Kannanotot

Sirpasta sanottua

Sirpa Pietikäisen näkökulmia liikunta- ja urheilukysymyksiin, Suomen Liikunan ja Urheilun verkkolehden kysymykset verkkolehdessä (28.5.2009)

28.5.2009 Sirpasta sanottua

Kysely Euroopan parlamentin vaalin ehdokkaille Suomessa (deadline 20.5.)

1. Euroopan parlamentti hyväksyi toukokuussa 2008 raportin Euroopan komission julkaisemasta urheilun valkoisesta kirjasta ja sen toimintaohjelmasta. Valkoisen kirjan teemoina ovat urheilun yhteiskunnalliset tehtävät, urheilun taloudellinen merkitys ja urheilualan organisoituminen. http://ec.europa.eu/sport/white-paper/doc/wp_on_sport_fi.pdf

Mitä urheilun valkoisen kirjan raportin tavoitteita pidät tärkeimpinä ja miksi?

Tärkeimmät tavoitteet mielestäni ovat luvussa 2 / Urheilun yhteiskunnalliset tehtävät. Urheilussa ei voida ajatella, että kyse on pelkästä urheilussa, koska se on niin iso osa ihmisten elämää. Siksi esim. KOK:n linjaus, ettei Kiinan ihmisoikeuskysymyksiin otettu kantaa, koska Olympialaisissa ”vain urheillaan”, on kummallinen. Urheilussa kuitenkin monesti painotetaan sitä, että se on osa elämää ja tärkeä osa sitä. Ei voida kätkeytyä ”vain urheilua” taakse, kun pitäisi huomioida elämän ikävätkin puolet. Siksi siis tämä luku on tärkein.

Kohdassa 2.1 . nostan erityisesti esille kohdan numero 3: rahoitusta terveyttä edistävään liikuntaan . Liikunnan merkitys kansanterveydelle on varmasti suurempi, kuin vielä edes ymmärretään. Ihan puhtaasti siis liikkumisen mukanaan tuomat hyödyt, mutta myös muut asiat, jotka liikunnan kautta saadaan. Liikkuva ihminen kiinnittää yleensä enemmän huomiota myös muihin terveellisiin elämäntapoihin. Kun liikkuu paljon, yleensä nukkuu paremmin ja syö terveellisemmin, koska muuten ei jaksa liikkua.

Kohdassa 2.3. kiinnitän huomiota tavoitteeseen 8. Erityisesti kouluympäristö on se, jossa liikkumista voidaan helpoiten lisätä kaikille. Maailma on muuttunut ja mm. internett- ja pelimaailma on houkutteleva. Kouluun kuitenkin tulevat kaikki ja siellä saadaan siis kaikki kiinni. Koulun kautta voidaan saada liikkumaan ja innostumaan liikkumisesta nekin, jotka eivät muuten liiku. Jos vanhemmat eivät anna liikkuvaa esimerkkiä, niin koulussa se voidaan antaa. Kouluympäristössä on paljon mahdollisuuksia innostaa koululaisia liikkumaan ympäristöllisesti ja toiminnallisesti yhteistyössä koulun, nuorisotoimen ja eri järestöjen kanssa. Tällä en siis tarkoita yksistään liikuntatunteja , vaan esim. välituntiliikuntaa, kerhoja jne.

Kohdassa 2.4. nosta esille vapaaehtoistyön tärkeyden ja hyödyn . Suomessa perinteisesti talkoo- ja vapaaehtoistyö on ollut kunniassa. Toimitaan seuroissa, järjestöissä, kerhoissa ja kylätoimikunnissa. Urheilu ja liikunta ovat aina yhdistäneet kansaa, ja suurin osa suomalaisista on toiminut tai toimii aktiivisesti liikuntajärjestöissä. Ilman heidän panostaan moni järjestö ei pystyisi toimimaan. Ihmiset osallistuvat vapaaehtoistoimintaan saadakseen ystäviä, oppiakseen uutta, saadakseen kokemuksia. Syyt ovat moninaisia. Kansalaisjärjestöjen merkitys yhteiskunnassa on mittaamaton, ja monen järjestön tekemä työ huomattaisiin vasta, kun ns. lappu tulisi luukulle. On tärkeää, että väestöllisesti pienessä Suomessa tuetaan kansalaisjärjestötoimintaa yhteiskunnan kautta, meillä lähinnä veikkausvoittovarojen kautta.

2. Urheilun eurooppalaisen mallin mukaan kansalaistoiminta ja ammattilaisurheilu toimivat samoissa rakenteissa ja samoilla arvoilla. Pohjoismainen urheilujärjestelmä perustuu vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan. Euroopan unionissa on 700 000 urheiluseuraa.

Miltä näyttää mielestäsi liikunnan vapaaehtoisen kansalaistoiminnan tulevaisuus EU:ssa?

