Hyvät Keski-Suomen nuoret,

Olitte tehneet yhteistyössä erinomaisen dvd-paketin nuorten näkökulmista, asioista ja kysymyksistä EU:lle. Tämä on yksi oivallinen tapa lähestyä ja keskustella EU-asioista. Kiitokset dvd:stä ”Kansalaisten videoterveisiä Suomen MEPeille”.

Ajattelin kommentoida muutamia esitettyjä kysymyksiä ja näkökulmia. Nuorisotyöhän määritellään kansalliseksi peruspalveluksi, ja on tärkeää, että kunnat ja järjestöt järjestävät ja organisoivat nuorisopalveluja kansalaisille. Mielestäni on tärkeää, että kunnissa panostetaan nuoriso- ja vapaa-aikapalveluihin. Peruspalveluja tulee olla nuorisotilapalvelut, leiritoiminta, työpajapalvelut ja laaja yhteistyö koulujen kanssa.

EU:ta tarkastellaan valitettavan usein näkökulmasta, ollaanko EU:hun tyytyväisiä vai ei. Usein kysytään, luotatko EU:hun tai oletko tyytyväinen EU:hun? Vastaus on useimmiten ei. Kysymys on vähän vastaava, kuin kysyttäisiin, oletko tyytyväinen kouluruokailuun? Siihenkin useimmiten sanotaan ei. Erona tässä on se, että kouluruoka on tuttua, EU useimmiten ei . Mainittua vessapaperidirektiiviä ei siinä muodossa ole, ja samankaltaisia väärinkäsityksiä ilmenee usein, sillä EU:n lainsäädäntö on usein monimutkaista ja arjesta kaukana. Kannattaa aina kysyä epävarmuuksista  esim. mepiltä tai vaikka Suomen EU tiedotuskeskukselta. Olisi tärkeää, että EU kysymyksiä käsiteltäisiin kouluopetuksessa, ja siitä keskusteltaisiin selkeällä ja arkisella kielellä. Tämä koskee tietysti myös meitä poliitikkoja, mutta myös mediaa, että nostaisimme asioita enemmän esille, ja arkisemmin. Keväällä järjestetään EU-vaalit. Toivottavasti nostatte aiheen myös koulussa esille, ja järjestätte erilaisia tapahtumia teemojen ympärillä.

EU -parlamentin toiminta ei ole kaikkinaisuudessaan kestävän kehityksen mukaista. Parlamentin sääntöjen mukaisesti EU-kieliä ovat EU:n jäsenmaiden kielet. Asiakirjat käännetään lähes kaikille kielille, mutta tiedottamisessa voitaisiin enemmänkin hyödyntää sähköistä maailmaa, nettiä, miksei mobiilipalveluja. Ja nämä palvelisivat myös paremmin kansalaisia. Walesilainen tyttö kysyikin aiheellisesti juuri tätä asiaa. Mielestäni EU:lla olisi myös paljon tehtävää avoimuuden periaatteen parantamisessa. Mistä kerrotaan, mitä kerrotaan ja miten kerrotaan -ovat avainkysymyksiä asioista. Olettehan muuten tutustuneet jo parlamentin verkkosivuihin www.europarl.europa.eu Sieltä löytyy myös parlamentin tv-linkki, josta saa selkeää tietoa EU:sta, suunnattuna myös erikseen nuorille.

Mukavaa, että nostitte kysymyksen Euroopan vähemmistöistä. EU on sitoutunut edistämään perusoikeuksia, syrjinnän torjumista ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia kaikille. EU on jo vuosien ajan ollut eturintamassa pyrittäessä poistamaan sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja edistämään sukupuolten tasa-arvoa. Viime vuosien aikana se on lisäksi ryhtynyt toimiin etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi. Komissio ehdotti viime heinäkuussa syrjinnänvastaisen direktiivin uudistamista, jotta se ulottuisi myös työnulkopuolisille aloille. EU:n tavoite on sosiaalisen osallisuuden edistäminen, mutta syrj imättömyyttä on myös tärkeä edistää jäsenvaltioiden tasolla.

EU:n vallanjako voi ensisilmäysellä vaikuttaa epätasaiselta pienten ja suurten jäsenvaltioiden välillä johtuen siitä, että media keskittyy usein ainoastaan valtionpäämiesten kokouksiin. On kyllä totta, että jäsenvaltioita voisi kuunnella tasavertaisemmin, mutta EU:n vallanjako ei tapahdu pelkästään maittain. Euroopan Parlamentissa toimitaan enemmän puolueryhm ittymien kautta, kuin jäsenvaltioittain . Tietenkin mepit huomioi vat myös omien jäsenvaltioiden intressejä ja kantoja. Tärkeintä on kuitenkin päästä yhteisymmärrykseen, jotta voisimme viedä asioita eteenpäin.

Kiitos kommenteista liittyen kestävään kehitykseen. Pidän ympäristöpolitiikkaa erittäin keskeisenä, koska nykyajan suurin haaste on miettiä, millaisen ympäristön haluamme lapsillemme luoda. Parlamentti hyväksyi hiljattain ns. ympäristö- ja energiapaketin, jonka tavoitteena on muun muassa rajoittaa kasvihuonekaasujen päästöjä.

EU ei ole mikään irrallinen saareke, saari. EU on yhteinen mantere, johon me kaikki kuulumme. On tärkeää, että kysymme, vaikutamme ja olemme asioiden ytimessä.

Lisätietoa ajatuksistani saa myös verkkosivuiltani www.sirpapietikainen.net

Mukavaa alkanutta vuotta ja ollaan yhteydessä,

terveisin,

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan