Kirjallisesti vastattava kysymys E-6021/2010
komissiolle
työjärjestyksen 117 artikla
Sirpa Pietikäinen (PPE)
Aihe: Tulevaisuuden talouskasvun varmistaminen vakauttamistoimien rinnalla
Noustakseen finanssi- ja talouskriisistä EU on keskittynyt vakauden ja luottamuksen palauttamiseen mm. uudistamalla finanssilaitoksien valvontaa ja säätelyä ja painottamalla vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjen pitävyyttä. Vahvasti alijäämäiset jäsenvaltioiden budjetit tulee saattaa kuriin oikea-aikaisilla ja oikean mittaisilla säästötoimilla.
Tulevaisuuden kasvu riippuu näiden toimien onnistumisen lisäksi EU:n kyvystä etsiä uusia tulonlähteitä: menojen kontrolloimiseen tähtäävien toimien lisäksi tarvitaan kipeästi tulevaisuuden kasvua rakentavia toimia. Säästö- ja vakauttamistoimien tulee olla linjassa tulevaisuuden kasvutavoitteiden kanssa. EU2020-strategia on tärkeä tulevaisuuden raamittaja, mutta jää tyhjäksi ilman sisällöllisiä työkaluja.
Kansallisten ja EU-tason budjettien linjaaminen strategian toteuttamiseksi on äärimmäisen tärkeää etenkin, kun näiden liikkumavarat ovat yhä kiristyneet kriisin myötä.
Miten ja millä välineillä komissio aikoo varmistaa sen, että tavoitellessaan vakautta ja toteuttaessaan tämänsuuntaisia säästötoimia, unioni ei nakerra tulevaisuuden kasvuun vaadittavia toimia, näistä tärkeimpiä vihreään ja matalahiiliseen talouteen tarvittavat investoinnit, sekä resurssitehokkuuden ja koulutuksen vaatimat investoinnit?
—————————————————————-
E-6021/10FI
Olli Rehnin
komission puolesta antama vastaus
(13.9.2010)
Eurooppa 2020 -strategiassa esitetään kokonaisvaltainen lähestymistapa, jonka avulla unioni pystyy tervehdyttämään julkisen talouden ja samalla pyrkimään pidemmän aikavälin tavoitteena olevaan vahvaan ja kestävään mutta samalla oikeudenmukaiseen ja vihreään kasvuun. Komissio esitti kyseisen strategian 3. maaliskuuta 2010 antamassaan tiedonannossa , ja se vahvistettiin Eurooppa-neuvoston maalis- ja kesäkuun 2010 kokouksissa. Strategian mukaan julkisen talouden kestävyyden palauttaminen on olennaisen tärkeää luomaan vakaa makrotalouden kehys, jota tarvitaan kestävän kasvun ja työllisyyden varmistamiseksi. Tähän päästään vakaus- ja kasvusopimuksen avulla. Sopimuksen säännöksiä lujitetaan komission touko- ja kesäkuussa 2010 antamien tiedonantojen mukaisesti.
Sekä Eurooppa 2020 -strategialla että vakaus- ja kasvusopimuksella pyritään useita keinoja hyödyntäen palauttamaan julkisen talouden kestävyys. Niillä edistetään strategiaa, jossa julkista taloutta vakautetaan älykkäästi supistamalla budjettivajeita seuraavin keinoin: menovähennykset, joissa – mahdollisimman pitkälti – turvataan kasvua keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä tukevat menot (esimerkiksi investoinnit (eko)innovointiin ja koulutukseen), sekä verotoimenpiteet, joilla parannetaan kannustimia säästää, tehdä työtä, investoida ja tukea vihreää kasvua. Eurooppa 2020 -strategia sisältää kannustimia toteuttaa kasvua lisääviä rakenneuudistuksia, millä korjataan yksi Lissabonin strategiassa oleva puute. Kesäkuun 2010 Eurooppa-neuvostossa sovittiin joistakin yleistavoitteista työllisyyden, koulutuksen, innovoinnin, vihreän ja vähähiilisen talouden sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden alalla. Eurooppa-neuvosto on sopinut näistä tavoitteista koko EU:n osalta. Syksyllä 2010 jäsenvaltiot vahvistavat läheisessä vuoropuhelussa komission kanssa kansalliset tavoitteet, joiden saavuttamista neuvosto ja komissio seuraavat.
