Vihreämpää kuljetusta oma-aloitteisesti

EU:ssa hyötyajoneuvot kuljettavat joka päivä yli 70 kiloa tavaraa jokaiselle EU-maan kansalaiselle. Raideliikenteen osuus tavaraliikenteestä oli 1970-luvulla 20%, tällä hetkellä se on taas Euroopassa 10%. Raideliikenteen ongelmana ovat olleet pitkälti kuljetusten myöhästyminen, aikataulujen pitämättömyys. Euroopan parlamentti käsitteli kevään istunnossa maantiekuljetusten ja kuljetusten ympäristötavoitteita. Tavoitteena ovat ekologisemmat maantiekuljetukset, kuljetusten turvallisuuden lisääminen sekä liikennekuolemien määrän vähentäminen. Vuosittain EU:n alueella kuolee liikenneonnettomuuksissa lähes 50000 ihmistä.

Euroopan parlamentti hyväksyi vastikään komission esittämän ja neuvoston jo aiemmin hyväksymän asetusmuutoksen, jolla rajoitetaan sekä määrällisesti että ajallisesti muista EU-maista tulevien kuljetusyritysten suorittamaa jäsenvaltion sisäistä tavarankuljetusta (kabotaasi). Asetuksen mukaan kabotaasikuljetuksia voi Suomessa suorittaa kansainvälisen kuljetuksen yhteydessä enintään kolme viikon kuluessa, jonka jälkeen on poistuttava maasta. Kyseiset kabotaasisäännökset on saatava Suomessa voimaan välittömästi, jotta nyt rehottava ulkomaisten kuorma-autojen käyttö tavaraliikenteessämme saadaan kuriin. Tähän on nyt hyvät mahdollisuudet, sillä asia on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

Liikenneväylien tehokkaalla ylläpidolla ja määrätietoisella kehittämisellä on välitön vaikutus kansantalouden ja elinkeinoelämän alueelliseen ja kansalliseen kilpailukykyyn, kansalaisten liikenneturvallisuuteen ja yleiseen hyvinvointiin. Liikenteen ympäristöhaittojen torjunnassa on keskeistä alentaa liikenteestä aiheutuvia meluhaittoja ja päästöjä, sekä edistää autokannan uusiutumista mm. verotuksen keinoin. Ehdotankin, että kuljetusalan yrittäjille lanseerattaisiin ns. Happy Hour –kevennetty ostoaikaperiodi kalustolle. Kuljetusalan yrittäjät voisivat ostaa ns. vihreää, ekologisempaa uutta kalustoa huojennetuilla hinnoilla seuraavan viiden vuoden aikana. Lisäksi julkisen liikenteen houkuttelevuutta ja alueellista kattavuutta tulee myös tukea ja edistää yhteiskunnan toimenpitein. Liikennekuljetusten turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä on edistettävä kansallisella, mutta myös rajat ylittävällä yhteistyöllä.

Poliittinen päätöksenteko EU:ssa ja Suomessa seuraa yhteiskunnan arvojen

muuttumista. Edunvalvontajärjestöjen tehtävänä onkin vaikuttaa tähän päätöksentekoon edunvalvonnan keinoin ja tuoda esille erilaiset näkemykset ja tarpeet. SKAL on esimerkillisellä tavalla vaikuttanut kuljetus- ja liikenneasioihin EU:ssa. Liiton ja Suomen tavoitteita on viestitetty aktiivisesti Euroopan parlamentin suuntaan. Tällaista yhteistyötä tarvitaan, jotta Euroopan parlamentilla on riittävästi asiantuntemusta ja kansallisen tason tietämystä kuljetusalan asioista. SKAL on nostanut ympäristö- ja ilmastoasiat sekä ekologiset valinnat toimintansa keskiöön. Ympäristöasioiden ja kestävän kehityksen merkitys yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla kasvaa entisestään. Strategiassanne toteattekin, että tiukkenevien määräysten sekä kuluttajien ja asiakkaiden vaatimusten vuoksi kuljetusyrittäjien on tunnistettava tarkoin toimintansa ympäristövaikutukset.

Ympäristöasioiden vaikutusta arvioidaankin niin liittonne toimissa, kuljetusalan päätöksissä kuin jokaisen kuljettajankin kannalta esimerkillisellä tavalla. SKAL on ilmastoasioissa lanseerannut Litra päivässä –klubin ja allekirjoittanut usean eri ministeriön kanssa Tavarankuljetusten ja energiatehokkuussopimuksen vuosille 2008-2016. Tämän tyyppisiä avauksia kaivataan kaikilta edunvalvontajärjestöiltä.

Talouskriisi on vaikuttanut kaikkiin yhteiskunnan sektoreihin. Niin myös elinkeinotoiminnassa kuljetusalaan. Tällä hetkellä on kuitenkin pieniä taantumisen merkkejä finanssikriisissä. Ilman poliittisia päätöksiä, ja toimijoiden sitoutumista asiaan, tätä ei olisi tapahtunut. Ja tähän tietysti on myös tarvittu kovaa työtä ja yrittämistä, jonka pohjalta tulokset ovat parantuneet. Suomelle laaditaan parhaillaan myös logistiikkastrategiaa. Logistiikkakustannuksista kuljetuskustannuksia on alle 40%. Tehokas logistiikka vähentääkin varastoitua tavaramäärää ja pääomakustannuksia. Maailmalla emme pärjää ilman kilpailukykymme kohentamista. Tähänkin kilpailukykyvalikoimaan on lisättävä vahvemmin myös ympäristöajattelu. Onkin viherryttävä, tai tipumme kilpailun kyydistä.

Sirpa Pietikäinen

europarlamentaarikko

sirpa.pietikainen@europarl.europa.eu

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan