Ajankohtaista

Helmikuu 2022

EU-taksonomia

Euroopan komissio julkaisi uuden vuoden aattona EU-taksonomiaa koskevan täydentävän delegoitujen säädösten kokonaisuuden, joka kattaa ydinvoiman ja fossiilisen maakaasun. Komissio julkaisi lopullisen version täydentävästä delegoitujen säädösten kokonaisuudesta 2. helmikuuta. Se luokittelee ydinvoiman ja maakaasun vihreiksi energialähteiksi. Komission mukaan ydinvoima ja maakaasu voidaan määritellä vihreiksi energialähteiksi siirtymäaikana ennen uusiutuviin energialähteisiin siirtymistä. Tämä on ongelmallista ja saattaa murentaa koko sijoituskohteiden kestävyysluokittelun eli EU-taksonomian uskottavuutta suurten sijoittajien silmissä. Olen taksonomiassa toinen parlamentin pääneuvottelijoista.

Ei näin, komissio!

Juuri ennen vuoden vaihtumista Euroopan komissio julkaisi uuden, täydentävän delegoitujen säädösten kokonaisuuden ydinvoiman ja fossiilisen maakaasun sisällyttämisestä EU-taksonomian piiriin. Komissio lähetti luonnoksen jäsenmaiden yhteiselle kestävän rahoituksen asiantuntijaryhmälle ja komission sisällä toimivalle kestävän rahoituksen foorumille. Näiden tahojen viimeinen palautteenjättöpäivä luonnokseen oli 12. tammikuuta, joka myöhemmin siirrettiin hieman myöhemmäksi 21. tammikuuta.

Toisin kuin aiemmissa taksonomian delegoiduissa säädöksissä, komissio ei avannut julkista sidosryhmien kuulemista ja näin ollen vei useilta asiantuntijoilta mahdollisuuden kommentoida luonnosta. Komissio ei myöskään konsultoinut Euroopan parlamenttia tai sen taksonomianeuvotteluista vastaavaa tiimiä luonnoksesta ennen sen julkistamista, vaan asetti parlamentin kommenteille tiukan aikarajavaateen 21. tammikuuta (alkujaan 13. tammikuuta). Olen EU-taksonomiassa toinen parlamentin pääneuvottelijoista.

On sanomattakin selvää, että komission esitys ja alkuperäinen, vajaan kahden viikon kommentointiaika iski kovaa vasten lomilta palaavien meppien kasvoja. Järkytys ja pettymys oli ensireaktio kollegoillani yli puoluerajojen, ei ainoastaan aikarajasta, vaan myös esityksen sisällöstä.

Komissio julkaisi lopullisen version täydentävästä delegoitujen säädösten kokonaisuudesta 2. helmikuuta. Se luokittelee ydinvoiman ja maakaasun vihreiksi energialähteiksi. Komission mukaan ydinvoima ja maakaasu voidaan määritellä vihreiksi energialähteiksi siirtymäaikana ennen uusiutuviin energialähteisiin siirtymistä. Tämä on ongelmallista ja saattaa murentaa koko sijoituskohteiden kestävyysluokittelun eli EU-taksonomian uskottavuutta suurten sijoittajien silmissä ja sivuttaa näin EU-taksonomian ytimen, eli taloudellisesti kestävän toiminnan määrittelyn. Olen taksonomiassa toinen parlamentin pääneuvottelijoista.

Miten parlamentti on reagoinut tähän mennessä?

Olemme keskustelleet niin sisäisesti taksonomian neuvottelutiimin, valiokuntien puheenjohtajien ja poliittisten ryhmien koordinaattoreiden kesken kuin myös komission kanssa. Lähetimme komissioon yhteiskirjeen, jossa moitimme tätä prosessia, joka on tehnyt parlamentille miltei mahdottomaksi tutustua kohtuullisessa ajassa luonnokseen ja kommentoida sitä järkevästi.

