Rakkaus, pelko, kykymme tuntea ja välittää – se, minkä usein ajattelemme olevan meissä syvimmin inhimillistä, onkin syvimmin eläimellistä. Eläimet ovat tuntevia, ajattelevia, kokevia olentoja. Ne ansaitsevat lajityypillisen elämän ja hyvinvoinnin. Tämä on myöskin EU:n peruskirjan velvoite Lissabonin sopimuksen myötä.
Lissabonin sopimus määrittelee eläimet tunteviksi olennoiksi, joiden hyvinvoinnista on pidettävä huolta. Näkökulmamuutos on merkittävä. Ennen eläinten hyvinvointia katsottiin vain kärsimyksen välttämisen näkökulmasta, nyt EU:lla ja komissiolla on aktiivinen velvoite edistää eläinten hyvinvointia. Paljon hyviä asioita on toki jo tapahtunut.
Hyvistä muutoksista esimerkkinä on kosmetiikan eläinkokeiden täyskielto EU:ssa jo vuonna 2013. Olin tuolloin neuvottelemassa asiasta, ja eläinkokeiden kielto kosmetiikassa pitäisi seuraavaksi saada voimaan globaalisti. Euroopan parlamentissa keskustelu etenee myös eläinkokeista luopumisesta täysin, myös tutkimuksessa ja koulutuksessa. Juuri syyskuun täysistunnossa parlamentti hyväksyi päätöslauselman, jossa pyydetään vauhdittamaan työtä eläinkokeista luopumiselle.
Monet epäkohdat eläinten hyvinvoinnissa kuitenkin elävät edelleen. EU:lta puuttuu eläinten hyvinvoinnin takaava puitelainsäädäntö, joka antaisi EU:lle sekä toimivallan mutta myös velvollisuuden pitää kaikkien eläinten, olivatpa ne seuraeläimiä, tuotantoeläimiä, koe-eläimiä tai uhanalaisia eläimiä, hyvinvoinnista huolta. Nykyinen EU-lainsäädäntö perustuu siihen, että toimivalta ja lain turva on olemassa vain silloin, kun on olemassa sektorilainsäädäntöä vaikkapa koe-eläimistä, sioista tai eläinkuljetuksista. Niinpä Romanian kulkukoirat, seuraeläimet yleensä tai vaikkapa turkiseläimet ovat ilman EU-lainsäädännön tuomaa turvaa.
Vetoamme Euroopassa usein – ja aiheellisesti – esimerkiksi Kiinaan eläinmarkkinoiden tai koiran- ja kissanlihan syömisen lopettamiseksi, mutta myös omalta pallonpuoliskoltamme löytyy toistuvasti vakavia eläimiin liittyviä ongelmia. Färsaarilla metsästetään sadoittain uhanalaisia delfiineitä, tuotantoeläinten tai koirien jalostus menee liian pitkälle, kissoja hylätään tuhansittain vuosittain, eläinten käyttöä sirkuksissa ei vieläkään ole saatu kiellettyä ja härkätaistelut ovat edelleen sallittuja esimerkiksi Espanjassa ja Ranskassa, vain pari esimerkkiä mainitakseni. Härkätaistelujen lopettamisen puolesta olen äänestänyt parlamentin menneissä päätöslauselmissa todella monta kertaa europarlamentaarikkourani aikana.
Myös eläinkuljetuksissa on vakavia ongelmia, joihin ANIT-valiokunta etsii ratkaisuja. Meidän on siirryttävä koko ajan enemmän ja vauhdikkaammin kuljettamaan pelkästään lihatuotteita, ei eläviä eläimiä, jotka kärsivät liian pitkiksi venyvissä ja huono-oloisissa kuljetuksissa kolmansiin maihin.
Työtä siis on edelleen jäljellä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi. Eläimet ovat osa elävän elämän verkkoa. Parhaassa tapauksessa ne ovat elämän- ja sielunkumppaneitamme, ystäviä ja rakkauden kohteita ja antajia. Eläimet ansaitsevat elää turvallisissa oloissa ja tulla kohdelluksi elävän olennon arvon mukaisesti, arvostuksella ja kunnioituksella.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan