Komissio julkaisi tänään työohjelmansa eli katsauksen suunnittelemiinsa lakipaketteihin ja aloitteisiin ensi vuodelle. Puolustus ja turvallisuus on luonnollisesti isossa roolissa sen sisällöissä, mutta vihreä siirtymä säilyy edelleen vahvasti EU:n tulevan vuoden teemana.
Vuoden 2026 aloitteiden keskiössä on tärkein tulevaisuuden kilpailuvaltti eurooppalaisille yrityksille: kiertotalous ja kestävät materiaalit. Eurooppa on maanosista resurssiköyhin ja tuo noin 75 % tarvitsemista raaka-aineistaan. Erityisesti riippuvuus Kiinan kriittisistä mineraaleista altistaa meitä geopoliittisille jännitteille ja korostaa materiaalikierron sekä resurssitehokkuuden merkitystä.
Euroopan huoltovarmuuden – ja ennen kaikkea sen kilpailukyvyn – turvaamiseksi on olennaista kehittää ratkaisuja säilyttääksemme nykyinen elintasomme kymmenesosalla käyttämästämme määrästä resursseja. Tulevaisuudessa muutkin maat ja maanosat tarvitsevat näitä ratkaisuja, ja näissä lepäävät erityisesti suomalaisen osaamisen ja yritysten valttikortit.
Ensi vuoden jälkimmäiselle puoliskolle on kaavailtu kolmea lakipakettia kiertotalouteen, biotalouteen ja kehittyneisiin materiaaleihin liittyen. Toivon aloitteiden vauhdittavan eurooppalaisten innovaatioiden skaalaamista laboratoriosta teollisuuden prosessien käyttöön sekä materiaalien käytön painottamista mahdollisimman korkean lisäarvon tuotannossa, kuten kemianteollisuuden raaka-aineena energiakäytön sijaan. Myös julkisilla hankinnoilla on merkittävä rooli kestävien tuotteiden skaalaamisessa ja kasvuyritysten tukemisessa, minkä vuoksi komission kaavailema ehdotus julkisten hankintojen sääntöjen päivittämisestä on eurooppalaisen kilpailukyvyn kannalta tervetullutta.
Energia-omavaraisuutemme on viime vuosina vahvistunut, mutta tuomme edelleen yli puolet energiastamme. Uusiutuvan energian osuus on noin 40 % käytetystä energiasta ja tarvitsemme sen täysimittaiseen hyödyntämiseen parempaa varastointi- ja siirtokapasiteettia. Vihreä siirtymä edellyttää yhteiskunnan ja teollisuuden kiireellistä sähköistymistä ja komissio tuokin alkuvuodesta sähköistymisen toimintasuunnitelman tätä tukemaan. Toimintasuunnitelmaa seuraa energiapaketti eli energiatehokkuuden, uusiutuvan energian käytön, hiilimarkkinoiden ja energiaunionin hallinnon uudelleentarkastelu.
Ilmastopaketin osana ensi vuonna tarkastellaan niin päästökauppaa kuin kansallisia tavoitteita, ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma on myös esityslistalla. Erityisesti rahoitus- ja vakuutusala on herännyt viime vuosina äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamiin ennakoimattomiin riskeihin ja kustannuksiin. Miljoona euroa tulvilta varautumiseen voi estää miljardin vahingot seuraavana keväänä, jolloin sopeutumiseen varautuminen on myös fiksu taloudellinen valinta.
Jotta vihreässä siirtymässä onnistutaan, tarvitaan rahaa ja osaamista. Säästö- ja investointiunioni tulee saattaa valmiiksi ja eurooppalaista osaamista sekä elinikäistä oppimista vauhdittaa. Sosiaalipuolen osalta ilon pilkahduksia tuottivat kauan ajamani kyberkiusaamisen estämiseen tähtäävä suunnitelma alkuvuodesta sekä päivitys sukupuolten tasa-arvon strategiaan vuosille 2026–2030. Köyhyyden vastainen strategia julkaistaan myös alkuvuodesta ja parlamentti työstää siihen paraikaa lausuntoaan. Toimin ryhmäni neuvottelijana naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan osalta, ja köyhyyttä ei voi mitata pelkästään tulotason kautta, vaan se liittyy myös esimerkiksi asumiseen, terveyteen ja koulutukseen.
Kansanterveyden osalta, komissio esittää globaalin terveysresilienssin aloitteen keväällä 2026. Globaalia terveyttä ei ole vain rajat ylittävä ihmisten terveys vaan meidän tulisi siirtyä yhä enemmän ”One Health” eli yhteisen terveyden ajattelutapaan, jossa tunnistetaan, että ihmisten, ympäristön ja eläinten hyvinvointi ja terveys ovat sidoksissa toisiinsa. Euroopan komissio esittää muutoksia myös eläinten hyvinvointilainsäädäntöön, jossa toivon yhteisen terveyden ajattelutavan näkyvän vahvemmin.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan