivaltaa on myös henkinen väkivalta, esimerkiksi naisiin kohdistuva vihapuhe verkossa, jonka tarkoitus on kutistaa naisten tilaa ja rajoittaa heidän vaikutusmahdollisuuksiaan yhteiskunnassa, ja johon meillä täytyy olla ehdoton nollatoleranssi. Kaikenlainen ylenkatsominen, vähättely ja tytöttely on juuttunut rakenteisiin ja osaksi yhteiskuntiamme.  Naisten jättäminen yhteiskunnan sivupaikoille vailla vaikuttamismahdollisuuksia on rakenteellista väkivaltaa. Jos nainen on jumissa lasten- ja vanhustenhoidon vastuiden välissä, eikä kunnollista koulutusta tai pääsyä työelämään ole, on mahdotonta vapaasti toteuttaa itseään ja unelmiaan. Niin kauan, kun yhteiskunnasta puuttuvat edellytykset esimerkiksi tasa-arvoiseen työelämään ja sukupuolten palkkaerojen kaltaisiin tasa-arvo-ongelmiin ei puututa, rakenteellinen väkivalta naisia kohtaan ei ole kadonnut.

Sopivasti tänään Istanbulin sopimuksen vuosipäivänä parlamentin tasa-arvovaliokunnassa äänestimme seksuaali- ja lisääntymisterveysaiheisesta mietinnöstä. Tekstissä todetaan muun muassa, että terveydenhuollon epääminen naisilta näissä asioissa on naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, ja että kaikille naisille on taattava mahdollisuus turvalliseen, lainmukaiseen aborttiin. Kehollinen koskemattomuus ja naisten pääsy seksuaali- ja lisääntymisterveydelliseen terveydenhoitoon on ihmisoikeus.

Kommentointi on suljettu.