Urheiluseuroja koskevat varmastikin samat haasteet, kuin muutakin vapaaehtoistyötä. Miten liikunnan vapaaehtoinen kansalaistoiminta nivoutuu muuhun yhteiskuntaan, mitä sillä on tarjottavana kansalaisille, mikä on toiminnan päätarkoitus, mistä saadaan uusia jäseniä, miten kehitetään toimintaa, miten toiminta rahoitetaan? Nämä ovat varmastikin kysymyksiä, joita joudutaan pohtimaan kaikissa kansalaistoiminnan liikkeissä säännöllisesti. Suomessa urheiluseurat pyörivät pääasiassa vapaaehtoisten voimin , kuten aikaisemmin mainitsinkin. Vapaaehtoistyön määrän laskennallinen arvo on lähes 1,5 mrd euroa. Vapaaehtoistyöhön liittyvät asiat ja niiden huomioinen koskee Suomea erityisesti. Onkin ollut hienoa huomata, että Suomessa myös yhteiskunnan kautta on panostettu suhteellisen hyvin kansalaistoiminnan näkyvyyteen. Esim. tällä hallituskaudella on toiminut kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta.

3. Eurooppalaisten hyvinvointia ja terveyttä voidaan lisätä liikunnan avulla. EU:n urheiluministerit hyväksyivät joulukuussa 2008 unionin terveyttä edistävän liikunnan suositukset.

http://ec.europa.eu/sport/library/doc/c1/pa_guidelines_4th_consolidated_draft_en.pdf

Mitkä terveyttä edistävän liikunnan suositukset koet tärkeimmiksi? Miten aiot edistää suositusten muuttumista käytännöksi?

Tärkeimpiä tavoitteita ovat mielestäni seuraavat tavoitteet:

o 1 ; säännöllinen liikuntasuositus. Itse asiassa Suomessa suositukset ovat 1-2h lapsille ja nuorille sekä 1 h aikuisille .

o 6 ; liikunnan tuki ja rahoitus. Periaatteella liikuntaa kaikille – hyvä tukea tätä ajatusta ajavia hankkeita erityisesti.

o 10 ; liikunan tasa-arvo ja syrjimättömyyden periaate. Tärkeää, että tapahtumiin on helppo tulla ja niiden avulla eri vähemmistötkin pääsevät helposti mukaan . Liikunta on hyvä keino tähän .

o 32 , ja oikeastaan tavoitteet 25-32 ovat kaikki tärkeitä ; ympäristö- ja yhteiskuntasuunnittelu; infrastruktuurin kehittäminen jne. Lapsien tarpeita ei huomioida tarpeeksi, kun liikuntapaikkoja rakennetaan. Lapsia ja nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa, kuten muitakin kansalaisia.

Tuon näitä teemoja esille puheenvuoroissani, teen asiasta kirjallisen kysymyksen komissiolle sekä seuraan asiaa parlamenttityöni kautta. Toivottavasti myös jatkossa.

4. Euroopan parlamentti hyväksyi 10.3.2009 äänestyksessään MEP Christel Schaldemosen online-rahapelaamista koskevan oma-aloitemietinnön. Tämän mukaan online-rahapeleihin ei tarvita EU-tason säätelyä vaan jäsenvaltiot voivat valvoa kansallisesti rahapelimarkkinoitaan. http://www.europarl.europa.eu/news/expert/infopress_page/063-51383-068-03-11-911-20090310IPR51382-09-03-2009-2009-true/default_fi.htm

Kannatatko kansallisten rahapelijärjestelmien säilyttämistä unionissa? Kyllä / Ei

Miksi?

Kannatan kansallisten rahapelijärjestelmien säilyttämistä unionissa. Mielestäni tämä on kansallinen kysymys, ja jokainen jäsenvaltio vastaa tästä asiasta itsenäisesti. Kansalaistoiminnan elinehto on, että kansallisten rahapelijärjestelmien tuotot ohjataan kansalaistoimintaan; liikunnan, kulttuurin, taiteen ja nuorisotyön tukemiseen. Rahapeliyhtiöiden tulee tietenkin kiinnittää huomiota mainonnan määrään sekä sosiaalisten haittojen ehkäisyyn; kuten peliongelmaisten tilanteeseen jne.

5. Miten liikunta ja urheilu näkyvät omassa vaalikampanjassasi?

Monella tavalla. Pidän luonnossa vaeltamisesta ja hyötyliikunnasta. Jälkimmäistä on kampanjan aikana jonkin verran tullut tehtyä. Kävelen mielelläni mahd. monen tilaisuus- ja tapaamispaikan välimatkan, jos se aikataulullisesti on mahdollista. Kampanjatiimissäni on erilaisia liikuntapahtumia eri puolilla Suomea; Sirpa -kävelyjä ja Sirpa -juoksuja. Lisäksi osallistun kampanjaväkeni kanssa Naisten Kympille Helsingissä.

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Liity tältä sivulta uutiskirjeen tilaajaksi.

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tältä sivulta Sirpan tukijoukkoihin.

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista