Kannanotot

Blogi

2.9.2009 Blogi

Parlamenttityöskentely pyörähti kunnolla käyntiin maanantai-iltana, kun oman ryhmäni ympäristövaliokunnan jäsenet kokoontuivat ryhmän järjestämään valmistelevaan kokoukseen. Niin kutsutuissa preppi-kokouksissa käydään yleensä lävitse ryhmän kantoja tuleviin valiokuntaäänestyksiin, maanantainen kokous oli kuitenkin lähinnä vain tervetulotoivotus uusille ja vanhoille valiokunnan jäsenille.

Parlamentin valiokunnissa on kahdenlaisia jäseniä. on täysjäseniä ja on varajäseniä. Käytännön työskentelyn kannalta jaolla ei ole suurtakaan merkitystä: aktiivisella varajäsenellä on taatusti enemmän merkitystä valiokunnan kantojen muotoilussa kuin passiivisella täysjäsenellä. Valiokunnan äänestyksissä varajäsenillä on kuitenkin oikeus äänestää vain silloin, jos täysjäseniä puuttuu. Koska äänestyksiä menee useassa valiokunnassa taajaan päällekkäin ja koska valiokunnan jäseniä on usein joka tapauksessa paikalla pikemminkin liian vähän kuin liikaa, pääsevät varajäsenet kuitenkin hyvin usein painamaan äänestysnappia näin halutessaan.

Itselläni on pääjäsenyys parlamentin ympäristövaliokunnassa, varajäsen olen talous- ja raha-asioiden valiokunnassa sekä naisten oikeuksien valiokunnassa. Kuulun itse ”aktiivisiin varajäseniin” ja painotan työssäni yhtälailla ympäristö- ja talousasioita. New Green Deal -henkisesti näen näiden molempien näkökulmien yhdistämisen äärimmäisen tärkeäksi, jotta vastaukset niin meneillään olevaan ilmastokriisiin kuin talouskriisiinkin rakentuvat kestävälle ja pitkälle tulevaisuuteen kantavalle pohjalle. Kansainvälisen finanssiarkkitehtuurin uudistamisen, kansainvälisen talouden ja ilmastoratkaisujen yhdistämisen äärimmäinen tärkeys oli niin ikään eilen ympäristövaliokunnassa puhuneen ruotsin ympäristöministerin Andreas Calgrenin yksi pääviesteistä.

Ympäristövaliokunta tulee olemaan uudella kaudella yksi kiireisimmistä valiokunnista. Komissio ei ole vielä julkaissut työohjelmaansa seuraaville vuosille, mutta siltä odotetaan lainsäädäntöaloitteita ainakin mm. hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä minibusseissa ja muissa kevyissä kaupallisissa ajoneuvoissa, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisia rajoja säätelevän direktiivin uudistuksesta ja juomavesidirektiivin uudistuksesta. Toiveissa on, että teollisuuden päästöjä koskeva direktiivi (niin kutsuttu IPPC-direktiivi) saataisiin toiseen lukemiseen vielä Ruotsin puheenjohtajakauden aikana. Parlamentti äänesti IPPC-direktiivin ensimmäisestä lukemisesta tämän vuoden maaliskuussa.

Talous- ja raha-asioiden valiokunnassa työskentelyä raamittaa edelleen finanssi- ja talouskriisi. Kipakkaa keskustelua jo ennen parlamenttikäsittelyä on herättänyt direktiiviehdotus vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajista. Ehdotuksella komissio pyrkii suitsimaan erityisesti niin kutsuttujen hedge fundien toimintaa, mutta ehdotuksessa on valitettavan useita heikkouksia ja kysymysmerkkejä. Esityksen suurimpana heikkoutena pidän, että se sotkee samaan direktiivin kaksi toiminnan luonteeltaan ja näin ollen riskeiltään erilaista tuoterypästä: pääoma- ja riskisijoitusrahastot. Toinen näistä keskittyy nopean hyödyn tuottamiseen, toisessa investointia kypsytellään pidemmän aikaa. Riskit liittyvät nimenomaan ensin mainittuun.

Ensi viikolla uudelle virkakaudelle pyrkivä ja todennäköisesti sille myös pääsevä komission puheenjohtaja Jose-Manuel Barroso käy esittelemässä parlamentille ajatuksiaan ja vastaamaan parlamentin kysymyksiin. Parlamentti äänestää kaikella todennäköisyydellä Barroson uudelleenvalinnasta syyskuun täysistunnossa.

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Liity tältä sivulta uutiskirjeen tilaajaksi.

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tältä sivulta Sirpan tukijoukkoihin.

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista