Kannanotot

Ajankohtaista

Kestävä rahoitus on avainasemassa ilmastonmuutoksen ratkaisuun, eikä aikaa ole enää hukattavaksi

30.4.2021 AjankohtaistaBlogiEkologinen Eurooppa KannanototVauras Eurooppa Kannanotot

Komissio julkaisi taksonomian ilmasto-osuuden delegoidut säädökset, eli asetukset tekniset yksityiskohdat viime viikolla. Näissä säädöksissä määritellään ne ehdot, joilla eri energiatuotantojamuotoja voidaan kutsua jatkossa kestäviksi sijoitustuotteiksi. Nämä niin kutsutut ilmastokriteerit ovat ensimmäinen osa taksonomian suurta teknisten säädösten kokonaisuutta, joista loput julkistetaan myöhemmin valmistelujen jälkeen.

On kulunut lähes kolme vuotta siitä, kun komissio ryhtyi valmistelemaan EU:lle ensimäistä kestävien sijoitustuotteiden luokitusjärjestelmää. Tästä luokitusjärjestelmästä eli taksonomiasta on tässä ajassa muotoutunut ilmastonäkökulmasta EU:n kaikkien aikojen kunnianhimoisin finanssilainsäädäntöasetus, joka sisältää tavoitteet ilmastonmuutoksen pysäyttämisestä, biodiversiteetin säilyttämisestä, kiertotalouden edistämisestä, saastumisen ehkäisemisestä ja vesistöjen monimuotoisuuden suojelusta.

Ensimmäistä kertaa näin laajaan lainsäädäntökokonaisuuteen saimme lisättyä myös ”ei merkittävää haittaa”-periaatteen, joka tarkoittaa, ettei yksikään investointi saa aiheuttaa merkittävää haittaa ilmastolle tai ympäristölle. Tämän tueksi ajoin vahvasti asetukseen mukaan kestävien investointien arviointityökaluiksi yhteismitallisia indikaattoreita sekä elinkaarianalyysia, jotka hyväksyttiin kolmikantaneuvotteluissa lopulliseen tekstiin.

Suurena onnistumisena saimme siis sisällytettyä nämä tutkimukseen perustuvat tavoitteet ja työkalut taksonomian varsinaiseen asetukseen, eli niin kutsuttuun ”ykköstasoon”. Vakava ongelma piileekin nyt näissä asetuksen teknisissä yksityiskohdissa, eli asetuksen ”kakkostasossa”.

On valtava pettymys, että komissio ei uskaltanut alojen painostuksen ja poliittisten kiistojen jälkeen asettaa tarpeeksi tiukkoja kriteerejä eri energiantuotantomuodoille. Taksonomian tehtävänä on nimenomaan estää mahdollista viherpesua asettamalla tiedeperusteiset raamit sille, mitä voimme kutsua ympäristöystävälliseksi. Komissio taipui loppumetreillä lieventämään kriteerejä tiettyjä aloja koskien, unohtaen näin ykköstason sitoutumisen tiedeperusteisuuteen. Tämä, jos mikä, on kestämätöntä. 

Ennen teknisten säädösten viimeviikkoista julkistamista suurimmat väännöt käytiin kaasusta, ydinvoimasta, maataloudesta, metsäteollisuudesta ja bioenergiasta. Näistä viidestä nyt kaasu, ydinvoima ja maatalous päätettiin viime hetkellä jättää ulos tekstistä myöhäisempää tarkastelua varten, jäsenmaiden ja alan lobbareiden vaatimusten jälkeen. Sen sijaan bioenergialle ja metsäteollisuudelle asetetut kriteerit jätettiin tekstiin, mutta löyhäksi ja pohjoismaisia toimijoita miellyttäväksi.

Nyt hyväksytyt metsäosuuden kriteerit esimerkiksi nojaavat yhdeltä osin Suomen PEFC-metsäsertifioinnin kestävyysmääritelmiin, jotka muun muassa suomalaiset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) ovat kyseenalaistaneet irtautumalla PEFC:n uuden standardin kehittämistyöryhmästä. ELY-keskusten mukaan PEFC-sertifiointia ei voi markkinoida ekologisesti kestävänä, perustellen sen laiminlyöneen uuden tutkimustiedon hyödyntämisen ja asiantuntijoiden kuulemisen valmistelun aikana. Tämä on PEFC-standardityöryhmän työskentelyssä vakava käänne, joka olisi pitänyt huomioida taksonomian metsäkriteeristöä kehittäessä.

Surullisinta on, että ilmastopolitiikka näyttää seuraavan samanlaista kaavaa vuosikymmenestä toiseen. Ensin laitetaan vireille kunnianhimoinen ehdotus, joka sitten poliittisten erimielisyyksien vuoksi vesitetään. Ja kun sitten myöhemmin herätään jälleen ilmastonmuutoksen etenemiseen, hoksataan kiristää lainsäädäntöä, muttei tälläkään kertaa onnistuta asettamaan rimaa tarpeeksi korkealle. Tämän kierteen seurauksena ei koskaan onnistuta luomaan tarpeeksi tehokasta lainsäädäntöä, kun aina jäädään pyrkimyksissä puolitiehen.

Kokemuksella voin myös todeta, ettei tämä leikki miellytä ketään. Ei meitä lainsäätäjiä, ympäristön puolesta puhuvia kuin alojen toimijoitakaan, joiden sääntelyä joudutaan kiristämään asteittain jatkuvasti, mikä luo epävarmuutta ja lyhytnäköisiä, kestämättömiä investointeja. Lisäksi tämä kierre kostautuu ja muuttuu jatkuvasti kalliimmaksi meille kaikille, mitä pidemmälle ilmastonmuutos etenee ja mitä myöhemmäksi lykkäämme kipeitä päätöksiä. 

Kun taksonomian seuraavia teknisiä säädöksiä tullaan valmistelemaan lähikuukausina ja -vuosina, pahimmillaan niidenkin vesitys tuo pitkällä aikavälillä mukanaan valtavat kustannukset, mikäli annamme poliittisten vääntöjen sivuuttaa tiedeperustaisuuden ja asiantuntijoiden varoitukset. Parhaimmillaan riittävän kunnianhimoinen taksonomia tukisi laajasti poliittisia instituutioita, yrityksiä, finanssisektorin toimijoita, piensijoittajia sekä myös toimialoja valmistautumaan ilmastonmuutokseen. Kestävä rahoitus on avainasemassa ilmastonmuutoksen ratkaisuun, eikä aikaa ole enää hukattavaksi.

Lisätietoja:

Tekstit kokonaisuudessaan delegoiduista säädöksistä.

Kuva: Unsplash

Teksti on osa huhtikuun uutiskirjettäni – lue koko kirje täältä.

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista