Kannanotot

Sirpa sanonut

Kirjallinen kysymys komissiolle: Komission toimet EU:n taloudellisen elvytyksen koherenssin ja kestävyyden varmistamiseksi

20.5.2009 Sirpa sanonutVauras Eurooppa Kannanotot

KIRJALLINEN KYSYMYS E-1479/09
esittäjä(t): Sirpa Pietikäinen (PPE-DE)
komissiolle

Aihe: Komission toimet EU:n taloudellisen elvytyksen koherenssin ja kestävyyden varmistamiseksi

Euroopan talouksien elvytykseen on suunniteltu käytettäväksi noin 15 miljardia euroa EU:n tukia ja Euroopan investointipankin rahoitusta. Yksittäisten jäsenvaltioiden panostus on EU:n rahoituslähteisiin verrattuna moninkertainen. Tehokkaan ja vaikutuksellisen elvytyksen edellytyksenä on, että yksittäisten EU-maiden sekä EU:n yhteinen elvytys toimivat kaikki samansuuntaisesti. Jokaisen maan panostaessa vain omiin projekteihinsa on todennäköistä, että koko alueen mittakaavassa tarkasteltuna näillä erillisillä elvytyksillä on toisiaan kumoavia ja tehottomia kokonaisvaikutuksia.

Jotta EU:n talouskasvu saadaan pysyvästi kestävälle polulle ja jotta unioni kykenee täyttämään täysimääräisesti sitoumuksensa ilmastonmuutoksen torjunnassa, tulee nyt myös varmistaa, että elvytysvaroja käytetään nimenomaan vihreisiin innovaatioihin ja tekniikoihin sekä uusiutuvien energianlähteiden edistämiseen.

Tarvitaan sitovia tavoitteita ja ohjenuoria, jotta kaikkien EU-maiden elvytysvarat saadaan suunnattua yhteisiin päämääriin ja projekteihin. Näkeekö komissio mahdolliseksi, että tällaiset sitovat rajat elvytysvarojen käytölle laadittaisiin mallintaen EU:n kasvu- ja vakaussopimusta? Miten komissio aikoo varmistaa sen, että ainakin EU:n yhteisiä elvytysvaroja käytetään yksinomaan ympäristön ja ilmaston kannalta kestäviin investointeihin?

E-1479/09FI
Stavros Dimasin
komission puolesta antama vastaus
(15.5.2009)

Komissio on täysin samaa mieltä siitä, että käynnissä olevaan talouskriisiin on vastattava koordinoiduilla toimilla. Tämä todettiin jo marraskuussa 2008, kun EU:n valtioiden ja hallitusten päämiehet sopivat koordinoidun toiminnan tarpeesta, minkä komissio otti huomioon Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa.

Esimerkikkinä koordinoinnista voidaan mainita se, kun jäsenvaltiot ja parlamentti pääsivät sopimukseen komission ehdotuksesta myöntää lähes 4 miljardia euroa tukea investointeihin, jotka koskevat energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa sekä hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia, samalla määriteltiin tukikelpoiset hankkeet jäsenvaltioissa ja annettiin tiedot suunnitellusta yhteisön rahoitusosuudesta. Tämä koskee esimerkiksi merituulivoimahankkeita, kaasu- ja sähköverkkojen yhteenliitäntöjä sekä hiilidioksidin talteenotto- ja varastointihankkeita.

Komissio on samaa mieltä myös siitä, että nykyinen tilanne olisi nähtävä mahdollisuutena siirtyä nopeammin kohti vähähiilistä ja luonnonvaratehokasta taloutta. Energiaan ja ilmastonmuutokseen liittyvät toimenpiteet kuuluvat Euroopan talouden elvyttämissuunnitelman strategisiin tavoitteisiin. Useimpiin kansallisiin elvytyssuunnitelmiin kuuluu näitä aloja tukevia toimenpiteitä (esim. energiatehokkuus, autojen romuttamisjärjestelmät, infrastruktuurihankkeiden stimulointi, uusiutuva energia ja ekoinnovointi). Useat jäsenvaltiot ovat suunnitelleet toimenpiteitä, jotka liittyvät uusiutuvaan energiaan ja ekoinnovointiin.

Rahoitus Euroopan talouden elvyttämissuunnitelman vihreisiin toimenpiteisiin saadaan useista lähteistä (mm. talousarviotoimenpiteet, Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin lainat sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö). Suurimman osan Euroopan talouden elvyttämissuunnitelman rahoituksesta on määrä tulla jäsenvaltioiden talousarvioista. Sen vuoksi jäsenvaltiot itse päättävät, minkälaisia tukitoimenpiteitä ne pitävät soveltuvina. Muutama jäsenvaltio on myös ilmoittanut aikovansa käyttää EU:n rahastoista (rakennerahastot ja koheesiorahasto) saamiansa varoja sekä Euroopan investointipankin lainoja.

Riippumatta siitä, mitä välinettä käytetään, kansallisella tasolla toteutettavien toimien on oltava EY:n perustamissopimuksen ja EU:n lainsäädännön mukaisia, ja tähän sisältyy myös ympäristö- ja ilmastolainsäädäntö kuten tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista tehty direktiivi 85/337/ETY . Sama EY:n perustamissopimuksen ja yhteisön lainsäädännön noudattamisvelvoite pätee rakennerahastoista Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 mukaisesti rahoitettaviin toimiin.

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista