Kannanotot

Ajankohtaista

Hunajaa ja pölytystä

20.5.2019 AjankohtaistaBlogiEkologinen Eurooppa Kannanotot

Hunajaa on aina pidetty arvokkaana ravinnonlähteenä. Espanjalaiset kalliomaalaukset todistavat, että jo 15 000 vuotta sitten ihmiset ovat ryöstäneet hunajaa villimehiläisten pesistä. Hunajaa on käytetty lääkkeenä ja erilaisissa seremonioissa. Faaraoiden Egyptissä mehiläishoitajan ammatti oli arvostettu ja sitä on jopa kuvattu pyramidien seinissä. Myös kreikkalaiset uskoivat hunajan ravintoarvoon ja urheilijat käyttivät sitä osana ruokavaliotaan ja raskaiden otteluiden jälkeen nautittiin hunajavettä, jolla karkotettiin väsymys.

Hunajan päivittäistä nauttimista on pidetty terveyden ja pitkän iän lähteenä, ja niin teki myös lääketieteen isä Hippokrates. Samoin uskoi Pythagoras, joka oppilaineen noudatti ruokavaliota, jonka tärkeimpänä osana oli hunajan ja maidon seos, ambrosia. Meidän Kalevalammekin tuntee mehiläiset. Väinämöisen polvea hoidettiin medellä ja Lemminkäisen äiti anelee mehiläistä hakemaan mettä poikansa henkiinherättämiseksi.

Kesällä mehiläisten pörräystä kuunnellessamme, emme juuri tule ajatelleeksi niiden suurta taloudellista merkitystä. Mehiläistarhaus työllistää Euroopan Unionin alueella pää- ja sivutoimisesti yli 600 000 ihmistä. Kaksi kolmasosaa elintarviketuotannosta riippuu mehiläispölytyksestä, sillä mehiläisten arvellaan pölyttävän 75–85 prosenttia maailman kasvilajeista. Mehiläiset ovatkin välttämättömiä elintarviketurvalle. Mehiläiset ovat tärkeitä paitsi ihmisille, niin myös luonnon monimuotoisuudelle. Ilman pölyttäjiä moni kasvi ei pystyisi lisääntymään. Se puolestaan olisi dramaattista luonnolle – esimerkiksi monien lintujen ravinnonsaanti vaikeutuisi huomattavasti. Ilman mehiläisiä ruokapöydässämme olisi tarjolla vain viljaa, maissia ja soijaa, tuskin edes kahvia. Meillä ei olisi useimpia hedelmiä, hunajasta puhumattakaan.

Päätimme Euroopan parlamentissa viime keväänä suosituksista, joilla parannetaan mehiläisten suojelua, tehostetaan hunajaväärennösten torjuntaa, lisätään mehiläishoitajien tukea ja tuodaan esiin hunajankulutuksen hyötyjä EU:ssa. Vaadimme tehokasta, laaja-alaista ja pitkäaikaista EU-strategiaa, jolla parannetaan mehiläisten terveyttä, torjutaan mehiläisten kuolleisuutta ja elvytetään mehiläiskantoja. Meillä on kiire suojella mehiläisiä, sillä kannat ovat pienentyneet merkittävästi elinympäristöjen monimuotoisuuden vähennyttyä.

Maataloudessa käytettävät torjunta-aineet, huonot sääolosuhteet, sairaudet ja loiset tappavat mehiläisiä ja kimalaisia. Erityisesti neonikotinoidit, jotka ovat torjunta-aineissa käytettyjä hermomyrkkyjä, tuhoavat hyödyllisiä pölyttäjiä, sillä ne sekoittavat hyönteisten sisäiset kompassit niin, etteivät ne löydä enää takaisin pesiinsä. Niin ikään Fipronil, auringonkukan ja maissin siementen tuholaistentorjunta-aine, on vahingollinen mehiläisille. Neonikotinoideilla on peitattu Suomessa rypsin ja rapsin siemeniä ehkäisemään kirppojen aiheuttamia tuhoja. Siitepölyä tutkittaessa huomattiin, että suurin osa kemikaalia sisältäneestä siitepölystä oli peräisin villikukista. Niitä ei käsitellä millään aineilla, vaan kemikaalit voivat levitä ympäristössä todella laajalle alueelle, josta ne päätyvät mehiläisten ruokaan.

Jotta pölytys ja mehiläisten ja ahkera pörinä jatkuisi kesästä kesään, pidetään huolta luonnon monimuotoisuudesta, mehiläisten elinympäristöistä ja ostetaan vastuullisesti tuotettua, aitoa hunajaa.

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista