Ilmastonmuutoksen kiihtyessä tarvitsemme uusia tapoja rakentaa kestävää yhteiskuntaa. Samalla kun investoimme uusiutuvaan energiaan ja vähäpäästöiseen infrastruktuuriin, unohdamme helposti sektorin, joka on jo nyt vähähiilinen, yhteiskunnalle elintärkeä ja vahvasti sukupuolittunut: hoivatyön.
Niin maksullinen kuin maksutonkin hoiva on voimakkaasti sukupuolittunutta. Maailmanlaajuisesti naiset tekevät noin kaksi ja puoli kertaa enemmän maksutonta hoivatyötä kuin miehet (UN Women 2024). Palkallisellakin puolella naiset muodostavat 89 prosenttia terveydenhuollon työntekijöistä ja 94 prosenttia lastenhoidon alalla (UNDP 2023). Hoivatyön arvostus kuitenkin laahaa jäljessä, ja alan palkat ovat keskimäärin 24% matalammat kuin miesten vastaavissa töissä (WHO 2022).
Perinteisesti vihreä työ on määritelty työnä, joka suojelee ympäristöä tai vähentää sen kuormitusta esimerkiksi uusiutuvan energian, jätehuollon tai luomuviljelyn aloilla. Useat näistä aloista ovat kuitenkin miesvaltaisia, ja naisvaltainen hoivatyö jää usein kokonaan vihreän siirtymän ulkopuolelle. Kehittyvissä maissa naiset ovat monesti hoivatyön asiantuntijoita, mutta tästä työstä ei useinkaan makseta palkkaa, vaikka sen tunnustaminen ja palkitseminen hyödyttäisi paitsi naisia itseään, myös koko kansantalouksia bruttokansantuotteen kasvun muodossa.
Kysymys on paitsi oikeudenmukaisuudesta myös ilmastopolitiikasta. Hoivatyö on jo valmiiksi vähäpäästöistä, eikä se ole altis automaation tai tekoälyn murrokselle samalla tavoin kuin monet muut alat. Hoivaa tarvitaan aina, sillä jokainen meistä on elämänsä aikana jossain vaiheessa hoivan tarpeessa. Siksi hoivatyön tunnistaminen vihreänä työnä on myös kriisinkestävyyttä. Panostukset hoivasektoriin tukevat varmoja työpaikkoja, sukupuolten tasa-arvoa ja terveyttä, jotka kaikki ovat koetuksella ilmaston kuumentuessa ja teknologian kehittyessä.
Hoivatyön taloudelliset hyödyt ovat myös kiistattomat. Tutkimusten mukaan investoinnit hoivasektoriin tuottavat enemmän työpaikkoja kuin rakennusala ja vähentävät samalla kasvihuonekaasupäästöjä. Esimerkiksi Iso-Britanniassa hoiva-alan työn on tutkittu tuottavan 26 kertaa vähemmän päästöjä kuin teollisuuden työpaikat ja lähes 1500 kertaa vähemmän kuin öljy- ja kaasuteollisuus.
EU-tasolla keskustelu hoivatyön tunnistamisesta vihreäksi työksi on vasta alkamassa, mutta lupaavia suuntia on jo kehitteillä. Euroopan parlamentin selvitys (2022) arvioi, että laadukkaan ja edullisen hoivan edistäminen voisi tuoda vuosittain jopa 160 miljardin euron taloushyödyt. Kansalaisjärjestöt, kuten CARE International ja Oxfam, ovat vaatineet hoivatyön sisällyttämistä vihreän talouden määritelmiin, mutta YK-järjestöissä keskustelu on toistaiseksi ollut varsin hiljaista kansainvälistä työjärjestöä ILOa lukuun ottamatta.
Jos haluamme siirtyä aidosti oikeudenmukaiseen ja kestävään talouteen, hoivatyö on otettava siihen mukaan. Se ei ole vain sosiaalipolitiikkaa, vaan myös ilmastopolitiikkaa, työllisyyspolitiikkaa ja tasa-arvopolitiikkaa yhtä aikaa. Hoivan arvostaminen ja resursointi ovat avain kestävään tulevaisuuteen, jossa sekä ihmiset että planeetta voivat hyvin.