Ennallistamisasetus
Euroopan komissio julkaisi kesäkuussa esityksen ennallistamisasetuksesta, joka on saanut Suomessa laajaa huomiota. Ennallistamisasetus siirtyy seuraavaksi Euroopan parlamentin käsiteltäväksi. Ympäristövaliokunta ENVI toimii asetuksen vastuuvaliokuntana, minkä lisäksi kalatalousvaliokunta PECH ja maatalousvaliokunta AGRI antavat esityksestä lausuntonsa.
Luontokato uhkaa myös Suomea
Metsät ovat osa suomalaista identiteettiä. Ne tarjoavat elinkeinon ja hyödykkeiden lisäksi myös tilan rauhoittumiselle. Metsässä sielu lepää. Metsiemme eteen on kuitenkin tehtävä enemmän töitä.
Luontokato on akuutti uhka, joka sen vakavuudesta huolimatta on jäänyt ilmastonmuutoksen jalkoihin. Elämämme riippuu luonnon monimuotoisuudesta, minkä vuoksi kaikessa poliittisessa päätöksenteossa tulee ottaa huomioon luonnon monimuotoisuus, ekosysteemit ja ekosysteemipalvelut. Ekosysteemipalvelut tarjoavat meille puhtaan ilman, veden ja ruoan. Ne ovat siis elämälle välttämättömiä palveluja, joita emme voi korvata teknologialla. Monimuotoinen luonto ja elinvoimaiset ekosysteemit suojaavat meitä myös ilmastonmuutoksen vaikutuksilta. Luonnon monimuotoisuus on kuitenkin hupenemassa kovaa vauhtia eikä Suomessa poliittinen päätöksenteko ole osannut ottaa vaadittavia askeleita sen pysäyttämiseksi.
Suomen jopa 48 000 eliölajista jopa joka yhdeksäs on uhanalainen. Hallitustenvälisen luontopaneeli IPBES:in julkaiseman raportin mukaan jopa miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto. Maailmassa on arvioiden mukaan 8 miljoonaa lajia. Myös maailmalla lajikato kiihtyy edelleen.
Villejä eläimiä on vain 4 prosenttia maailman nisäkkäistä, kun ihmisiä on 36 prosenttia ja tuotantoeläimiä 60 prosenttia.
Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ehkäisemiseksi tarvitsemme nyt kunnianhimoista päätöksentekoa sekä selkeitä tavoitteita. Tarvitsemme lisää suojeltuja alueita. Koskemattomat alueet ovat nyt jo niin vähissä, että vaikka ne kaikki suojeltaisiin, se ei riittäisi. Tarvitsemme 30 prosenttia sellaisia suojeltuja alueita, jotka tukevat monimuotoisuuden kirjoa, sekä 10 prosenttia tiukan suojelun alueita.
Ennallistamista tulee tapahtua kaikkialla
Suomessa kuohuttava Euroopan komission ehdotus ennallistamisasetuksesta on askel oikeaan suuntaan biodiversiteetin suojelussa. Suomessa poliittinen keskustelu keskittyy asetuksen vaikutuksista Suomen metsiin. Yli 75 prosenttia Suomen maapinta-alasta on metsää. On siis täysin luonnollista, että biodiversiteettiä suojellaan siellä, missä sitä on. Suomessa on metsää, Alankomaissa peltoja ja Espanjassa Välimeren kasvillisuutta. Kaikissa ympäristöissä täytyy tapahtua ennallistamista kansalliset ympäristötekijät huomioiden.
Usein keskustelussa tuodaan esille Suomen metsätalouden edistyksellisyys ja kestävyys, minkä vuoksi ennallistamisasetus olisi Suomelle joidenkin mukaan kohtuuton ja epäreilu. On kuitenkin syytä huomioida, että jos toiminta olisi aidosti kestävää, ei biodiversiteettikato olisi edennyt. Suomen metsämaan alasta vain 8,2 prosenttia on suojeltua. Tiukasti suojeltua metsämaata on 6 prosenttia metsämaan kokonaispinta-alasta. Suojelluista metsistä suurin osa sijaitsee Pohjois-Suomessa. Etelä-Suomessa näistä sijaitsee vain 5 prosenttia.
Keskustelu on osaltaan myös hieman vääristynyt, sillä asetuksessa painotetaan biodiversiteetin suojelua kaikkialla – niin metsissä, vesistöissä, pelloilla kuin kaupungeissakin. Helsingin biodiversiteettiä ei voida suojella Kainuussa, vaan ennallistamista on tapahduttava myös kaupunkiluonnossa.
Metsät EU:n keskiössä
Metsät ovat olleet tänä vuonna keskustelun ja poliittisen päätöksenteon keskiössä. Aiemmin syksyllä Euroopan parlamentti äänesti myös EU:n uudesta metsästrategiasta, metsäkatoasetuksesta sekä uusiutuvan energian direktiivi RED:istä. EU:n poliittisessa päätöksenteossa on herätty metsien merkitykseen maapallon keuhkoina, ekosysteemipalvelujen tarjoajina ja biodiversiteetin suojelijoina. Metsäteollisuus ja puupohjaiset tuotteet eivät tule mihinkään katoamaan, ja niillä onkin tärkeä rooli erityisesti fossiilipohjaisten tuotteiden ja rakennusmateriaalien korvaajina. Meidän on kuitenkin kehitettävä tuotantotapojemme ja metsänhoitoa, jotta pystymme vastaamaan sekä ilmastonmuutoksen että biodiversiteettikadon haasteisiin.
Sirpa somessa
SEURAA SIRPAA