Vuosikertomus 2019-2020

Tuore vuosikertomukseni on julki.

Olen julkaissut vuosikertomukseni 2019-2020 Euroopan parlamentin nykyisen kauden kahdelta ensimmäiseltä vuodelta. Kerron vuosikertomuksessa kauden alkupuolen tärkeimmistä aiheista ja käänteistä.

Euroopan parlamentin uusi toimikausi alkoi vuonna 2019 lupaavasti. Komission johtoon valittiin vakuuttava puheenjohtaja Ursula von der Leyen, joka ei ainoastaan puhu, vaan myös toimii. Ympäristöasiat tekivät viimein kunnollisen poliittisen läpimurron myös EU:ssa, ja ympäristöasioissa saimme myös hyvän ja aiempaa aktiivisen parlamentin.

Vuoden 2020 alussa kauden koko luonne muuttui, kun koronaviruspandemia iski päälle ja parlamentti siirtyi lähes kokonaan etätöihin. Pandemia on tuonut mukanaan keskustelun paitsi siitä, miten koronaviruksen mukanaan tuomasta talousiskusta selvitään myös ennen kaikkea siitä, miten taudista itsestään päästään eroon. Pandemia on osoittanut ensi kertaa konkreettisesti, kuinka kipeästi tarvitsemme EU:ssa yhtenäistä ja tehokasta terveyspolitiikkaa. Tämän ymmärryksen seurauksena on jo syntynyt EU:n terveysohjelma EU4Health, josta voit lukea sivulta 12. Sivulla 15 kirjoitan siitä, miten meidän täytyy alkaa suhtautua terveysasioihin uudella tavalla. Meidän ihmisten terveys riippuu koko meitä ympäröivän planeetan ja eläinten hyvinvoinnista, emmekä voi ajatella vain itseämme, vaan meidän täytyy omaksua one planet, one health -ajattelu.

Tulevista pandemioista oli varoiteltu jo vuosia etukäteen, mutta emme olleet onnistuneet toimimaan yhdessä niiden ehkäisemiseksi. Koronakokemuksesta on nyt syytä ottaa oppia ja tehdä maailmastamme tulevaisuudenkestävä: sen, mitä teemme, täytyy aina olla orientoitunutta tulevaan. Meidän täytyy tehdä haasteiden mittaista politiikkaa – taistella ilmastonmuutosta vastaan, siirtyä kiertotalouteen ja koronaelvyttää vihreästi. EU:n elpymissuunnitelma onkin yksi esimerkki tienhaarasta, jonka edessä valitsemme kahden polun väliltä. Haluammeko suunnata kohti muutosta ja kestävämpää tulevaisuutta vai kasvattaa valtavaa ilmastotaakkaa seuraaville sukupolville? EU:n jokaisen elvytyseuron on nyt mentävä kestäviin ratkaisuihin.

Osa tulevaisuudenkestävyyttä ja alkanutta kautta on ollut myös kestävän rahoituksen ja taksonomian edistäminen. Olen kestävässä rahoituksessa parlamentin pääneuvottelija. Aiheesta voit lukea lisää kertomuksen sivuilta 4 ja 5. Koronaelvytyksestä kerron sivulla 6 ja yritysvastuusääntelystä sivulla 6. Kaikki nämä asiat ovat tuhannen taalan paikkoja rakentaa kestävämpää, vihreämpää ja parempaa tulevaisuuden maailmaa.

Aiemmatkin pandemiat ovat sysänneet muutoksia eteenpäin. Edessämme on koronasta riippumattomia kiihtyviä haasteita: ilmasto- ja biodiversiteettikriisi (vuosikertomuksessa sivulla 9), ympäristöllisen kestävyyden ja resurssitehokkuuden kiireellinen tarve, väestön ikääntyminen globaalisti, digitalisaation totuttuja toimintamalleja rikkova läpimurto, kaupungistuminen, Aasian ja erityisesti Kiinan taloudellisen merkityksen kasvu sekä globalisaation tiivistyminen ja muutoksien nopeutuminen. EU on pieni ja maailma on suuri – meidän on tästä lähtökohdasta löydettävä tehokkaat tavat toimia yhdessä, nostettava katseemme varpaista vähän pidemmälle aikavälille ja visioitava, mikä on paikkamme globaalisti.

Toivon, että vuosikertomus kertoo Sinulle ymmärrettävästi ja kiinnostavasti työstäni viimeisen kahden vuoden aikana. Otathan yhteyttä ja kerrot ajatuksesi – otan mielelläni vastaan palautetta.

Kommentointi on suljettu.