Hyvää Eurooppa-päivää!

Tänä vuonna Eurooppa-päivänä polkaistaan käyntiin laajempi EU:n uudistamishanke, Euroopan tulevaisuuskonferenssi, johon halutaan mukaan kaikki kansalaiset miettimään vastauksia EU:n tulevaisuuden haasteisiin. On paljon asioita, joista on syytä olla 64-vuotiaalle EU:lle kiitollinen. EU ei kuitenkaan ole staattinen instituutio, eikä vastuumme sen kehittämisestä lopu. Euroopan tulevaisuuskonferenssista pitää saada eväät paremmin toimivaan EU:hun.

“Järjestäytyneen ja elävän Euroopan sivistykselle antama panos on välttämätön, jotta rauhanomaiset suhteet kyetään säilyttämään.” Robert Schuman

Hyvää Eurooppa-päivän aattoa! Varsinaisesti Euroopan juhlapäivä on huomenna, Schumanin julistuksen vuosipäivänä.

Tänään vietetään myös kansainvälinen toisessa maailmansodassa henkensä menettäneiden muistopäivää. Toisen maailmansodan aikana kuoli noin 60 miljoonaa ihmistä. Suomessakin menetykset olivat suuria – suomalaisia kuoli toisessa maailmansodassa noin 96 000, 2,5 prosenttia väestöstä. Oma isäni oli 16-vuotiaana nuorinta sukupolvea, joka oli rintamalla. Äitini oli pikkusiskona sairaalassa saman ikäisenä ja asetteli haavoittuneiden ja kuolleiden varpaisiin värilappuja merkiksi siitä, ketä sairaalassa hoidettaisiin. Suomessa toisen maailmansodan aikana sotineet olivat kovin nuoria, lähes lapsia, ja sodasta tuli kansallinen trauma.

Euroopan unioni on syntynyt tälle perustalle, pelastamaan sodan runtelemaa Eurooppaa. Kantava ajatus unionin pohjalla on ollut se, että koskaan enää Euroopassa ei syttyisi vastaavaa sotaa tai nähtäisi samanlaisia kauheuksia. EU on rauhanprojekti, ja sen on myös pysyttävä sellaisena. Sodan jälkeen syntyivät YK ja EU, ja kaikki merkittävät linjaukset oikeusvaltion ja perus- ja ihmisoikeuksien käsitteistä, väkivallattomuuden periaatteesta, vähemmistöjen oikeuksista sekä globaalista sitoutumisesta moniarvoisuuteen ja perusarvojen kunnioittamiseen.

Kaikki tämä on syy siihen, miksi vietämme toisen maailmansodan päättymispäivänä 9. toukokuuta Eurooppa-päivää. Samana päivänä annettiin myös Schumanin julistus vuonna 1950. On paljon asioita, joista on syytä olla 64-vuotiaalle EU:lle kiitollinen. EU ei kuitenkaan ole staattinen instituutio, eikä vastuumme sen kehittämisestä lopu. Elämme erilaisessa maailmassa kuin 60 vuotta sitten, ja EU:n tuleekin muuttua maailman mukana.

Tänä vuonna Eurooppa-päivänä polkaistaan käyntiin laajempi EU:n uudistamishanke, Euroopan tulevaisuuskonferenssi, johon halutaan mukaan kaikki kansalaiset miettimään vastauksia EU:n tulevaisuuden haasteisiin. Maailman kestävyyshaaste, ilmastonmuutos, eettinen digitalisaatio ja kovenevat globaalit ongelmat ja paineet kaipaavat jokaisen ideoita ja panosta. Euroopan kansalaiset voivat rekisteröityä keskustelualustalle jakamaan omia ideoitaan siitä, mihin suuntaan EU:n pitäisi mennä ja millä työkaluilla.

Tämän vuoden Eurooppa-päivä on sopiva hetki aloittaa yhdessä pohdinta siitä, mihin Euroopan tulee kyetä koronapandemian jälkeen. EU on pieni ja maailma on suuri – meidän täytyy tästä lähtökohdasta löytää tehokkaat tavat toimia yhdessä, nostettava katseemme varpaista pidemmälle aikavälille ja päätettävä, mikä on paikkamme globaalisti.

Millä välineillä luomme kilpailukykyä, hallitsemme globaaleja ympäristöhaasteita, toteutamme perusoikeuksia ja vahvistamme monenkeskistä maailmanjärjestystä? Tähän keskusteluun tarvitaan kansalaisia ja heidän osallistumistaan. Tulevaisuuskonferenssi ei voi olla vain instituutioiden välinen huipputason keskustelu, vaan yhteistä ymmärrystä ja tahtoa luova prosessi. Ratkaisujen löytäminen maailman kestävyyshaasteeseen, ilmastonmuutokseen ja biodiversiteettikriisiin, eettiseen digitalisaatioon, väestön ikääntymiseen, kaupungistumiseen, Aasian ja erityisesti Kiinan taloudellisen merkityksen kasvuun ja koveneviin globaaleihin ongelmiin ja paineisiin tarvitsee jokaisen ideoita ja panosta. Toivon, että myös Suomessa otetaan vilkkaasti osaa tähän työhön.

Koronaviruskokemuksesta on nyt syytä ottaa oppia ja tehdä maailmastamme tulevaisuudenkestävä: sen, mitä teemme, täytyy aina olla ajateltu kestämään ja kelpaamaan pidemmällä aikavälillä, vaikkapa vuonna 2050. Meidän täytyy tehdä haasteiden mittaista politiikkaa – taistella ilmastonmuutosta vastaan, siirtyä kiertotalouteen ja koronaelvyttää vihreästi.

Nyt on se hetki, jolloin punnitaan, kestävätkö eurooppalainen demokratia ja EU populismin paineet. Tarvitsemme malttia ja viisautta ratkoa ongelmat yhdessä öyhöttämisen sijasta. Järkevällä ja maltillisella hiljaisella joukolla on nyt suuri vastuu avata suunsa ja näkyvästi puolustaa yhteistä päätöksentekoa, yhdessä tekemistä ja solidaarisuutta.

Lisätietoja:

Euroopan tulevaisuuskonferenssin suomenkieliset sivut

Kommentointi on suljettu.