25.5.2009, Jaana Laitinen-Pesola: Palkansaajille tärkeissä asioissa tarvitaan parlamenttiin vahvoja
STTK teetti Tns-Gallupilla tutkimuksen Euroopan unionia koskevista asioista. Kysymykset käsittelivät EU:n vaikutusta Suomen asioihin, Suomen ja suomalaisten vaikutusmahdollisuuksia EU:ssa, EU:n tulevaisuutta ja EU:n aikaansaannoksia. Silmiin pistävää, joskaan ei yllättävää, tuloksissa oli se, että vastaajat eivät osanneet selkeästi arvioida EU:n vaikutuksia meihin suomalaisiin. EU:n koettiin vaikuttaneen myönteisesti yritysten toimintaedellytyksiin ja kielteisesti maanviljelijöiden asemaan. EU:n ei koettu juurikaan vaikuttaneen eläkeläisten, opiskelijoiden tai palkansaajien asemaan. Myös erilaisten suomalaisten tahojen vaikutusmahdollisuudet EU:ta koskeviin asioihin koettiin puutteellisiksi. Vastaavanlaisia kommentteja voimme kuulla tai lukea lähes päivittäin eri medioista.
Miltei samanaikaisesti STTK:n tutkimuksen kanssa julkaistiin valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta. Siinä todetaan mm. että Suomen prioriteetit Euroopan unionissa liittyvät kansalaisten Eurooppaan, Euroopan menestymiseen sekä globaaliin johtajuuteen. Selonteon mukaan kansalaisten kannalta on tärkeää, että unioni kehittyy entistä tasa-arvoisemmaksi ja sosiaalisemmaksi sekä tukee ihmisten hyvinvointia. Integraation sosiaalista ulottuvuutta on vahvistettava varmistamalla eurooppalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perusperiaatteiden toteutuminen unionin toiminnassa ja kehittämisessä. Hyviä ja kannatettavia ajatuksia, mutta ymmärrän, että helposti nämä hienot prioriteetit eivät avaudu käytännössä. Mitä tämä tarkoittaa esimerkiksi sairaanhoitajan tai lähihoitajan arjessa.
Mielestäni yksi tapa konkretisoida suomalaiselle palkansaajille näitä yleviä lauseita on suhtautuminen työaikadirektiiviin. Työaikadirektiivi on EU:n työelämän perusdirektiivejä, jossa määritellään muun muassa enimmäistyöajat ylipitkien työaikojen estämiseksi ja minimilepoajat työaikasuojelun varmistamiseksi. Direktiivin uudistusyritys kaatui huhtikuun lopulla, mutta voisi kuvitella, että uusi parlamentti pääsee ratkaisemaan myös eurooppalaisen työelämän tulevaisuutta. Mitä nyt parlamenttiin ehdolla olevat haluavat? Kannattavatko he mahdollisesti 60 tunnin työviikkoa? Ovatko eurooppalaisen työelämän tulevaisuutta pidentyvät työajat vai osaava työvoima? Halutaanko aidosti sosiaalista Eurooppaa? EU on valtava työmarkkina-alue, joka ei voi toimia parhaalla tavalla ilman yhteisiä työelämän pelisääntöjä ja tavoitteita. Palkansaajille tärkeissä asioissa tarvitaan parlamenttiin vahvoja puolestapuhujia. Siksi ei ole yhdentekevää, kenet valitsemme päättämään tulevaisuudestamme. Suomalainen palkansaaja vaatii hyviä päättäjiä, jotka näkevät kauas.
Jossain päin Suomea on sanonta: "komiat pärjää aina". Yksinkertaista, mutta ei riitä. Koulutus on tulevaisuuden työmarkkinoilla menestymisen – ja jopa selviämisen- edellytys koko Euroopan alueella.
Euroopan Unionin tavoitteena on olla maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja sekä lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta.
Pienten ja keskisuurten yritysten lisääntyminen vakauttaa yhteiskuntaa. Alueet, joilla on paljon pieniä yrityksiä, ovat taloudellisissa taantumissa yksittäisten suurten yksiköiden varassa eläviä paremmin suojattuja. Yksittäisen suuren yksikön vaikeudet tai lakkauttaminen tuottaa alueelle suuria ongelmia massatyöttömyyden ja yhteisöverojen menettämisen kautta. Myös alihankintaverkosto kärsii, mikä lisää alueellisia vaikutuksia entisestään.
Aloitin työni Euroopan neuvostossa (EN) Strasburgissa viime kesänä. Parin kuukauden työrupeaman jälkeen huomasin olevani keskellä keskustelua, jossa venäläinen kollega haastoi minut ja irlantilaisen kollegamme vastaamaan kysymykseen, miten määrittelemme Euroopan. En muista, saimmeko kunnon väittelyä, saati edes keskustelua aikaiseksi, koska kysyjällä oli perusteellinen vastaus valmiina, ja sen hän meille mielellään kertoi. Taisi myös olla niin, ettei kumpikaan meistä haastetuista jaksanut täysin innostua aiheesta. - Olimme baarissa rentoutumassa kolmen päivän seminaariputken päätteeksi.
Kokemukset maailmanlaajuisesta ´lähentymisestä` tulevat vastaan useammin. Viime kuussa kävelin Kuala Lumpurin melkoisen verkkaisella kadulla keskustan tuntumassa. Yöravintoloita tai paikallisia snakareita auki pitkin kadun vartta ja vastaan tunki Aasian sankka ja lämmin henkäys. Vähän ennen hotellia raivasin tietä pitkin yökahvilan muovituolien ja siellä täällä istuskeli ihmisiä katsellen hajamielisesti kadulla kulkijoita. Kyseessä oli täkäläinen sportti-baari ja urheiluselostajat pauhasivat TV-monitorien välityksellä jotakin äärimmäisen tärkeää. Katsahdin yhteen niistä ja näin miesjoukkueen pelaavan toisiaan vastaan jääkaukalossa? Ja aivan oikein: siinähän olivat Ruotsi ja Suomi ottamassa toisistaan mittaan jääpallossa – Ruotsi vielä inhottavasti 2-0 johdossa! Tähän on tultu: Aasian helteisessä yössä pohjolan viikingit kalistelivat mailojaan joillekin matsia syrjäsilmin seuraaville malesialaisille ja eikä se sittenkään tuntunut ihan kohtuuttoman hullulta – ehkä huvittavalta kuitenkin.
Euroopan parlamentti on toisena EU:n lainsäätäjänä vastuussa ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävistä toimenpiteistä. Mikäli ilmaston lämpeneminen halutaan pitää kahden asteen tuntumassa, tulisi Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) mukaan teollisuusmaissa ja Euroopan unionissa leikata päästöjä 25 - 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä ja 80 - 95 prosenttia vuoteen 2050
Kansanedustaslaitoksen valtaan perustuva edustuksellinen demokratia on Euroopan maissa tärkeä osa demokratiaa ja yhteiskunnallista vakautta. Suomessa parlamentaarinen demokratia on luotu ihmisten vapaaehtoisen toiminnan kautta.
Mikä on EU:n jalanjälki maailman metsissä ja kuinka oma takapihamme voi?
Julkaistu 05.05.09
Ympäristöpolitiikka on yksi niistä asioista, joissa EU:n yhteistyön voima on näkynyt. Ilman EU:n luontodirektiiviä ja Naturaa luonnonsuojeluverkostomme olisi paljon huonompi. EU:ssa on herätty myös siihen, että metsäjalanjälkemme ei paina vain Euroopan metsiä.
EU on erittäin merkittävä puun tuoja. Tuomme tropiikin puuta maista, joissa valtaosa hakkuista on laittomia. Laittomat hakkuut hävittävät metsiä ja kärjistävät köyhyyttä ja sosiaalisia konflikteja. Vuosien valmistelun jälkeen EU on vihdoin hyväksymässä asetuksen, joka vaatii EU:n markkinoilla puuta myyviltä yrityksiltä puun laillisuuden todistamista. Euroopan parlamentilla on ollut erittäin suuri vaikutus tämän lain syntyyn.
Työelämän huonontuminen työntekijöiden, pienyrittäjien ja keskijohdon kannalta tapahtui siksi, että tuotantotalous alistettiin finanssi-instrumenttien tuottoennätyksille ja muu elämä tuotantotaloudelle. Kun maailmantalouden ylikapasiteettikriisiä ratkaistiin tehostamalla hintakilpailua ja suurentamalla yksiköitä, myös ylempien toimihenkilöiden ja asiantuntijoiden autonomia väheni. Taylorismi marssi toimistoihin. Kvartaalituloksia tavoiteltaessa numeroiden lavastaminen ohitti tuotekehittelyn ja pitkäjännitteisen laatutyön.