Eurooppa 2020 -strategialla vahvistetaan EU:n keskeisiä politiikkoja ja välineitä, kuten sisämarkkinoita, EU:n talousarviota ja EU:n ulkoista talouspolitiikkaa, jotta niissä keskityttäisiin Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamiseen. Näihin politiikkoihin pyritään – asianomaisten kansallisten politiikkojen rinnalla – lippulaiva-aloitteilla, jotka sisältävät konkreettisia toimia sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla. Näin pyritään vauhdittamaan edistymistä kohti kestävää kasvua ja työllisyyttä. Näitä aloitteita ovat muun muassa seuraavat:
– ”Resurssitehokas Eurooppa”, jolla autetaan talouskasvun irtautumista resurssien käytöstä, tuetaan siirtymistä resurssitehokkaaseen ja vähähiiliseen talouteen, lisätään uusiutuvien energianlähteiden käyttöä, uudistetaan liikennettä ja vähennetään siinä käytettävän hiilen määrää sekä edistetään energiatehokkuutta. Komissio valmistelee parhaillaan kesäkuussa 2011 annettavaa tiedonantoa, jossa esitetään edistymissuunnitelma resurssitehokkaaseen, vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi. Tiedonannossa komissio kertoo näkemyksensä siitä, millaista politiikkaa tarvitaan. Siinä myös esitetään, millaisista toimintapoliittisista välineistä on sovittu asiassa edistymiseksi.
– ”Nuoret liikkeellä (Youth on the Move)”, jolla parannetaan koulutusjärjestelmien tuloksia ja helpotetaan nuorten pääsyä työmarkkinoille.
– ”Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma”, jolla uudistetaan työmarkkinoita ja voimaannutetaan ihmisiä kehittämällä heidän osaamistaan koko heidän elämänsä ajan, jotta voitaisiin lisätä osallistumista työmarkkinoille ja saada työvoiman kysyntä ja tarjonta vastaamaan toisiaan, myös työvoiman liikkuvuuden avulla.
Eurooppa-neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2010 uudet yhdennetyt suuntaviivat jäsenvaltioiden ja unionin talous- ja työllisyyspolitiikoille. Nämä suuntaviivat kattavat EU:n prioriteetit ja tavoitteet. Ne tarjoavat jäsenvaltioille ohjeistusta jäsenvaltioiden määritellessä kansallisia uudistusohjelmiaan ja toteuttaessa uudistuksia. Suuntaviiva 5 liittyy erityisesti siihen, miten resurssitehokkuutta voidaan parantaa ja kasvihuonekaasuja vähentää. Suuntaviivoissa 8 ja 9 käsitellään koulutusta ja oppimista.
Lisäksi Eurooppa 2020 -strategiaa tuetaan jäsenvaltioiden talouksien mittavammalla monenvälisellä valvonnalla. Ensinnäkin tämä merkitsee makrotalouden valvontaa vakaan talousympäristön varmistamiseksi ja kasvua lisäävien uudistusten seurantaa, jossa keskitytään jäsenvaltioiden tekemiin rakenneuudistuksiin. Toiseksi tehostetaan ja lisätään vakaus- ja kasvusopimuksen mukaista julkisen talouden valvontaa. Tarkoituksena on vahvistaa julkisen talouden vakauttamista ja edistää julkisen talouden kestävyyttä. Kolmantena, kuten komissio esittää touko- ja kesäkuun 2010 tiedonannoissaan, on jäsennelty kehys haitallisen epätasapainon valvomiseksi ja oikaisemiseksi.
Julkisen talouden kestävyyttä, makrotalouden vakautta, makrotalouden epätasapainoa ja rakenteellisia kasvutekijöitä seurataan näin ollen yhdennetymmin ja samalla otetaan paremmin huomioon rakenneuudistusten kaltaiset politiikanalojen väliset kytkökset, jotka eivät ainoastaan lisää kasvua ja työllisyyttä vaan myös tukevat julkisen talouden vakauttamista. Lisäksi komissio on ehdottanut jäsenvaltioiden talouksien valvontaan EU-ohjausjaksoa. Tämä merkitsisi politiikan koordinointia vuoden alkupuoliskolla EU:n tasolla, jotta jo ennakkoon voitaisiin tarjota tehokkaampi panos budjetti- ja rakennepolitiikkojen suunnitteluun jäsenvaltioissa.
Siirtyminen resurssitehokkaaseen ja vähähiiliseen yhteiskuntaan koskee koko taloutta ja kaikkia politiikkoja. Ympäristönäkökohdat onkin otettava huomioon kaikilla politiikan aloilla. Tältä osin komissio on ryhtynyt pohtimaan, miten EU:n talousarviolla voitaisiin paremmin tukea kestävää kasvua Euroopassa. Komissio aikoo eritoten laatia tiedonannon siitä, miten aluepolitiikalla voidaan edistää kestävää kasvua nykyisellä ohjelmakaudella eli vuoteen 2013 saakka.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan