Ajankohtaista

Kuukauden puheenaihe
Helmikuu 2022

EU-taksonomia

Euroopan komissio julkaisi uuden vuoden aattona EU-taksonomiaa koskevan täydentävän delegoitujen säädösten kokonaisuuden, joka kattaa ydinvoiman ja fossiilisen maakaasun. Komissio julkaisi lopullisen version täydentävästä delegoitujen säädösten kokonaisuudesta 2. helmikuuta. Se luokittelee ydinvoiman ja maakaasun vihreiksi energialähteiksi. Komission mukaan ydinvoima ja maakaasu voidaan määritellä vihreiksi energialähteiksi siirtymäaikana ennen uusiutuviin energialähteisiin siirtymistä. Tämä on ongelmallista ja saattaa murentaa koko sijoituskohteiden kestävyysluokittelun eli EU-taksonomian uskottavuutta suurten sijoittajien silmissä. Olen taksonomiassa toinen parlamentin pääneuvottelijoista.

Ei näin, komissio!

Juuri ennen vuoden vaihtumista Euroopan komissio julkaisi uuden, täydentävän delegoitujen säädösten kokonaisuuden ydinvoiman ja fossiilisen maakaasun sisällyttämisestä EU-taksonomian piiriin. Komissio lähetti luonnoksen jäsenmaiden yhteiselle kestävän rahoituksen asiantuntijaryhmälle ja komission sisällä toimivalle kestävän rahoituksen foorumille. Näiden tahojen viimeinen palautteenjättöpäivä luonnokseen oli 12. tammikuuta, joka myöhemmin siirrettiin hieman myöhemmäksi 21. tammikuuta.

Toisin kuin aiemmissa taksonomian delegoiduissa säädöksissä, komissio ei avannut julkista sidosryhmien kuulemista ja näin ollen vei useilta asiantuntijoilta mahdollisuuden kommentoida luonnosta. Komissio ei myöskään konsultoinut Euroopan parlamenttia tai sen taksonomianeuvotteluista vastaavaa tiimiä luonnoksesta ennen sen julkistamista, vaan asetti parlamentin kommenteille tiukan aikarajavaateen 21. tammikuuta (alkujaan 13. tammikuuta). Olen EU-taksonomiassa toinen parlamentin pääneuvottelijoista.

On sanomattakin selvää, että komission esitys ja alkuperäinen, vajaan kahden viikon kommentointiaika iski kovaa vasten lomilta palaavien meppien kasvoja. Järkytys ja pettymys oli ensireaktio kollegoillani yli puoluerajojen, ei ainoastaan aikarajasta, vaan myös esityksen sisällöstä.

Komissio julkaisi lopullisen version täydentävästä delegoitujen säädösten kokonaisuudesta 2. helmikuuta. Se luokittelee ydinvoiman ja maakaasun vihreiksi energialähteiksi. Komission mukaan ydinvoima ja maakaasu voidaan määritellä vihreiksi energialähteiksi siirtymäaikana ennen uusiutuviin energialähteisiin siirtymistä. Tämä on ongelmallista ja saattaa murentaa koko sijoituskohteiden kestävyysluokittelun eli EU-taksonomian uskottavuutta suurten sijoittajien silmissä ja sivuttaa näin EU-taksonomian ytimen, eli taloudellisesti kestävän toiminnan määrittelyn. Olen taksonomiassa toinen parlamentin pääneuvottelijoista.

Miten parlamentti on reagoinut tähän mennessä?

Olemme keskustelleet niin sisäisesti taksonomian neuvottelutiimin, valiokuntien puheenjohtajien ja poliittisten ryhmien koordinaattoreiden kesken kuin myös komission kanssa. Lähetimme komissioon yhteiskirjeen, jossa moitimme tätä prosessia, joka on tehnyt parlamentille miltei mahdottomaksi tutustua kohtuullisessa ajassa luonnokseen ja kommentoida sitä järkevästi.

Kirjoitimme toisen pääneuvottelijan Bas Eickhoutin kanssa yhteiskirjeen komissiolle myös esityksen sisällöstä. Olemme todella huolissamme, että nyt asetetut ”viherleimat” ydinvoimalle ja maakaasulle eivät istu EU:n ilmastotavoitteisiin. Esimerkiksi sellaisten uusien voimalaitosten, yhteistuotanto- tai kaukolämpölaitosten käytön ja rakentamisen salliminen, joissa käytetään fossiilisia kaasuja, joiden päästöt ovat enintään 270 g CO2e/kWh, ja joille on myönnetty luvat 31. joulukuuta 2030 mennessä, vaarantaisi vakavasti Pariisin ilmastosopimuksen mukaiset sitoumukset.

Lisäksi ydinvoimaa ja maakaasua esittävä luonnos rikkoo useita taksonomia-asetuksessa määriteltyjä periaatteita. Ensinnäkään nyt asetetut kriteerit maakaasulle eivät ole yhdenmukaisia sen kanssa, että lämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 celsiusasteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna, kuten artiklan 10 kohta 2 velvoittaa. Luonnos luo myös erivapauden tietyille saastuttaville toimijoille, jotka eivät edusta alan parasta suorituskykyä, jatkaa toimintaansa ”siirtymäkauden” turvin, mikä on selvästi 10 artiklan 2 kohdassa esitettyjen vaatimusten vastaista. Tämän vuoksi myös taksonomiassa artiklan 19 kohdassa 1 määritelty teknologianeutraaliuuden periaate sivutetaan, kun nyt ollaan myöntämässä poikkeuslupia näille kahdelle alalle, eikä noudateta muihin aloihin sovellettavaa energiantuotannon 100 g CO2e/kWh päästökynnystä.

Taksonomian tehtävänä tarjota tietoa ja läpinäkyvyyttä, ja mahdollistaa nettonolla 2050

Lopulta on muistettava, kenelle ja miksi EU-taksonomia on ylipäänsä perustettu. Taksonomian tehtävänä on asettaa tieteeseen perustuvat indikaattorit ja kynnysarvot niille sijoitustuotteille, joita voidaan kutsua vihreiksi. Sen tavoitteena on luoda sitä vapaaehtoisesti soveltaville sijoittajille ja yrityksille yhtenäiset kriteerit, jotta voitaisiin mitata ja arvioida, mitä sijoitustuotteita voidaan pitää teollisuuden keskiarvoa huomattavasti parempana ja mitkä ovat aidosti yhdenmukaisia kansainvälisten ilmastosopimusten kanssa.

Taksonomian periaatteena ei ole tuomita tai vääristää tietoa koskien eri alojen toimintaa, vaan lisätä selkeyttä ja läpinäkyvyyttä sijoituspäätöksiin sekä tuoda vertailukelpoista tietoa markkinoille. Lisäksi EU-taksonomia tähtää aidosti teknologianeutraalisuuteen. Kaikki teknologiat, jotka täyttävät tekniset seulontakriteerit ja noudattavat ”ei aiheuta merkittävää haittaa”-periaatetta toiminnassaan, voidaan lukea taksonomian piiriin. Nämä delegoidut säädökset eivät siis määrittele tekniikkaa, vaan raja-arvot muun muassa energiatehokkuudelle tai hiilidioksidipäästöille.

Rahoitusmarkkinoilla kunnianhimon taso on jo korkealla. Monet talouselämän toimijat täyttävät jo nyt riittävät kestävyyskriteerit, jotka perustuvat ajankohtaiseen, näyttöön perustuvaan tutkimukseen ja tarkkoihin laskelmiin. Tämän vuoksi taksonomia ei voi asettaa markkinoille nykyistä alhaisempia vaatimuksia myöskään ydinvoiman ja kaasun suhteen. EU-taksonomian on toimittava maailmanlaajuisena edelläkävijänä ja kestävän rahoituksen kulmakivenä Euroopan rahoitusmarkkinoilla, jotta pääsemme nettonollaan vuoteen 2050 mennessä.

Aiemmat kuukauden puheenaiheet

Kannan­ottoja kuukauden puheen­aiheesta

Sirpa livenä ja linjoilla

11heinäkuu

SuomiAreena: Minkä hinnan maksamme tekoälyn tarjoamista mahdollisuuksista?

Keskustelu Raatihuoneenpuiston lavalla kello 11-11.45. Tekoäly on läsnä taskuissamme ja julkisissa tiloissa, ja sen tarjoamat ratkaisut ja sovellukset helpottavat elämää ja arkea. Tekoäly voi vahvistaa turvallisuudentunnettamme, mutta se voi myös horjuttaa sitä. Kun tekoäly valvoo meitä, digijalanjälkeämme seurataan entistä tarkemmin ja hybridivaikuttaminen on noussut uudelle tasolle, tulee kysyä, onko tekoäly turvallisuutemme tae vai uhka. Tule kuulemaan ja pohtimaan, minkä hinnan maksamme tekoälyn tuomista mahdollisuuksista.

12heinäkuu

SuomiAreena: Kohti hiilineutraalia Suomea - yritysten ratkaisut ilmastohaasteeseen

Keskustelu MTV-lavalla kello 15-15.45. Keskustelun tavoitteena on tuoda esille konkreettisia suomalaisia ilmastoratkaisuja sekä millaisia mahdollisuuksia ja haasteita yrityksillä on ratkaisujensa kautta. Paneelissa esitellään kotimaisten kasvuyritysten ratkaisuja mm. vetytalouden, terästeollisuuden kiertotalouden sekä geotermisen lämmöntuotannon edistämiseksi. Lisäksi paneelissa tulee tutuksi merkittävän ilmastopotentiaalin ratkaisujen rahoittaja, valtion erityistehtäväyhtiö Ilmastorahasto.

12heinäkuu

SuomiAreena: Miten EU vauhdittaa vihreää siirtymää?

Paneelikeskustelu MTV-lavalla kello 17-17.45. EU:n laajan vihreän kehityksen ohjelman toimeenpano jatkuu. Komissio on mm. ennen kesää antanut ehdotuksensa EU:n energiapolitiikan korjaamiseksi (RePowerEU) ja ennen juhannusta ehdottanut laajoja toimia biodiversiteetin suojelusta ja luonnon ennallistamisesta. Paneelikeskustelu peilaa näitä ja muita teemoja osana vihreän siirtymän kokonaisuutta.

13heinäkuu

SuomiAreena: Pitääkö kaikkia hoitaa? Miksi joihinkin sairauksiin liittyy edelleen stigmaa?

Keskustelu Rantalavalla kello 10-10.45. Miksi moniin sairauksiin liittyy edelleen ennakkoluuloja? Onko kaikilla oikeus kuitenkin hyvään hoitoon ja hyvään hoitokokemukseen? Miten ihmisarvo huomioidaan terveydenhoidossa?

13heinäkuu

SuomiAreena: Pyörittääkö raha kestävää tulevaisuutta?

Keskustelu Asiantuntijakeskus BEPOPissa kello 11-11.45. Maailma ei muutu vastuullisemmaksi ilman rahavirtojen kääntämistä muutosta kohti. Yksilöillä, samoin kuin yrityksillä ja yhteiskunnalla, on ratkaiseva rooli muutoksessa. Mitä finanssiala voi tehdä ympäristön ja ihmisoikeuksien eteen? Ja miten sen toimet vaikuttavat yksilön, yritysten ja yhteiskunnan valintoihin?

14heinäkuu

SuomiAreena: Jatkuva oppiminen - Miten saamme kaikki mukaan?

Keskustelu Asiantuntijakeskus BEPOPissa kello 13-13.45. Kaikilla tulisi olla riittävät tiedot, taidot ja osaaminen työllistymistä ja merkityksellistä elämää varten. Koulutus kasautuu ja kaikilla aikuisilla ei ole tarvittavia luku-, numero- ja digitaitoja. Kaikkien-malli innostaa oman osaamisen kehittämiseen ja yhdessä oppimiseen.

14heinäkuu

SuomiAreena: Koko Suomi monimuotoisuusdieetille!

Keskustelu kaupungintalon pihalla kello 15-15.45. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden kato näkyvät meidän kaikkien arjessa, ja niistä on aivan oikeutettua olla huolissaan. Arjen valinnat eivät kuitenkaan ole helppoja eivätkä mustavalkoisia. Keskustelussa selvitämme, onko olemassa suomalaista monimuotoisuusdieettiä, josta jokainen voisi poimia omaan elämäntilanteeseen ja maapallon kestokyvyn rajoihin sopivat reseptit.

15heinäkuu

SuomiAreena: Mikä uhkaa tasa-arvoa Suomessa?

Tasa-arvon konkarit ja nuoret vaikuttajat pureutuvat tulevaisuuden tasa-arvokysymyksiin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kello 10. Ilmastokriisi muuttaa elämäämme. Samalla äärikonservatiiviset äänet voimistuvat. Miten muutokset vaikuttavat sukupuolten tasa-arvoon? Ovatko jo saavutetut tulokset uhattuna? Millaisia tekoja tarvitsemme tasa-arvon edistämiseksi jatkossa?

15heinäkuu

SuomiAreena: Naiset talouselämän keskiössä – milloin toteutuu?

Keskustelu Raatihuoneenpuiston lavalla kello 13-13.45.

18heinäkuu

Partiolaisten suurleiri Kajo

Sirpa Pietikäinen vierailee partiolaisten suurleirillä Evolla.

24heinäkuu

Mouhu-Voikosken Martat ry 100-vuotisjuhla

Sirpa Pietikäinen pääpuhujana Voikoskella Marttojen 100-vuotisjuhlassa.

Tilaa uutiskirje

Liity tältä sivulta uutiskirjeen tilaajaksi.

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tältä sivulta Sirpan tukijoukkoihin.

Liity tukijoukkoihin

Sirpa somessa