Syksyn ensimmäinen täysistuntoviikko on takana. Keskiviikkona hyväksyttiin José Manuel Barroson nimittäminen komission puheenjohtajaksi uudelle viisivuotiskaudelle. Barroson nimitys oli eittämättä viikon tärkein ja eniten keskustelua herättänein äänestys. Yksi viikon mielenkiintoisista päätöslauselmista oli unionin energiavarmuutta koskeva resoluutio, jonka ytimessä on energiaprojekti Desertec.
Desertecin johtoajatuksena on tuottaa aurinkovoimaa Saharassa, sekä paikalliseen kulutukseen, mutta erityisesti myös vietäväksi Eurooppaan. Pohjois-Afrikkaan on tarkoitus rakentaa useita isoja aurinkovoimaloita.
Tämän vuoden heinäkuussa 12 sähkö- ja teknologia-alan yritystä päättivät Desertec Industrial Initiative (DII) -aloitteesta: mukana ovat mm. ABB, Deutsche Bank, E.ON, RWE ja Siemens. Aloitteen päätavoite on luoda konkreettinen liiketoimintasuunnitelma ja rahoituskehys voimalahankkeiden toteuttamiseksi. Tavoitteena on rakentaa tarpeeksi voimaloita kattamaan 15 % Euroopan sähkönkulutuksesta. Arvioidut kustannukset ovat noin 400mrd euroa. Kaavailtu tekniikka on niin sanottua keskitettyä aurinkovoimaa. Siinä keskitetään peilien avulla auringon säteilyä höyrystimeen, jossa taas kuumeneva vesihöyry pyörittää höyryturbiinia. Samainen tekniikka on ollut käytössä jo pidemmän aikaa: Kaliforniassa tekniikkaa alettiin käyttämään 1980-luvulla.
Desertec-ajatukseen liittyy tiiviisti Euroopan vanhentuneen sähköverkkorakenteen uudistaminen: tällä hetkellä Euroopassa ei juurikaan ole rajoja ylittäviä suuria kantaverkkoja. Vain 4 % sähköverkoista kulkee rajojen yli. Tämän lisäksi verkot on rakennettu niin, että ne suosivat fossiilisista ja ydinvoimalaitoksista saatavaa energiaa: verkot on rakennettu suuria, keskittyneitä laitoksia varten.
Saharassa tuotettua energiaa tulee olemaan tarve kuljettaa pitkiä matkoja. Nykyinen verkkorakenne, joka perustuu vaihtovirtaan, soveltuu näihin tarkoituksiin erittäin huonosti. Vaihtovirtaverkosta häviää sähköä pitkillä matkoilla huomattavia määriä, eikä toiminta näin ollen olisi tehokasta kustannuksiltaan eikä luotettavuudeltaan. Uusiutuviin energianlähteisiin siirtymiseksi Eurooppa tarvitsee koko alueen yhteen sitovan suurjännitetasavirtaisen (HVDC) kantaverkon, jossa sähköhävikki on suurin piirtein 3 prosenttia jokaista 1.000 kilometriä kohden. Desertec-hankkeen mukaisesti verkko tulisi ulottaa Välimeren molemmin puolin.
Tämän HVDC-verkon rakentamista ja siihen liittyvää ajatusta suurimittaisesta siirtymisestä perinteisistä energianlähteistä uusiutuviin ajoi parlamentissa viime kaudella aktiivisesti epävirallinen ”Supergrid”-ryhmä, jonka perustajajäsen olen. Ryhmän työskentelyä ollaan taas nyt syksyllä käynnistämässä. Arvioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä on sekä teknisesti että taloudellisesti mahdollista kattaa jopa 85 prosenttia Euroopan energiantarpeesta uusiutuvilla energianlähteillä. Vaikka DII-aloitteen kaltaisia erittäin positiivisia askelia on otettu, tarvitaan tämän päämäärän toteuttamiseen vielä paljon päättäväistä työtä.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan