Tänään vietetään kansainvälistä luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin päivää. Luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan koko elämän kirjoa niin lajien sisäistä perinnöllistä muuntelua kuin lajien runsautta sekä eliöiden elinympäristöjen monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuus on elämän elinehto, sillä monimuotoinen luonto ja ekosysteemipalvelut tarjoavat meille puhtaan ilman, veden ja ruoan. Ilman niitä ei ihmiselle suotuisakaan elämä onnistu. Meneillään on kuitenkin ihmisen aiheuttama kuudes sukupuuttoaalto, joka pahimmillaan romahduttaa kokonaisia ravintoketjuja ja vaarantaa ihmisille välttämättömien ekosysteemipalveluiden, kuten ruoantuotannon, toimivuuden. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton Punaisen kirjan mukaan vähintään 169 000 lajia on vaarassa kuolla sukupuuttoon sisältäen muun muassa 38 prosenttia maailman puista ja 26 prosenttia nisäkkäistä.

YK:n Kunming-Montrealin maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuskehys, jonka Euroopan unioni ja Suomi ovat allekirjoittaneet, velvoittaa meitä pysäyttämään luontokadon. Kehyksen päämääränä on luonnon monimuotoisuuden suojelu sekä lajien ja elinympäristöjen tilan parantaminen kaikissa elinympäristöissä – niin maalla, sisävesissä kuin merilläkin. Suojelualueiden määrää tulee kehyksen mukaan kasvattaa maailmanlaajuisesti 30 prosenttiin maa- ja sisävesialueilla sekä merialueilla. Myös EU:n biodiversiteettistrategian mukaan EU on sitoutunut luonnon tilan parantamiseen.

Pidän kuitenkin erittäin huolestuttavana nykyisen poliittisen ilmapiirin ympäristö- ja tiedevastaisuutta. Hyvänä esimerkkinä tästä toimi viime lainsäädäntökauden lopulla ennallistamisasetuksen voimakas vastustus sekä nykyisen kauden päätös laskea suden suojelutasoa tiukasti suojellusta lajista suojelluksi laiksi. Suojelutason laskeminen ei perustunut tieteelliseen päätökseen vaan komission ehdotus oli puhtaasti poliittinen. Tämä on täysin ristiriidassa Kumning-Montrealin sopimuksen ja EU:n biodiversiteettistrategian kanssa. Poliittiset päätöksemme tulisivatkin olla biodiversiteettia ja luonnon elinvoimaisuutta vahvistavia ja tukevia, eikä mielipiteisiin perustuvia, sillä biodiversiteettikato saattaa olla jopa ilmastonmuutosta vaarallisempi eksistentiaalinen uhka.

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan