Täysistuntoviikolta erottui kaksi tärkeää kysymystä ylitse muiden: eilen parlamentti äänesti sekä Kööpenhaminan ilmastokokousta koskevasta päätöslauselmasta että päätöslauselmasta, joka koski niin kutsuttua Tukholman ohjelmaa.
Ilmastokokousresoluutiossa parlamentti painotti EU:n sitoumusta IPCC:n määrittelemiin päästöleikkauksiin ja teollisuusmaiden vastuuta riittävään, kehitysavusta erilliseen ja ennakoitavaan rahoitukseen kehitysmaille. Päätöslauselmassa vaaditaan kansainvälistä sopimusta takaamaan, että teollisuusmaat vähentävät yhdessä merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjään. Vuoteen 2020 mennessä tavoite asettuisi 25–40 prosentin välille ja vuoteen 2050 mennessä tavoitteena olisi vähintään 80 prosentin vähennys vuoden 1990 päästömääriin nähden. Äänestys oli ensimmäinen ilmastoasioita koskeva kannanotto uudelta parlamentilta.
Tukholman ohjelmaksi kutsuttu esitys linjaa EU:n tavoitteet oikeus- ja sisäasioiden saralla tulevalle viisivuotiskaudelle. Ohjelma on tarkoitus hyväksyä neuvostossa joulukuisessa huippukokouksessa.
Turvallisuus, hyvinvointi ja tasa-arvo syntyvät oikeusvaltion, solidaarisuuden ja syrjimättömyyden periaatteiden johdonmukaista noudattamista eri politiikka-aloilla ja laadittavissa laeissa. Soisin kiinnitettävän nykyistä huomattavasti enemmän huomiota maahanmuuttajien, vähemmistöjen ja syystä tai toisesta syrjintää kohtaavien kansalaisten arkipäivän parantamiseen. Kysymyksessä ei ole vain marginaali-ilmiö: tuoreessa eurobarometri-tutkimuksen mukaan joka kuudes eurooppalainen ilmoitti kokeneensa syrjintää viimeisen vuoden aikana.
Syrjinnän kieltämisessä nyt neuvoston käsittelyssä oleva syrjinnän tavaroiden ja palveluiden tarjoamisessa kieltävä direktiivi on erittäin tärkeä. Valitettavasti direktiivin eteneminen neuvostossa on ollut erittäin tahmeaa ja direktiivi on kohdannut huomattavaa vastustusta joidenkin jäsenmaiden taholta. Erityisen ongelmalliseksi nämä jäsenmaat tuntuvat kokevan iän määrittelyn yhdeksi syrjintäperusteista. Euroopan unionin arvopohja rakentuu ihmisoikeuksien ja tasa-arvon periaatteiden kunnioittamiselle. Nämä periaatteet tulee panna täysimääräisesti täytäntöön myös Euroopan-laajuisen lainsäädännön tasolla.
P.S. Barroso on tänään julkaissut listansa komissaariehdokkaiden salkkujaosta. Ilmastokomissaarin virka tuli perustetuksi. Tanskalainen Connie Hedegaard on onneksi erittäin hyvä esitys tehtävään. Barroson tavoite, jonka mukaan ilmastokysymykset yhdistetään johdonmukaisesti muihin politiikkalohkoihin, on tavoitteena kannatettava. Haasteeksi jää ilmastonmuutoksen monimutkaisen ongelman ymmärtäminen laaja-alaisesti niin, etteivät ratkaisut jää vain oireen yksisilmäiseksi lääkitsemiseksi. Tämä voi pahimmillaan lisätä muita ympäristöongelmia.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan