Tammikuun tasa-arvokuulumisia täysistunnosta

Viime vuodet ovat osoittaneet, että emme voi pitää tasa-arvon etenemistä itsestäänselvyytenä, vaan sen eteen tulee tehdä työtä joka päivä. On olemassa voimia, jotka pyrkivät rapauttamaan jo saavutettua kehitystä myös Euroopassa.

Parlamentin täysistunto keskustelee torstaina 21.1.2021 kolmesta tasa-arvovaliokunnan laatimasta raportista, joilla parannetaan tasa-arvoa Euroopassa. 

Suurin paketti näistä on sukupuolten tasa-arvoa koskeva EU-strategia, jossa vaaditaan lisätoimenpiteitä komission maaliskuussa 2020 esittämään vuosien 2020–2025 sukupuolten tasa-arvostrategiaan. Tasa-arvovaliokunnan ehdottamia toimenpiteitä ovat esimerkiksi uusi direktiivi kaiken sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi, toimintasuunnitelma sukupuolten välisen palkkaeron poistamiseksi sekä toimintasuunnitelma palkkojen sekä työolojen parantamiseksi naispainotteisilla aloilla, kuten terveydenhoitoalalla. Mukana on myös naisten oikeuksien vastainen toiminta joissakin EU-maissa, niin sanottu backlash. Hälytysjärjestelmä ja jatkuva seuranta naisten oikeuksien etenemisen takapakin varalta ovat mukana ehdotuksissa. 

Viime vuodet ovat osoittaneet, että emme voi pitää tasa-arvon etenemistä itsestäänselvyytenä, vaan sen eteen tulee tehdä työtä joka päivä. On olemassa voimia, jotka pyrkivät rapauttamaan jo saavutettua kehitystä esimerkiksi seksuaaliterveyden ja -oikeuksien saralla myös EU:n sisällä. 

Koronapandemian epätasa-arvoiset vaikutukset

Tasa-arvovaliokunta on laatinut raportin covid-19 pandemian sukupuolittuneista vaikutuksista kriisin aikana ja sen jälkeisessä maailmassa. Raportissa huomioimme kuusi päänäkökulmaa: terveydenhuollon, naisiin kohdistuvan väkivallan, sosioekonomiset vaikutukset, ryhmät, jotka ovat erityisesti alttiita viruksen vaikutuksille ja sen seurauksille, globaalin näkökulman ja toipumisen pandemiasta. 

Olemme vakavasti huolestuneita lähisuhde- ja perheväkivallan noususta Euroopassa, erityisesti lockdownin aikana. Raportissa ehdotamme erilaisia ratkaisuja väkivallan nujertamiseksi ja käytännöiksi kriisitilanteissa jäsenmaa- ja EU-tasolle. On tunnustettava se tosiseikka, että naiset ovat olleet etulinjassa eri tehtävissä kriisin aikana, hoivarooleissa niin epävirallisesti kotona ja perheen parissa kuin hoitoammateissa työelämässäkin. 

Tulevan talouden kriisin ennakoidaan iskevän kovemmin naisiin kuin miehiin. On tarpeen uudelleen arvioida työn roolia ja sijaintia kriisin jälkeen ja ottaa huomioon, että kotoa työskentely ei voi olla lastenhoidon korvike. 

Sukupuolten välinen digitaalinen kuilu ja sen umpeen kurominen 

Naiset edustavat vain 17 prosenttia EU:n 1,3 miljoonasta tieto- ja viestintätekniikan alan opiskelijasta. Naisten digitaalisen osallisuuden lisäämiseksi vaadimme mentorointijärjestelmiä ja naispuolisten roolimallien esille nostamista sukupuolten välistä digitaalisen kuilun umpeen kuromista käsittelevässä raportissamme. 

Naisten puuttuminen uusilta digitaalisilta aloilta tarkoittaa valtavaa resurssien alikäyttöä. Naisten integroiminen mukaan digityömarkkinoille voisi olla potentiaalisesti 16 miljardin euron lisäys eurooppalaiseen bruttokansantuotteeseen.

Voit seurata täysistuntokeskustelua 21.1.2021 kello 9.30 alkaen täältä: https://www.europarl.europa.eu/plenary/en/home.html

Kommentointi on suljettu.