Ydinvoima uusiutuvien tieltä

Tulevaisuus on uusiutuvien. Selvitysten mukaan vuoteen 2050 mennessä voimme vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähintään 80 prosenttia nykytasosta. Tarvittava energia saadaan aikaan uusiutuvalla energialla ja olemassa olevalla ydinvoimalla – kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan tärkein energianlähde vuosisadan puolivälissä olisi aurinkovoima.

Tällaiseen kehitykseen Suomessa tehty ydinvoimapäätös ei istu. Lisäämällä ydinvoimaa vähennetään uusiutuvien energianlähteiden markkinoita ja kannustimia. Kun fossiilisten polttoaineiden osuus vähenee, ydinvoiman suhteellinen osuus tuotannosta kasvaa ja uusiutuvan energian tarve vähenee. Tämän hetkisillä lupapäätöksillä nostetaan ydinvoiman osuus 60 prosenttiin kaikesta kotimaisesta sähköntuotannosta. Riippuvuus yhdestä energiamuodosta kasvaa, kun sen sijaan tulisi lisätä energiantuotannon joustavuutta hajauttamalla kapasiteettia pienempiin yksiköihin.

Ydinvoima kankeana ratkaisuna on merkittävä taloudellinen riski, mikä heijastuu myös siinä, ettei yksityistä rahoitusta hankkeille ole löytynyt. Suomessa rahoittajina – ja riskien kantajina – ovat suomalaiset kunnat, jotka ovat sitoutuneet ostamaan sähköä omakustannehintaan riippumatta siitä miten sähkön markkinahinta kehittyy. Kokonaiskuvan kannalta on investoitava hajautettuihin ja joustaviin energiaratkaisuihin, jotka pohjautuvat erityisesti uusiutuviin energialähteisiin.

Ydinvoiman onnettomuusriski on pieni, mutta toteutuessaan sen ympäristölle ja terveydelle aiheuttamat tuhot ovat valtavat. Ydinvoima on kuin negatiivinen lottovoitto. Jo pelkästään siitä syystä tulisi ensisijaisesti kehittää uusiutuvaa energiatuotantoa, johon liittyvät riskit rajoittuvat taloudellisiin. Ydinvoimalla tuotetun energian hinta ei toistaiseksi sisällä sen potentiaalisesti suunnattomia kustannuksia.

Sijoitus ydinenergiaan vaikuttaa energiapolitiikkaan kymmenien vuosien päähän – aikaan jonka teknisiä valmiuksia tai maailman tilannetta emme voi tietää. Energiapoliittiset tavoitteet ovat kuitenkin selvillä. Vuoteen 2050 mennessä energian tuotannosta 60 prosenttia tulee tulla uusiutuvista energialähteistä ja resurssien käytön tehokkuusaste tulee nostaa 40 prosenttiin.

Kokonaiskuvassa on vaikea nähdä, mitkä ovat ne ydinvoiman ylivertaiset edut, joiden vuoksi Suomen pitää ajaa väkisin tätä hanketta. Ne eivät perustu ainakaan taloudelliseen kannattavuuteen, vähäriskisyyteen tai energia- ja ilmastopolitiikan tarpeisiin.

Lue aikaisemmat blogini tästä

Ydinvoima uusiutuvien tieltä

Tulevaisuus on uusiutuvien. Selvitysten mukaan vuoteen 2050 mennessä voimme vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähintään 80 prosenttia nykytasosta. Tarvittava energia saadaan aikaan uusiutuvalla energialla ja olemassa olevalla ydinvoimalla – kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan tärkein energianlähde vuosisadan puolivälissä olisi aurinkovoima.