Kirjoitimme toisen pääneuvottelijan Bas Eickhoutin kanssa yhteiskirjeen komissiolle myös esityksen sisällöstä. Olemme todella huolissamme, että nyt asetetut ”viherleimat” ydinvoimalle ja maakaasulle eivät istu EU:n ilmastotavoitteisiin. Esimerkiksi sellaisten uusien voimalaitosten, yhteistuotanto- tai kaukolämpölaitosten käytön ja rakentamisen salliminen, joissa käytetään fossiilisia kaasuja, joiden päästöt ovat enintään 270 g CO2e/kWh, ja joille on myönnetty luvat 31. joulukuuta 2030 mennessä, vaarantaisi vakavasti Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset sitoumukset.

Lisäksi ydinvoimaa ja maakaasua esittävä luonnos rikkoo useita taksonomia-asetuksessa määriteltyjä periaatteita. Ensinnäkään nyt asetetut kriteerit maakaasulle eivät ole yhdenmukaisia sen kanssa, että lämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 celsiusasteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna, kuten artiklan 10 kohta 2 velvoittaa. Luonnos luo myös erivapauden tietyille saastuttaville toimijoille, jotka eivät edusta alan parasta suorituskykyä, jatkaa toimintaansa ”siirtymäkauden” turvin, mikä on selvästi 10 artiklan 2 kohdassa esitettyjen vaatimusten vastaista. Tämän vuoksi myös taksonomiassa artiklan 19 kohdassa 1 määritelty teknologianeutraaliuuden periaate sivutetaan, kun nyt ollaan myöntämässä poikkeuslupia näille kahdelle alalle, eikä noudateta muihin aloihin sovellettavaa energiantuotannon 100 g CO2e/kWh päästökynnystä.

Taksonomian tehtävänä tarjota tietoa ja läpinäkyvyyttä, ja mahdollistaa nettonolla 2050

Lopulta on muistettava, kenelle ja miksi EU-taksonomia on ylipäänsä perustettu. Taksonomian tehtävänä on asettaa tieteeseen perustuvat indikaattorit ja kynnysarvot niille sijoitustuotteille, joita voidaan kutsua vihreiksi. Sen tavoitteena on luoda sitä vapaaehtoisesti soveltaville sijoittajille ja yrityksille yhtenäiset kriteerit, jotta voitaisiin mitata ja arvioida, mitä sijoitustuotteita voidaan pitää teollisuuden keskiarvoa huomattavasti parempana ja mitkä ovat aidosti yhdenmukaisia kansainvälisten ilmastosopimusten kanssa.

Taksonomian periaatteena ei ole tuomita tai vääristää tietoa koskien eri alojen toimintaa, vaan lisätä selkeyttä ja läpinäkyvyyttä sijoituspäätöksiin sekä tuoda vertailukelpoista tietoa markkinoille. Lisäksi EU-taksonomia tähtää aidosti teknologianeutraalisuuteen. Kaikki teknologiat, jotka täyttävät tekniset seulontakriteerit ja noudattavat ”ei aiheuta merkittävää haittaa”-periaatetta toiminnassaan, voidaan lukea taksonomian piiriin. Nämä delegoidut säädökset eivät siis määrittele tekniikkaa, vaan raja-arvot muun muassa energiatehokkuudelle tai hiilidioksidipäästöille.

Rahoitusmarkkinoilla kunnianhimon taso on jo korkealla. Monet talouselämän toimijat täyttävät jo nyt riittävät kestävyyskriteerit, jotka perustuvat ajankohtaiseen, näyttöön perustuvaan tutkimukseen ja tarkkoihin laskelmiin. Tämän vuoksi taksonomia ei voi asettaa markkinoille nykyistä alhaisempia vaatimuksia myöskään ydinvoiman ja kaasun suhteen. EU-taksonomian on toimittava maailmanlaajuisena edelläkävijänä ja kestävän rahoituksen kulmakivenä Euroopan rahoitusmarkkinoilla, jotta pääsemme nettonollaan vuoteen 2050 mennessä.