Ajankohtaista

Kuukauden puheenaihe
Huhtikuu 2022

EU:n tulevaisuus-konferenssi

Maailma on suuri ja EU pieni. Jo noin 60 prosenttia maailman sekä BKT:sta että ihmisistä sijaitsee Aasiassa. Siihen on syynsä, miksi esimerkiksi Suomessa kunnat eivät vastaa yksin puolustuksen tai yliopistollisten sairaaloiden kaltaisista asioista. Jotkut asiat ovat vain niin isoja, että ne pitää hoitaa yhdessä, myös Euroopan tasolla.

EU:ssa käynnistettiin keväällä demokraattinen tulevaisuusprojekti, EU:n tulevaisuuskonferenssi. Tämän kaksivuotisen keskustelutapahtuman aikana on koottu yhteen EU-kansalaisia ja -päättäjiä mukaan kaikista eri jäsenmaista suunnittelemaan Euroopan tulevaisuutta. Sen tärkein tehtävä on tarjota vastauksia ytimekkäästi siihen, mihin me tarvitsemme EU:ta nyt ja tulevaisuudessa. EU:n vuoden kestäneen tulevaisuuskonferenssin tehtävänä on ollut määritellä paikkaamme maailmassa. Vahva EU on meidän jokaisen etu, siinä missä heikko unioni rapauttaisi jokaista jäsenmaata, myös Suomea.

 

Tulevaisuuskonferenssin tehtävänä on määritellä paikkamme

Elämme tiivistyvien, moninaisten haasteiden aikakautta, niin hyvässä kuin huonossa mielessä. Koskaan aiemmin maailma ei ole ollut näin avoin ja globaalisti verkottunut ja valveutunut. Tämä pätee myös EU:hun. Kukistamme parhaillaan ensimmäistä kertaa yhdessä Euroopan mantereella tapahtuvaa sotaa ja vakavaa pandemiaa, torjumme ilmastonmuutosta ja biodiversiteettikatoa, ja ratkomme laajasti moninaisia ongelmia niin sosiaali-, talous- kuin turvallisuuskysymyksissä. Tarvitsemme yhtenäisempää, vahvempaa ja tehokkaammin yhdessä päättävää EU:ta. Jotta tämä saavutettaisiin, meillä täytyy olla valmius avata keskustelu jossakin vaiheessa siitä, pitääkö perussopimuksia uudistaa.

Emme voi ajatella, että olemme yksikkönä Suomi, Eurooppa tai Kiina. Globalisaatio sitoo meidät kaikki tiukasti yhteen. Sodan lopettaminen, ilmastonmuutoksen estäminen, taloudellisen vakauden ylläpitäminen, köyhyyden poistaminen ja pandemian torjunta ovat haasteita, jotka vaativat yhteisiä ponnistuksia. Emme pärjää Suomena tai edes Eurooppana näiden haasteiden edessä yksin. Maailman mittakaavassa olemme voimiltamme kuin Kuusamo, jos se yrittäisi hoitaa kokonaan yksin Suomen puolustuksen, koulutuksen, terveydenhuollon ja muut palvelut.

EU ei ole kuitenkaan maailman napa. Itse asiassa se on suhteellisen pieni taloudeltaan ja väestöltään globaalilla mittakaavalla. Tänä päivänä jo noin 60 prosenttia maailman sekä bruttokansantuotteesta että ihmisistä sijaitsee Aasiassa. Kiinan taloudellinen ja poliittinen mahti kasvavat hurjaa vauhtia, mistä esimerkkinä ovat sen panostukset uuteen silkkitiehen. Tulevaisuuskeskustelussa on ilman muuta otettava huomioon Aasian kiihtyvä kasvu ja etenkin digitalisaation muokkaama kansainvälinen kilpailu.

Keskustelu turvallisuudesta jää EU:n harteille konferenssin jälkeenkin

Samaan aikaan tulevaisuuskonferenssin kanssa Ukrainassa on tapahtumassa Euroopan lähihistorian vakavin hetki sitten toisen maailmansodan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan osoitti sen, että tarvitsemme vision yhteisestä turvallisuudesta ja puolustuksesta. Etenkin energiapula ja nyt myös fossiilisten polttoaineiden tuonnin katkaiseminen Venäjältä pakottaa meidät toimimaan nopeasti energiaturvallisuuden vahvistamiseksi. Tähän mennessä EU on onnistuneesti tuominnut yhtenä rintamana presidentti Putinin aloittaman hyökkäyssodan ja asettanut tähän mennessä ennennäkemättömän suuret pakotteet Venäjää kohtaan.

Strategisen omavaraisuuden vahvistaminen on asetettava EU:n turvallisuuden ykköstavoitteeksi. Globaalien kriisien kohdatessa, kuten pandemian tai mantereella tapahtuvan sodan syttyessä, on tärkeää pystyä toimimaan riippumattomana. Energiasta onkin tullut nyt venäläisille vahva geopoliittinen ase. Eurooppa maksaa lähes 850 miljoonaa euroa venäläisestä energiasta päivittäin ja Venäjän fossiilisten polttoaineiden viennistä valtaosa kohdistuu Eurooppaan. Jos haluamme tehokkaasti puuttua Venäjän sotatalouteen, tässä olisi sen ydin.

