Mitä kuuluu Euroopan ympäristölle?

Euroopan ympäristövirasto (EEA) esitteli tänään parlamentin ympäristövaliokunnassa tämän vuoden raportin Euroopan ympäristön tilasta. Raporttiin kuuluvat myös suositukset siitä, miten ympäristöpolitiikkaa tulisi kehittää.

EU:n ympäristöpolitiikan ohjenuorana ovat 1970-luvulta asti toimineet ympäristöä koskevat toimintaohjelmat, joista tällä hetkellä on voimassa seitsemäs, vuonna 2013 hyväksytty ohjelma. Siinä määritellään konkreettiset tavoitteet vuoden 2020 ympäristön tilalle sekä hahmotellaan pidemmän aikavälin tavoitteita vuodelle 2050.

EEA:n raportissa korostettiin ympäristön tilan parantumista pitkällä aikavälillä: Esimerkiksi päästöjen määrä on suhteellisesti vähäisempi nykyään kuin vaikkapa 1950-luvun autoistumisen ja hiili-intensiivisen teollistumisen aikaan. Myös jätehuolto toimii koko ajan paremmin jäsenvaltioissa, kun otetaan vertailukohdaksi vaikkapa 1800-luku, jolloin Brysselissä peitettiin kaupungin läpi kulkeva joki sen saasteisuuden vuoksi.

EEA_report2015_table20ES201

Lue lisää →

Lue aikaisemmat blogini tästä

Allergiat tarvitsevat lisähuomiota EU-tasolla

Allergiaan liittyvät sairaudet ovat yleisin sairausryhmä Euroopassa. Allergioiden taustatekijöihin ja hoitoon voidaan puuttua EU-tasolla ja siksi perustimme tänään virallisesti parlamenttiin meppiryhmän, jonka tavoitteena on lisätä allergiatietoisuutta EU:n päätöksentekoelimissä.

Esimerkiksi ilmanlaatu, elinympäristön monimuotoisuus, tupakointi ja kemikaalien käyttö ovat asioita, joihin Euroopan tason päätöksillä on merkitystä. Ilmanlaatunormeja ollaan juuri parhaillaan tiukentamassa ja aiheesta – viime perjantaina Brysselissä mitattiin huonompi ilmanlaatu kuin Pekingissä ja Shanghaissa. Ilman tiukennuksia Euroopan unionissa jäätäisiin kauas kansainvälisistä tavoitteista, eli WHO:n asettamista ilmanlaatutavoitteista vuodelle 2050.

Ryhmän tämän päiväisessä kokouksessa esiteltiin myös Suomen kansallinen allergiaohjelma. Siinä keskitytään lyhytaikaisten vaikutusten hillitsemiseen mutta ennen kaikkea pitkäaikaisten syiden kitkemiseen lähinnä lisäämällä väestön vastuskykyä ja altistumista allergeeneille. Vastaavanlainen ohjelma tulisi saada kaikkiin jäsenmaihin sekä myös EU-tasolle.

Lue tilaisuudesta lisää tästä linkistä.

WP_20150325_005

Leijonien tarhametsästys uhkaa Afrikan leijonakantaa

Jagd Säugetiere/Katzen

Sain tällä viikolla kaukaisen vieraan. Olin kutsunut eteläafrikkalaisen toimittajan ja dokumentaristin, Ian Michlerin Brysseliin kertomaan maan villieläinturismista ja erityisesti sen pimeämmästä puolesta – vankeudessa elävien leijonien metsästyksestä. Michler on tutkinut yli 10 vuotta leijonien tarhametsästystä ja sen taustalla olevaa järjestäytynyttä toimintaa.

Trophee-metsästyksessä eläimiä – esimerkiksi Afrikan leijonaa – kasvatetaan tarhametsästystä varten ja lopputuloksena turisti saa viedä pään muistoksi seinälleen. Trophee-metsästys on erityisen suosittua Etelä-Afrikassa, jossa leijonia elää tarhattuina 6000-8000 yksilöä kun luonnossa tavataan enää vain n. 2800 yksilöä.

IMG-20150318-WA0006

Lue lisää →

Aiemmat ajankohtaiset tästä