Komissio esitteli EU:n ilmastolainsäädäntöpaketin – tarvitsemme sekä päästövähennykset että nielut

Komission tänään esiteltyyn pakettiin kuuluu 12 säädösehdotusta ja päivitetty EU:n metsästrategia. Pakettiin kuuluvat tärkeimpinä esitykset päästökaupasta ja taakanjaosta, uusiutuvasta energiasta, hiilitulleista sekä maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta eli LULUCF:stä.

Komissio julkaisi tänään odotetun Fit for 55 -ilmastolainsäädäntöpaketin, jossa esitetään toimet, joilla on tarkoitus saavuttaa EU:n ilmastolaissa määrätyt tavoitteet vuoden 2050 ilmastoneutraaliudesta ja vuoden 2030 päästövähennyksistä.

Meidän on vielä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista saavuttaa 1,5 asteen lämpenemisen raja, mutta kun seuraa jäsenmaiden ja muiden intressiryhmien keskusteluja, tuntuu, että ilmastokriisin vakavuus ei ole vieläkään yleisessä tietoisuudessa. Ellemme toimi nyt, kustannukset kasvavat kymmenkertaisiksi ja aika loppuu.

Vuoden 2030 tavoitteen olisi pitänyt olla lähempänä 70 prosenttia, jos uskomme tutkijoita. Koska nykyinen tavoite ei ole tieteen valossa riittävä, ilmastolaissa asetettua 55-57 prosentin tavoitetta joudutaan todennäköisesti vielä kiristämään, kuten on jouduttu tekemään aikaisemminkin.

Komission tänään esiteltyyn pakettiin kuuluu 12 säädösehdotusta ja päivitetty EU:n metsästrategia. Pakettiin kuuluvat tärkeimpinä esitykset päästökaupasta ja taakanjaosta, uusiutuvasta energiasta, hiilitulleista sekä maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta eli LULUCF:stä. Komissio esittää päästökauppaan muun muassa päästöoikeuksien määrän asteittaista vähentämistä ja ilmailun ilmaisten päästöoikeuksien poistamista.

Meillä ei ole vaihtoehtoja, tarvitsemme sekä päästövähennykset että nielut. Nielujen määrä pitäisi tuplata. Päästökaupan ilmaisista päästöoikeuksista on luovuttava ja päästöoikeuksien määrää pitää pienentää merkittävästi.

Erityisesti metsästrategiasta on Suomessa keskusteltu kiivaasti ennen paketin tämänpäiväistä julkistusta. Olisi toivottavaa, että jäsenmaiden tasapuolisen kohtelun saavuttamiseksi Suomi keskittyisi tämän ilmastopaketin yhteydessä vaatimaan esimerkiksi Saksalta tai Itä-Euroopan mailta kovempia päästövähennyksiä sen sijaan, että keskitymme vaatimaan oman kunnianhimon tason laskemista. Jäsenmaita on kohdeltava tasavertaisesti ja kaikkien on osallistuttava suhteessa yhtä paljon ilmastourakkaan. Toisilla vaatimukset vain kohdistuvat enemmän yksiin sektoreihin ja toisilla toisiin.

Jokainen järkevä ihminen lienee tähän mennessä ymmärtänyt, että ilmastonmuutos on totta, ja että tarvitsemme kaikilla elämänalueilla nopeampia ja tehokkaampia toimia.

On valitettavaa, että metsäkeskustelu pyörii nyt itsestäänselvän toimivaltakysymyksen ympärillä. EU:n ilmastopolitiikka, esimerkiksi luontodirektiivin mukainen lajiensuojelu, on koskenut jo aiemmin niin Suomen kuin muidenkin maiden metsiä. Tässä ei olla luomassa uutta toimivaltaa, mutta värikkäiksi tarkoitetut metsien sosialisointiheitot saattaa joku metsänomistaja pian luulla todeksikin, vaikka hänen omistusoikeuteensa ei olla puuttumassa sen enempää kuin aikaisemminkaan. Turhan huolen ja ahdistuksen levittäminen puolestaan hidastaa rakentavien yhteisten keinojen, kuten vaikkapa metsäohjelmien, toimeenpanoa ja laajentamista.

Toivon Suomelta, neuvostolta sekä parlamentilta korkeaa kunnianhimoa, jotta näitä ilmastoesityksiä kyetään vieläkin parantamaan.

Seuraavaksi esitykset menevät Euroopan parlamentin ja neuvoston eli jäsenmaiden käsiteltäviksi. Lopullisen lainsäädännön arvioidaan valmistuvan vasta muutaman vuoden päästä.

Lue lisää:

Komission tänään esittelemä paketti

Kuva: Michael Benz / Unsplash

Kommentointi on suljettu.