Kannanotot

Sirpasta sanottua

Irti arjesta, taiteen avulla, Sirpa Pietikäisen tervehdys Hovinkartanon taidekesän avajaisissa

30.5.2009 Sirpasta sanottua

Irti arjesta, taiteen avulla

Taiteella on suuri merkitys monen ihmisen elämässä. Taide hoitaa suomalaisen mieltä ja voi olla koko elämän pelastaja. Kulttuuri onkin osa suomalaisuuttamme. Taide kuuluu kiinteästi tavallisten suomalaisten arkeen ja elämänkulkuun.

Sitä emme aina tule muistaneeksi, kun lähdemme varta vasten teatteriin, konserttiin tai näyttelyä katsomaan. Taide tulee muutenkin meitä vastaan kaikkialla ja saa aikaan pieniä tai suuria sykäyksiä verenkierrossamme. Musiikkikappale radiosta, hieno taulu julkisen tilan seinällä, sattumalta käteen osunut kirja… Pienet asiat saavat aikaan suuren elämyksen.

Kulttuuri ja taide ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Minulla on ollut onni kasvaa kulttuurikodissa, jossa sain lapsuudesta saakka seurata taidemaalari isäni Erkin työtä sekä keskusteluja eri taiteilijoiden kanssa. Tämä on jättänyt kulttuurijälkensä myös minuun.
Suomalainen taide- ja taiteilijapolitiikka on saanut maakohtaisissa arvioinneissa ja kansainvälisissä vertailuissa kiitosta kattavuudestaan ja monipuolisuudestaan. Suomessa taiteen julkista asemaa on turvattu taidelaitosten ja yksittäisten taiteilijoiden tukea koskevalla lainsäädännöllä. Samoin julkiseen tukeen nojautuva kulttuurihallinto on tarjonnut työtilaisuuksia yksittäisille taiteilijoille ja taiteilijaryhmille.
Suomessa on valtion taide- ja taiteilijapolitiikan perinteisenä lähtökohtana taiteellisen ilmaisun vapauden ja sen hallinnon autonomian korostaminen. Jo tällä lähtökohdalla on haluttu painottaa sitä, että taide on sinänsä, itsessään arvokas osa suomalaista yhteiskuntaa. Taiteen ja kulttuurin merkitys yhteiskunnassa on luonnollisesti myös jatkuvasti muotoutuva asia. Jotta taiteen merkitys voisi juuri tänä päivänä toteutua mahdollisimman monipuolisesti, on mielestäni olennaista lisätä taiteen ja yhteiskunnan välisiä kosketuskohtia.

EU:lle on laadittu yhteinen kulttuuristrategia, jossa korostetaan paitsi kulttuurien vuoropuhelua myös kulttuurin roolia talouden kasvutekijänä ja osana EU:n ulkosuhteita. Hyväksytyssä strategiassa on erityisesti otettu huomioon globalisaation haasteet.
Unescon yleissopimuksen allekirjoittajana EU on sitoutunut edistämään kulttuurien monimuotoisuutta ja niiden välistä vuoropuhelua niin omalla alueellaan kuin muualla maailmassa. EU aikoo vastedes ottaa kulttuurikysymykset huomioon kehitysohjelmissaan ja poliittisessa vuoropuhelussa kolmansien maiden kanssa.

Tavoitteena on myös hyödyntää kulttuuria entistä paremmin talouskasvua edistävän luovuuden lähteenä. Jo nyt kulttuurisektori tuottaa rahallisesti enemmän kuin moni teollisuuden ala. Kulttuuri voi myös edistää uuden tieto- ja viestintätekniikan kehitystä, virkistää matkailuelinkeinoa ja elvyttää taantuma-alueita.
Suomessa tulisi kansainvälisyyttä lisätä ja tehostaa alueellisessa toiminnassa. Lisäksi kulttuurin ja taiteen merkitys on tunnustettava tärkeänä tekijänä valtakunnan- ja aluekehityksessä.

Hovinkartanon taidekeskuksessa on vaihtuvia taidenäyttelyitä kesän ajan. Tällaiset kulttuurikeitaat ovat tärkeitä pysähdyspaikkoja suomalaisten arjessa. Tämä on myös osoitus ahkerasta uurastuksesta sekä uskosta kulttuurin voimaan sekä ammattilaisten ja vapaaehtoisten saumattomasta yhteistyöstä. Minulla on ilo avata Hovinkartanon taidekesä vuonna 2009.

Sirpa Pietikäinen
europarlamentaarikko

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Liity tältä sivulta uutiskirjeen tilaajaksi.

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tältä sivulta Sirpan tukijoukkoihin.

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista