Toimintani

Energia- ja ilmastopaketti

Komissio julkaisi tammikuussa 2008 niin kutsutun ilmasto- ja energiapaketin. Mandaatin komission toiminnalle antoi kevään 2007 eurooppaneuvosto, joka teki päätökset Euroopan Unionin tulevista ilmasto- ja päästötavoitteista. Vuoteen 2020 EU pyrkii vähentämään päästöjään 20 prosenttia. Komission ehdotuksen mukaisesti tämä toteutetaan sekä päästökaupalla että päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla (esim. liikenne, maatalous, rakentaminen).

Ilmasto- ja energiapaketin keskeiset lainsäädäntöehdotukset ovat:

EU:n päästökauppajärjestelmän uudistaminen

Päätös kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteista EU:n päästökauppajärjestelmään kuulumattomilla sektoreilla uusiutuvan energian lisääminen.

Näiden lisäksi komissio lisäsi samaan pakettiin myös direktiiviehdotuksen hiilen talteenotosta ja varastoinnista (CCS).

Euroopan parlamentin valiokunnista päävastuun paketin käsittelystä jakavat Ympäristövaliokunta (ENVI) ja teollisuusvaliokunta (ITRE). Tämänhetkisen aikataulun mukaan paketista äänestetään parlamentissa joulukuussa.

Itämeri

Meret ovat kautta historian olleet yksi Euroopan menestystekijöistä. Merenantimet tarjosivat ravintoa ja meri kulkureitin tavaroille, ihmisille ja ajatuksille. Meret eivät erota, vaan ne yhdistävät. Liikenteen lisääntyessä, ympäröivien alueiden kasvaessa kylistä metropoleiksi sekä teollisuuden ja maatalouden kehittyessä meret valitettavan usein päätyivät monenlaisen jätteen viimeiseksi lepopaikaksi. Itämerelle on valitettavasti näin käynyt. Meri on yksi maailman saastuneimmista.

Tähän mennessä Itämerta on suojeltu innokkaasti lähinnä vain puheiden tasolla. Huolimatta siitä, että Itämeren suojelukomissio HELCOM on tehnyt töitä Itämeren suojelemiseksi jo 1980-luvulta, ei meren terveydentila ole tähän päivään mennessä parantunut – pikemminkin päinvastoin. Vaikka suojelukomission ohjelmien ja yhteistyön tuloksena ympäristömyrkyistä PCB- ja DDT- pitoisuudet ovat vähentyneet ja osa hot spot -alueista on kuntoutettu, etenee Itämeren rehevöityminen vauhdilla.

Euroopan unionin yhteinen toiminta Itämeren suojelemiseksi on välttämätöntä. Myös muut Itämeren reunavaltiot on sitoutettava yhteisiin suojelutalkoisiin. Unionin tulee lisätä kansainvälisen areenan hyödyntämistä huomattavasti. Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) tehdyt sopimukset velvoittavat myös Venäjää. Niin unionin kuin Suomenkin tulee toimia aktiivisesti järjestössä.

Ajankohtaista Itämeren suojelun osalta on tällä hetkellä komissiossa valmisteilla oleva Itämeristrategia. Komission suunnitelmien mukaan strategia on valmis vuoden 2009 kesäkuun Euroopan neuvoston kokoukseen.

Euroopan parlamentissa Itämeren asioita käsittelee aktiivisesti Itämeriryhmä (Baltic Sea Intergroup), jonka jäsen olen.

Super-Grid

Uusiutuva energia on vastaus jatkuvasti kasvavaan energiantarpeeseemme. Uusiutuvilla energianlähteillä on periaatteessa mahdollista kattaa koko Euroopan energiantarve.

Jotta uusiutuvien määrää Euroopan energianlähteenä on mahdollista dramaattisesti lisätä, on energian kuljetustapaa muutettava: uusiutuvista lähteistä energiansa saava Eurooppa linkittyisi yhteen suurjännitteisellä tasavirtatekniikalla (HVDC). Tasavirtatekniikan etu vaihtovirtaiseen on sähkön pitkänmatkan kuljetuksessa huomattava: voimansiirtolinjoista häviää vain noin 3 % sähköstä jokaista 1.000 kilometriä kohden. Jo olemassa olevia vaihtovirtaisia voimalinjoilla on oma osansa suunnitelmassa: suurjännitteiset tasavirtalinjat vertautuvat Euroopan valtateihin, jotka suurilla linjoilla sitovat mantereemme yhteen. Vaihtovirtaiset, pienemmät voimalinjat ovat paikallisteitä, joita pitkin sähkö kulkee kuluttajan kotiin ja tehtaisiin.

Koko Euroopan yhteen sitova voimalinja mahdollistaisi uusiutuvan energian syöttämisen järjestelmään joka puolelta Eurooppaa ja lähialueitamme. Uusiutuvan energian tuotanto keskittyisi sinne, missä sitä on runsaiten saatavilla.

Euroopan parlamentissa kokoontuu pieni, epävirallinen ryhmä uusiutuvasta energiasta ja nk. Super-grid – super-sähköverkon – potentiaalista vakuuttuneita meppejä.

Ennen kesälomia asiasta unionin nykyisen puheenjohtajamaan Ranskan presidentille Nicolas Sarkozylle ja komission puheenjohtajalle Jose-Manuel Barrosolle laatimamme kirjeet löydät tekstin lopusta.

Komissio on luvannut vastauksen näinä päivinä.

Lisää uusiutuvien ja super-grid:n mahdollisuuksista löytyy E-parlament –järjestön sivuilta. E-parliamentin lisäksi projektiin osallistuu aktiivisesti World Future Council.