Soidensuojelu joutui poliittisen propagandan uhriksi

Soidensuojeluohjelmasta käyty keskustelu on ollut hämmentävää seurattavaa kaikille meille ympäristöpolitiikkaa pitkään vakavasti tehneille.  Luonnon monimuotoisuuden katoaminen on nopeimmin etenevä ja merkitykseltään ilmastonmuutostakin suurempi uhka elinkelpoiselle maapallolle. Päästöjen saastuttama ympäristö voi palautua ennalleen, mutta kerran menetettyä luonnon monimuotoisuutta ei voi korvata tai palauttaa. Siksi arvokkaimpien ja uhanalaisimpien luontokohteidemme suojelu on niin tärkeää ja kiireellistä.  

Soidensuojelun osalta poliittinen arvovalinta on hyvin yksinkertainen: kuinka tärkeänä pidetään suoluonnon arvokkaimpien kohteiden suojelemista myös tuleville sukupolville?

Arvovalintaa voi kärjistää rinnastamalla Fennovoiman ydinvoimahankkeen ja soiden suojelun. Politiikan keinovalikoiman näkökulmasta ne ovat samantyyppisiä: kumpikaan ei onnistu yksinomaan vapaaehtoisin keinoin.

Valtioneuvoston käsittelyyn tulee lähiviikkoina Fennovoiman pakkolunastushakemus. Yhtiö haluaa lunastaa pakolla Pyhäjoen Hanhikiven alueen maat, joita maanomistajat eivät ole vapaaehtoisesti myyneet tai vuokranneet ydinvoimalan alueeksi. Pakkolunastus kohdistuu neljään kiinteistöön.

Pääosa ydinvoimalaa varten tarvittavasta maa-alueesta on hankittu vapaaehtoisin kaupoin. Miksi ei siis kaikkia ydinvoimalan tarvitsemia maita hankita vain vapaaehtoista tietä? Miksei korvata myynnistä tai vuokraamisesta kieltäytyneiden omistajien maa-alueita joillain muilla tonteilla, vaikkapa viiden kilometrin päässä olevilla? Jokainen ymmärtää, miksi tämä ei toimi.

Lue lisää →

Lue aikaisemmat blogini tästä

Pietikäinen: Kataiselta vakuuttavat vastaukset

“Komission varapuheenjohtajaehdokas Jyrki Katainen osoitti tämän päivän kuulemisessa hallitsevansa oman salkkunsa laajan sisällön. Työpaikkojen, kasvun ja investointien aikaansaaminen yhtaikaa talouden tasapainosta ja luonnonvarojen kestävästä käytöstä huolehtimisen kanssa on kaikkien EU-maiden yhteinen huoli. Katainen osoitti vahvan osaamisensa tämän kokonaisuuden suhteen”, arvioi Sirpa Pietikäinen, EPP-ryhmän Suomen delegaation puheenjohtaja.

”Katainen korosti erityisesti koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä, joiden avulla Eurooppa voi parantaa kilpailukykyään”, kehui Henna Virkkunen, joka myös esitti Kataiselle kysymyksen asiasta.

“Kolmensadan miljardin euron investointipaketti on yksi uuden komission keskeisimpiä välineitä uuden kasvun auttamiseksi. Katainen osoitti kantavansa huolta näiden investointien vaikuttavuudesta muun muassa siten, että julkiset investoinnit synnyttävät myös yksityisiä investointeja. Niin ikään tarvitsemme vihreää kasvua. Vastauksessaan kysymykseeni, Katainen kertoi esimerkiksi, että komissio miettii rahoitusvälineiden kehittämistä juuri tätä varten”, totesi Pietikäinen.

“Kaiken kaikkiaan vastaustensa ja kokemuksensa perusteella Katainen osoitti pystyvänsä johtamaan ja koordinoimaan komission toimintaa omalla vastuualueellaan ja hänellä on tähän EPP-ryhmän vahva tuki”, arvioi Pietikäinen.

Avoimempaa yhtiöraportointia

Yhtiöraportointia koskeva uudistusesitys tuli tänään maaliin, kun neuvosto hyväksyi lopullisesti esityksen ei-taloudellista tietoa koskevasta raportoinnista. Suurimmat, yli 500 henkilöä työllistävät yhtiöt velvoitetaan jatkossa raportoimaan vuosittain ympäristö-, sosiaali-, avoimuus- ja ihmisoikeusnäkökohdista, jotka niiden toimintaan kuuluvat.

Uudistus on osa suurempaa, vuonna 2013 alkanutta kokonaisuutta, jolla pyritään lisäämään yritysten avoimuutta. Olin mukana ehdotuksen valmistelutt sisämarkkinavaliokunnassa. Lisäksi osallistuin avoimuuden lisäämiseen talousvaliokunnassa, kun tilinpäätösdirektiiviä uudistettiin.

Pk-yrityksiä uudet raportointivaatimukset eivät koske ja näin tulee olla myös jatkossa. Suurimpia eurooppalaisia yrityksiä tulisi kuitenkin kohdella samalla tavoin riippumatta siitä ovatko ne listautuneet pörssiin vain ei. Tässä mielessä avoimuuslainsäädäntöön jäi vielä petrattavaa.

Lue Ylen artikkeli aiheesta tästä.

Aiemmat ajankohtaiset tästä