Tällaiseen kehitykseen Suomessa tehty ydinvoimapäätös ei istu. Lisäämällä ydinvoimaa vähennetään uusiutuvien energianlähteiden markkinoita ja kannustimia. Kun fossiilisten polttoaineiden osuus vähenee, ydinvoiman suhteellinen osuus tuotannosta kasvaa ja uusiutuvan energian tarve vähenee. Tämän hetkisillä lupapäätöksillä nostetaan ydinvoiman osuus 60 prosenttiin kaikesta kotimaisesta sähköntuotannosta. Riippuvuus yhdestä energiamuodosta kasvaa, kun sen sijaan tulisi lisätä energiantuotannon joustavuutta hajauttamalla kapasiteettia pienempiin yksiköihin.

Ydinvoima kankeana ratkaisuna on merkittävä taloudellinen riski, mikä heijastuu myös siinä, ettei yksityistä rahoitusta hankkeille ole löytynyt. Suomessa rahoittajina – ja riskien kantajina – ovat suomalaiset kunnat, jotka ovat sitoutuneet ostamaan sähköä omakustannehintaan riippumatta siitä miten sähkön markkinahinta kehittyy. Kokonaiskuvan kannalta on investoitava hajautettuihin ja joustaviin energiaratkaisuihin, jotka pohjautuvat erityisesti uusiutuviin energialähteisiin.

Ydinvoiman onnettomuusriski on pieni, mutta toteutuessaan sen ympäristölle ja terveydelle aiheuttamat tuhot ovat valtavat. Ydinvoima on kuin negatiivinen lottovoitto. Jo pelkästään siitä syystä tulisi ensisijaisesti kehittää uusiutuvaa energiatuotantoa, johon liittyvät riskit rajoittuvat taloudellisiin. Ydinvoimalla tuotetun energian hinta ei toistaiseksi sisällä sen potentiaalisesti suunnattomia kustannuksia.

Sijoitus ydinenergiaan vaikuttaa energiapolitiikkaan kymmenien vuosien päähän – aikaan jonka teknisiä valmiuksia tai maailman tilannetta emme voi tietää. Energiapoliittiset tavoitteet ovat kuitenkin selvillä. Vuoteen 2050 mennessä energian tuotannosta 60 prosenttia tulee tulla uusiutuvista energialähteistä ja resurssien käytön tehokkuusaste tulee nostaa 40 prosenttiin.

Kokonaiskuvassa on vaikea nähdä, mitkä ovat ne ydinvoiman ylivertaiset edut, joiden vuoksi Suomen pitää ajaa väkisin tätä hanketta. Ne eivät perustu ainakaan taloudelliseen kannattavuuteen, vähäriskisyyteen tai energia- ja ilmastopolitiikan tarpeisiin.

Fossiilisten polttoaineiden tuista on olemassa monia selvityksiä

Fossiilisten polttoaineiden tuet ovat herättäneet paljon kiinnostusta ja keskustelua. Tuista on olemassa monia kansainvälisiä selvityksiä, joiden tulokset vaihtelevat hieman riippuen käytetyistä määritelmistä ja laskentatavoista. Tässä listattuna muutama tutkimus johtavilta kansainvälisiltä laitoksilta:

Kansainvälinen energiajärjestö IEA

http://www.worldenergyoutlook.org/resources/energysubsidies/inputtog20initiative/

ja erityisesti sieltä World Energy Outlook-raportti vuodelta 2010

http://www.worldenergyoutlook.org/media/weowebsite/energysubsidies/second_joint_report.pdf

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF

Tuore 2015 raportti energiatuista http://www.imf.org/external/pubs/ft/survey/so/2015/new070215a.htm

Ja siihen liittyvää uutisointia

http://www.theguardian.com/environment/2015/may/18/fossil-fuel-companies-getting-10m-a-minute-in-subsidies-says-imf

OECD

2013 selvitys fossiilisten energiamuotojen tuista

http://www.oecd.org/site/tadffss/Fossil%20Fuels%20Inventory_Policy_Brief.pdf

ja selvitykseen liittyvä kirjoitus http://oecdinsights.org/2013/02/11/fossil-fuel-subsidies-billions-up-in-smoke/

EU

Tutkimus keväältä 2015

http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/economic_briefs/2015/pdf/eb40_en.pdf

 

Aiemmat ajankohtaiset tästä