Hallituksen sotureiksi emme suostu

Tuomo Yli-Huttula
– Kenen asialla europarlamentaarikot ovat, pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) tivasi helmikuun alussa hallituksen EU-seminaarissa.
Vanhanen paheksui, että enemmistö suomalaista europarlamentaarikoista äänesti Suomen hallituksen kannan vastaisesti työaikadirektiivin käsittelyn yhteydessä. Parlamentti muutti ministerineuvoston esitystä työaikadirektiivistä-
– Me olemme suomalaisten äänestäjiemme asialla. Me emme ole Euroopan parlamentissa Suomen hallituksen sotureita, europarlamentaarikot Anneli Jäätteenmäki (kesk.), Ville Itälä (kok.) ja Sirpa Pietikäinen (kok.) vastaavat pääministerille.
Entiset ministerit tyrmäävät pääministerin käsityksen, että suomalaisten europarlamentaarikkojen pitäisi ottaa ohjeet Suomen hallitukselta.
– Tässä on tapahtunut mammuttimainen väärinkäsitys. Minä edustan suomalaisia ja eurooppalaisia ihmisiä, enkä hallitusta enkä muitakaan viranomaisia, Jäätteenmäki painottaa.
Euroopan parlamentti on Pietikäisen mielestä aktiivisempi ihmisten etujen puolustajana kuin neuvosto.
– Ilman parlamentin toimintaa työaikadirektiivissä olisi tapahtunut EU-historian ensimmäinen työntekijöiden huononnus. Se olisi aika hurja viesti äänestäjille, Pietikäinen sanoo.

Pietikäinen ihmettelee, että Vanhanen perää parlamentaarikolta ministerineuvoston myötäilyä.
– On sinänsä hyvä, että Vanhanen otti tämän asian esille, koska me keskustelemme aivan liian vähän parlamentin roolista. Jokaisella EU:n instituutiolla on oma roolinsa yhteispäätösmenettelyssä. Komissio valmistelee ja esittelee. Neuvostossa jäsenmaat ajavat kansallisia intressejään. Parlamentti on keskeinen lainsäätäjä. Kolmen instituution pitää saavuttaa yhteisymmärrys. Siitä syntyy ainutlaatuinen eurooppalainen rakenne, Pietikäinen toteaa.
– Ympäristöministerinä osallistuin ministerineuvoston kokouksiin toimin kansallisesti sovittujen linjausten mukaisesti.. Nyt parlamentissa olen äänestäjieni valitsemana edustajana vastaamassa heille arvoistani ja ajatuksistani, Pietikäinen selvittää.

Suomalaisista europarlamentaarikoista vain Piia-Noora Kauppi (kok.) ja Henrik Lax (r.) äänestivät Suomen hallituksen linjausten mukaan.
Jäätteenmäki, Itälä ja Pietikäinen kertovat olleensa työaikadirektiivin käsittelyssä ihmisen ja inhimillisten työaikojen puolella.
– En näe mitään perusteita, että työntekijöiden olosuhteita olisi pitänyt ryhtyä heikentämään. Suomessa toimitaan jo nyt hyväksytyn työaikadirektiivin mukaan, Jäätteenmäki sanoo.
Vanhasen mukaan työaikadirektiivi voi aiheuttaa suuria kustannuksia Suomen terveydenhuollolle, jos lääkärien päivystysaikoja aletaan säädellä Suomen toivomusten vastaisella tavalla.
– En haluasi olla se potilas, joka tulee 54 tuntia nukkumatta töitä tehneen lääkärin vastaanotolle. Päivystysajat pitää saada kuntoon, Jäätteenmäki korostaa.

Itälän mukaan työmarkkinajärjestöt kertoivat aktiivisesti oman näkemyksenä työaikadirektiivistä.
– Suomen hallitus on jättänyt meidät rauhaan. Vanhasen viesti työaikadirektiivissä oli osoitettu enemmän hänelle itselleen kuin mepeille. Vaikka emme ole täällä Suomen hallituksen sotureita, voisimme pelata myös paremmin yhteen hallituksen kanssa. Suurten jäsenvaltioiden hallitukset ja europarlamentaarikot pelaavat paljon tehokkaammin yhteen. Pienellä maalla yhteispelin tarve korostuu, Itälä linjaa.
Vanhanen arvosteli, että europarlamentaarikot olivat työaikadirektiivissä omien poliittisten ryhmiensä asialla.
Tämä kritiikki saa europarlamentaarikoilta myös tyrmäyksen.
– Äänestin oman ryhmäni enemmistön kantaa vastaan. Suurin osa omasta ryhmästäni olisi ollut valmis hyväksymään työolojen huononnuksen, mutta minä en, Pietikäinen kertoo.
– En edustanut äänestyksessä euroliberaaleja, vaan meidän ryhmämme jakaantui äänestyksessä kahtia. Kaikki keskustalaiset europarlamentaarikot äänestivät toisin kuin Vanhanen toivoi, Jäätteenmäki summaa.

Suoraan kansalaisten valitsema elin
Euroopan parlamentti on ainoa EU:n toimielin, jonka jäsenet ovat suoraan kansalaisten valitsemia. Parlamentin asema ja lainsäädäntövalta on vahvistunut 1990-luvulta lähtien. Parlamentti on myös tärkeä eurooppalaisen poliittisen keskustelun näyttämö.
Parlamentti saa lisää budjettivaltaa ja sen asema vahvistuu, jos Lissabonin sopimus tulee voimaan, koska yhä useammista asioista päätetään yhteispäätöksin eli uuden terminologian mukaan tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.
Sekä komissio että neuvosto joutuvat entistä tarkemmin huomioimaan parlamentin näkemyksen lakivalmistelun alusta lähtien. Merkittävimmät uudet yhteispäätöksin tehtävät asiat liittyvät sisä- ja oikeusasioihin sekä
Parlamenttia verrataan toisinaan eduskuntaan. Yhtäläisyyksistä huolimatta merkittävin ero on se, että parlamentista puuttuu puuttuu hallituksen ja opposition vastakkainasettelu. Parlamentilla ei ole myöskään oikeutta tehdä lakialoitteita.
EU:n laajentumisen myötä parlamentti on kasvanut voimakkaasti. Parlamentilla on 785 jäsentä, joita kutsutaan myös mepeiksi. Naisten osuus on noin 30 prosenttia.
Ensi kesäkuussa pidettävissä vaaleissa valitaan 736 edustajaa. Suomen paikkaluku tippuu 14:sta 13:sta.
Kun Lissabonin sopimus tulee voimaan, paikkaluku on 750 plus puhemies.

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan