Elämäämme tulee paljon lisää tekoälyä, AI’ta. Algoritmit voivat tulevaisuudessa ohjata vaikkapa sairaaloissa sytostaatti- ja muita kriittisiä tiputushoitoja, tai vastata ihmisten diagnostiikasta, autojen liikennöinnistä ja miljoonasta muusta asiasta. Samalla yhteiskunnista tulee yhä haavoittuvaisempia kyber- ja tietosuojahyökkäyksille, kuten Vastaamon traaginen esimerkki on osoittanut.
Riskejä on hyvin monia eri tyyppisiä: tahallinen hakkerointi järjestelmään tai sabotointi, kuten ohjeistus annostella väärin lääkeannos tippaan. Toisaalta yksi on tahaton järjestelmävirhe, joka on syytä ottaa vakavasti. Inhimillisen virheen rooli erilaisten tietojärjestelmien hoidossa ja hallinnoinnissa pitää myös eliminoida erilaisten seurantajärjestelmien ja follow up -käytäntöjen avulla. Esimerkiksi diagnoosin lähetys vastaavalle lääkärille pitää merkitä niin, että potilasta hoitava hoitaja tai ensimmäisen yhteyden luonut lääkäri tai muu hoitohenkilökunnan jäsen ihmissilmin varmistaa, että tieto on kulkenut eteenpäin ja sitä työstetään eteenpäin.
EU:ssa on pohja kunnossa. GDPR eli EU:n yleinen tietosuoja-asetus vahvistaa henkilökohtaisten tietojemme käsittelyn turvaa. Lainsäädäntöä päivitetään digiturvallisuuden osalta jatkuvasti, mutta tietosuojaan ja palomuureihin pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota. On tärkeää myös suojata omat tietonsa: käyttää kaksivaiheista tunnistusta aina kun mahdollista, ja muistaa, ettei omia henkilökohtaisia tunnistustietoja tule jakaa kellekään sähköpostitse tai puhelimitse. Pidämme kadullakin kulkiessamme erityisen hyvää huolta arvotavaroistamme, lompakosta ja puhelimesta – tehkäämme niin siis myös verkossa.
Hyvää kansainvälistä tietosuojapäivää!
Kuva: Euroopan parlamentti
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan