Ajankohtaista

Komission työohjelma ei kunnioita planeettamme kantokykyä

Euroopan komissio julkaisi odotetun 2025 työohjelmansa, ja se esiteltiin meille mepeille parlamentin täysistunnossa 12.2.2025. Ohjelma sisältää 51 uutta aloitetta – tässä ajatuksiani inhimillisen, vauraan ja ekologisen Euroopan näkökulmasta.

Ekologisen Euroopan osalta tilanne on vakava. Ursula von der Leyenin toinen komissio ottaa virheaskeleena etäisyyttä edelliseen komissioon kävelemällä takaperin vastatuuleen. Ilmastonmuutos ja biodiversiteettikato eivät katoa, vaikka niiltä sulkisi silmänsä kilpailukykylasit päässä.

Ilmastonmuutos: Komissio lupaa eurooppalaisen ilmastolain uudelleenavaamisen. Uudelleenavaamisella ilmastolakiin tulisi kirjata huomattavasti kunnianhimoisemmat hiilineutraaliustavoitteet, mikäli haluamme edes yrittää saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet. Tieteen kuuntelemisen sijaan tulemme kuitenkin saamaan laihan poliittisen kompromissin kirjaamalla riittämättömän 90 prosentin päästövähennystavoitteen vuoteen 2040 mennessä.

Ruokajärjestelmät: Komissio aikoo esittää yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) yksinkertaistamista. Sääntelyn purkamisen sijaan meidän tulisi keskittyä kestävien ruokajärjestelmien luomiseen, jotta voimme varmistaa ruoan saannin myös tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen ja luontokadon edetessä. Kestävät ruokajärjestelmät ovat myös strategisen omavaraisuuden ja ruokaturvan kannalta välttämättömyys.

Kemikaalit: Yksinkertaistamisen tulee komission työohjelman perusteella kokemaan myös kemikaalilainsäädäntö REACH, jonka uudelleenavausta olen vaatinut jo vuosia. REACH toimii kaiken kemikaalilainsäädännön pohjana, minkä vuoksi asetus olisi kiireisesti päivitettävä vastaamaan uutta tieteellistä tietoa kemikaalien vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön. Toivon hartaasti, että komissio ottaa kemikaalikuorman vaikutukset elinympäristöömme tarvittavalla vakavuudella eikä uudelleenavauksella helpoteta haitallisten kemikaalien käytön lisäämistä.

Biotalous: Erityisesti Suomelle mielenkiintoisena ehdotuksena komissio esittää uuden biotalousstrategian. Biotaloudella on merkittäviä tulevaisuuden mahdollisuuksia, joihin tulisi tarttua innovatiivisesti, kestävästi ja kilpailukyvyn kannalta järkevästi, jotta biomassaa jalostettaisiin korkeamman jalostusasteen tuotteiksi. Biotalouden mahdollisuuksia on esimerkiksi lääketieteessä, kosmetiikassa, rakentamisessa ja akkuteollisuudessa.

Luontokato: Luontokato on ilmastonmuutokseen verrattavissa oleva eksistentiaalinen kriisi, jonka komissio tuntuu unohtavan työohjelmassaan lähes kokonaan. Viime kaudella runsasta vastustusta kohdannut ennallistamisasetus hyväksyttiin aivan liian riittämättömillä tavoitteilla, minkä vuoksi luontokatoa ehkäiseviä toimia tulisi lisätä merkittävästi kaikilla politiikan osa-alueilla. Ilman elinvoimaista ympäristöä emme voi rakentaa myöskään kestävää taloutta tai kilpailukykyä, sillä taloutemme ja yhteiskuntamme toimivat planeettamme kantokyvyn ehdoilla.

Komissio lupaa, että EU:sta tehdään ”bolder, simpler and faster” – eli rohkeampi, yksinkertaisempi ja nopeampi. Mitä voidaan odottaa vauraan Euroopan osalta?

Vihreät investoinnit: Näyttää siltä, että siinä missä yhteisiä uhkakuvia löydetään ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, ilmastopolitiikassa edes tieteellisen tutkimuksen kiistattomat tulokset eivät riitä pitämään investointifokusta vihreiden investointien ja uusien kestävien teknologioiden vauhdittamisessa. Puhtaan teollisuuden paketista (Clean Industrial Deal) ei saa tulla tekohengitysmuoto viime vuosisadan energiaintensiivisille tuotantoaloille, vaan sen tulee aidosti tukea puhtaita teknologioita ja kiertotaloutta.

Yksinkertaisempi unioni: Lainsäädännön, raportoinnin ja soveltamisen yksinkertaistaminen tuntuu olevan tämän hetken kuumin käsite EU:n parissa. Toimenpiteet käynnistyvät muutaman viikon sisällä niin kutsutulla kestävän rahoituksen omnibus-paketilla, missä juuri voimaan saatuja yritysten kestävyysraportointi- ja yritysvastuudirektiiviä sekä vihreiden investointien taksonomiaan saatuja määritelmiä ja vaatimuksia uhataan keventämisen nimissä vesittää. Eurooppalaiset yritykset ovat juuri saaneet asemoitua itsensä huomioimaan sosiaalisen, ilmasto- ja ympäristöulottuvuuden toimissaan paremmin – ohjaten kohti vahvempaa kehityspolkua ihmisten, ilmaston ja luonnon osalta. Meidän tulisikin tunnistaa mahdollisuus hyödyntää esimerkiksi tekoälyä raportoinnissa, eikä pakittaa kestävyysvaatimuksista.

Säästö- ja investointiunioni: Talouspolitiikassa keskitytään pääomamarkkinan kehittämiseen. Vaikka eurooppalaisten kotitalouksien säästöaste on korkea, eurooppalainen pääomamarkkina ei vedä ja säästöt eivät kanavoidu investoinneiksi. Komissio toisensa jälkeen on pyrkinyt parantamaan nimenomaan tätä osaa rahoitusjärjestelmästämme, ja tällä kertaa se kulkee säästö- ja investointiunionin nimen alla. Aloitetta sivuten myös johdannaismarkkinoiden sääntelyä tarkastellaan uudelleen. Tässä meidän on oltava tarkkana, ettemme höllennä lainsäädäntöä liikaa, riskeeraten uutta finanssikriisiä talouden jo ollessa tiukilla.

EU:n budjetti ja rahoitusohjelmat: Kuulemme kesällä tarkempia suunnitelmia EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuodesta 2028 eteenpäin. Ilmastopoliittiset tavoitteet pitää myös kirjoittaa sisään edessä olevissa uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä (MFF) ja InvestEU-ohjelman toimissa, jotta voidaan esimerkiksi vahvistaa julkisen rahoituksen roolia investointien riskien madaltamiseksi ja yhä suuremman vaikuttavuuden varmistamiseksi.

Inhimillisen Euroopan osalta odotetaan edistysaskelia:

Sukupuolten tasa-arvo: Naisten oikeuksia koskeva tiekartta julkaistaan kansainvälisen naistenpäivän yhteydessä ja se määrittelee EU:n arvot, oikeudet ja periaatteet tasa-arvon edistämiseksi. Toivon tasa-arvostrategian kattavan kokonaisvaltaisesti esimerkiksi naisten poliittista ja taloudellista voimaannuttamista sekä toimia epäkohtiin tarttumiseksi terveyden, koulutuksen ja sosiaalisen suojan parissa, unohtamatta sukupuolittunutta väkivaltaa, mukaan lukien naisten ja tyttöjen verkkohäirinnän.

LGBTQ ja syrjinnän torjunta: EU ei hyväksy syrjintää sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen tai rodun perusteella, mutta monille eurooppalaisille se on yhä arkipäivää. EU aikoo vahvistaa tasa-arvon huomioimista kaikilla politiikan aloilla ja esittää uudet strategiat LGBTIQ-oikeuksien ja rasismin torjumiseksi. Tämä on erityisen tärkeää populististen ja nationalististen liikkeiden pyrkiessä heikentämään aiemmin saavutettuja edistysaskeleita vähemmistöjen oikeuksien suojaamisessa.

Maahanmuutto: Uuden viisivuotisen Euroopan muuttoliike- ja turvapaikkastrategian tarkoituksena on tuoda esille muuttoliikkeen juurisyitä, rajojen turvallisuutta ja luoda maahanmuuttoon yhtenäinen lähestymistapa jäsenvaltioiden kansallisiin strategioihin perustuen. On varmistettava, että kaikissa toimissa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja kansainvälisiä sopimuksia, eikä palautuksia toteuteta ilman oikeudenmukaista ja yksilöllistä harkintaa.

Huoltovarmuus: EU vahvistaa kriisivalmiuttaan ja Critical Medicines Act vähentää riippuvuutta kriittisistä lääkkeistä ja niiden vaikuttavista ainesosista. Lääkkeiden saatavuus on tällä hetkellä liian harvojen valmistajien tai maiden varassa. ja erityisesti Pohjoismaissa lääkkeiden valmistuksen ja saatavuuden omavaraisuus on tärkeää, jotta riippuvuus globaaleista toimitusketjuista ei vaaranna kansanterveyttä mahdollisissa kriisitilanteissa.

Israel ja Palestiina – kahden valtion ratkaisu: EU sitoutuu oikeudenmukaiseen ja kestävään rauhaan ja turvallisuuteen Lähi-idässä kahden valtion mallin pohjalta. Ratkaisun toteuttamista on kiirehdittävä, jotta pitkään jatkuneen kansanmurhan aiheuttama kärsimys saadaan loppumaan, eikä EU:n ei tule taipua suurvaltojen laittomille ehdotuksille. Meidän on toimittava itsenäisesti oikeudenmukaisen ja kestävän ratkaisun edistämiseksi, kansainvälistä oikeutta kunnioittaen.