Länsi on yhtenäisyydessään osoittanut sen, että yhteistyöllä ja liberaaliin demokratiaan perustuvalla maailmanjärjestyksellä on voimaa. Niin kauan, kun Venäjä jatkaa sotatoimiaan ja Kiina kieltäytyy tuomitsemasta sen rikoksia, ja pesee näin kätensä maailmanlaajuisen rauhan ja vakauden ylläpitämisestä, on Euroopalla poikkeuksellinen hetki ottaa paikkansa vapaan maailman arvojohtajana muun lännen rinnalla. Tästä meidän tulee keskustella vielä tulevaisuuskonferenssin jälkeenkin.

Vahva EU on meidän jokaisen etu

EU ei ole sama liittouma, jonne kansanäänestyksen tuella liityimme vuonna 1995, eikä se välttämättä ole huono asia. Suomi on kahdenkymmenkuuden jäsenvuotensa aikana saanut maailmanlaajuisesti äänensä kuuluviin paremmin kuin koskaan maamme historiassa, ja on tänä päivänä edelleen mukana maailman menestyneimmässä rauhanprojektissa ja suurimmassa sisämarkkina-alueessa. EU ei siis todellakaan ole se sama jäsenliitto, vaan rutkasti kehittyneempi ja vaikutusvaltaisempi liittouma kuin vuonna 1995.

EU:n tulevaisuuskonferenssi on osunut mielenkiintoiseen saumaan, kun EU on kohdannut historiansa vakavimman kriisin ja jälleenrakentaa unionia suurimmalla elvytyspanoksella, jota se on koskaan tarvinnut. Lisäksi Venäjän hyökkäyssota on tiivistänyt EU:n yhteistyötä entisestään viime aikoina. Ilman EU:ta yksikään jäsenvaltio ei olisi päässyt jaloilleen pandemiasta niin nopeasti kuin nyt. Jokainen jäsenmaa, Suomi mukaan lukien, on mukana omasta tahdostaan tekemässä töitä yhdessä koko unionin selviytymisen eteen. Vahva EU on meidän jokaisen etu, siinä missä heikko unioni rapauttaisi jokaista jäsenmaata, myös Suomea.

Tulevaisuuskonferenssi antaa suosituksensa Eurooppa-päivään 9.5. mennessä. Viimeisimmissä täysistunnoissa on käsitelty eurooppalaisten kansalaispaneelien ja kansallisten paneelien suosituksia sekä digitaaliselta foorumilta kerättyjä ideoita. Olen itse ollut mukana Vahvempi talous, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja työllisyys -työtyhmässä ja puhunut muun muassa talouden vakauttamiseen tähtäävien toimenpiteiden, järkevän velanoton ja kestävien investointien ja talouskehityksen puolesta.

Mikä tulevaisuuskonferenssi?

EU:ssa käynnistettiin keväällä demokraattinen tulevaisuusprojekti, EU:n tulevaisuuskonferenssi. Tämän kaksivuotisen keskustelutapahtuman aikana on koottu yhteen EU-kansalaisia ja -päättäjiä mukaan kaikista eri jäsenmaista suunnittelemaan Euroopan tulevaisuutta. Sen tärkein tehtävä on tarjota vastauksia ytimekkäästi siihen, mihin me tarvitsemme EU:ta nyt ja tulevaisuudessa.

EU:n tulevaisuuskonferenssi käynnistettiin viime vuoden Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta 2021. Konferenssin tarkoituksena on ollut herättää keskustelua EU:n keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteista sekä uudistuksista, joita nykyisessä EU-politiikassa tulisi tehdä. Konferenssiin on kutsuttu mukaan satoja kansalaisyhteiskunnan toimijoita, erityisesti nuoria, ja yrittää siten kehittää suoraa demokratiaa EU:ssa.

Lisätietoa EU:n tulevaisuuskonferenssista löydät täältä. Samalla sivulla voit edelleen osallistua keskusteluun foorumilla ja jakaa omia ajatuksiasi ja mielipiteitäsi Euroopan tulevaisuudesta.

Sirpa livenä ja linjoilla

8joulukuu

Webinaari: Maailmanlopun skenaarioista toivon rakentamiseen III

Sirpa Pietikäisen puheenvuoro: Ympäristöahdistuksesta aktivismin voimaksi klo 13 alkaen.

21joulukuu

Kokoomusmeppien jouluglögit

Kokoomusmeppien jouluglögit Helsingin Eurooppa-salissa klo 13-15.

Tilaa uutiskirje

Liity tältä sivulta uutiskirjeen tilaajaksi.

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tältä sivulta Sirpan tukijoukkoihin.

Liity tukijoukkoihin

Sirpa somessa