Noustuani Euroopan parlamenttiin vuonna 2008, otin yhdeksi ensimmäiseksi tavoitteekseni seuraeläinten pakollisen sirutuksen. Tie on ollut pitkä ja olenkin ajanut asiaa sinnikkäästi jo 17 vuoden ajan. Seuraeläinten sirutus on hyväksi niin eläimille itselleenkin, seuraeläinten omistajille kuin esimerkiksi vastuullisille lemmikkieläinten kasvattajille.
Kissojen ja koirien hyvinvointiin vaikuttaa erityisesti niiden kasvatusolosuhteet, jalostaminen, myynti ja kuljettaminen ennen päätymistä toivottavasti rakastavaan ja turvalliseen kotiin. Ala on taloudellisesti merkittävä ja toiminta tuottoisaa, sillä koirien ja kissojen myynnin arvioitu vuotuinen arvo on arvioiden mukaan peräti 1,3 miljardia euroa. Tämä aiheuttaa alalle kuitenkin valitettavan synkän kääntöpuolen eli seuraeläinten laittoman kasvatuksen ja kaupan sekä eläinten kaltoinkohtelun.
Lemmikkieläinten laiton kauppa ja huonot kasvatusolosuhteet aiheuttavat ongelmia eläinten hyvinvoinnille ja terveydelle. Laittoman kaupan seurauksena lemmikit kärsivät usein stressistä, bakteeritartunnoista, infektioista, ravinteiden ja veden puutteesta ja jopa silpomisesta, kuten korvien tai hännän typistämisestä. Takeita rokotuksista ei myöskään ole.
Lemmikkieläinten kauppa on siirtynyt yhä enemmissä määrin verkkoalustoille, joissa tarjotut eläimet eivät ole peräisin vastuullisilta ja laillisilta kasvattajilta. Nykyisellään lemmikkieläinten laittomaan kauppaan on ollut vaikea puuttua, sillä kissojen ja koirien alkuperää on ollut rajallinen mahdollisuus selvittää EU:n yhtenäisen rekisteröintijärjestelmän puuttuessa.
Laiton kauppa aiheuttaa myös lemmikin uusille omistajille odottamattomia kustannuksia ja huolta, kun omistajat joutuvat kamppailemaan lemmikkien huonosta kasvatuksesta ja jalostuksesta johtuvien synnynvikojen, sairauksien ja käyttäytymishäiriöiden kanssa.
Edellä mainittujen syiden vuoksi, olinkin yhdessä useiden MEP- kollegoiden kanssa vaatinut jo vuosia Euroopan komissiota esittämään ehdotusta kissojen ja koirien hyvinvoinnista ja niiden jäljitettävyydestä. Tämä kuvastaa myös eurooppalaisten kansalaisten tahtoa. Euroopan komission teettämän kyselyn mukaan noin kolme neljäsosaa (74%) EU:n kansalaisista kannattaa seuraeläinten parempaa kohtelua omissa kotimaissaan.
Viime viikolla Euroopan parlamentti äänesti kannastaan Euroopan komission ehdotukseen kissojen ja koirien hyvinvointilainsäädännöstä. Ehdotus on merkittävä, sillä ehdotuksessa asetetaan ensimmäistä kertaa ikinä EU:n yhteiset hyvinvoinnin minimivaatimukset koirien ja kissojen kasvattamiseen, pitämiseen ja markkinoille saattamiseen sekä niiden luovuttamiseen unionissa.
Asetus on siitäkin merkittävä, että lähes puolet (44 prosenttia) Euroopan unionin kansalaisista omistaa lemmikkieläimen. Vuoden 2021 arvioiden mukaan EU:ssa oli 72,7 miljoonaa lemmikkikoiraa ja 83,6 miljoonaa lemmikkikissaa. Lemmikkikoiria ja -kissoja on EU:ssa siis Saksan ja Ranskan väkiluvun verran. Ehdotetulla asetuksella voidaankin puuttua miljoonien seuraeläinten hyvinvointiin.
Euroopan parlamentin jäsenet lähettivät viime viikolla vahvan signaalin, että koirien ja kissojen hyvinvointia ja jäljitettävyyttä tulee parantaa. Suurena voittona parlamentin kannassa voidaan pitää sitä, että parlamentin kannan mukaan kaikki EU:n alueella pidettävät koirat ja kissat tulee mikrosiruttaa ja rekisteröidä. Myös EU:n ulkopuolelta saapuvien koirien ja kissojen mikrosirutus ennen unionin alueelle saapumista on parlamentin kannan mukaan pakollista. Pakollisella mikrosirutuksella voidaan puuttua koirien ja kissojen laittomaan kauppaan sekä tehostaa eläinten jäljitettävyyttä.
Seuraavaksi ehdotus siirtyy neuvoston ja Euroopan parlamentin välisiin kolmikantaneuvotteluihin Euroopan komission avustuksella.