Laivojen jätevedet eivät kuulu Itämereen

Me kolme Itämeren tilasta huolestunutta meppiä, Merja Kyllönen, Heidi Hautala ja minä, kysyimme komissiolta, mitä se aikoo tehdä kansainvälisten risteilijöiden jätevesien pumppaamisen estämiseksi ja vapaaehtoisten toimien edistämiseksi.

Komissio on uudistamassa asiaa koskevaa direktiiviä ja tekee siitä parhaillaan vaikutusten arviointia. Komissio kertoo tukeneensa Itämeren nimeämistä erityisalueeksi, jossa uusien laivojen päästöt kielletään 2019 lähtien ja vanhojen 2021 lähtien. Jäsenmaista Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Saksa, Latvia, Liettua ja Puola ovat myös kannattaneet tätä. Venäjä on valitettavasti ilmoittanut jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle, mutta se ei onneksi estä EU-maiden suojelutoimia.

Lue lisää →

Pietikäinen: Fossiilisten polttoaineiden tuet hidastavat ilmastotoimia

Sirpa 

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen pitää Pariisissa viime viikonloppuna syntynyttä ilmastosopimusta tärkeänä energiapolitiikan suunnan kääntäjänä. “Kiina, Intia ja Yhdysvallat kaikki tukivat 1,5 asteen lämpenemistavoitetta, vaikka esimerkiksi Intia kyseenalaisti ennen neuvotteluja kahdenkin asteen tavoitteen”, huomauttaa Pariisin kokoukseen osallistunut Pietikäinen.

 

Pietikäinen näkee, että ilmastopolitiikan onnistuminen edellyttää fossiilisista polttoaineista luopumista. “Jäsenmaiden sitoumusten ja kahden asteen lämmönnousun toteutumisen välillä on yhä 14 hiiligigatonnin kuilu. Se on hieman alle puolet viime vuoden kokonaispäästöistä. Tavoitetason tiukentaminen 0,5 asteella merkitsee vielä 15 gigatonnia vähemmän hiilidioksidia vuoteen 2030 mennessä. Sopimuksen valvonta ja viiden vuoden välein tapahtuva tavoitetarkastelu ovat niitä työkaluja, joilla tämä päästökuilu voidaan kuroa umpeen.”

 

Lue lisää →

Aiemmat ajankohtaiset tästä

Oikeusvaltio koetuksella Puolassa?

Yksi tämän viikon uutisoiduimmista täysistuntoviikon tapahtumista oli Puolan pääministeri Beata Szydlon tiistainen (19.1.) puhe parlamentille. Szydlo puolusti hallituksensa toimia ja painotti niiden olevan sekä maan perustuslain että EU-lainsäädännön mukaisia.

Huolta on aiheuttanut se, että Puolan uusi hallitus on puuttunut lakimuutoksilla valtiollisten tiedotusvälineiden riippumuuteen ja lisännyt niiden valvontaa sekä lähtenyt kaventamaan perustuslakituomioistuimen itsenäisyyttä. Huolet oikeusvaltioperiaatteen murenemisesta nousivat vahvasti esiin meppien vastatessa Szydlon puheeseen täysistuntodebatissa.

Kiistassa on kyse huolesta oikeusvaltioperiaatteen vaarantumisesta: EU-komissiolla on perussopimuksen nojalla velvollisuus puuttua asiaan, jos se arvioi periaatteen olevan vaakalaudalla. Periaate on länsimaisen demokratiakäsitteen keskiössä – on tärkeää huomata, että se, että hallitus on demokraattisesti valittu, ei oikeuta sitä murentamaan periaatetta. Historia antaa tästä synkän muistutuksen: myös natsi-Saksan hallinto valittiin alun perin valtaan demokraattisesti.

Lue lisää →

Lue aikaisemmat blogini tästä