EU:n tulee lisätä naisihmisoikeuspuolustajien turvallisuutta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta FEMM kuuli naisihmisoikeustaistelijoita erityiskuulemisessa 7.12.2020. Aktivistit kertoivat miten EU voisi toimia paremmin heidän ja heidän työnsä tukena. Tiedämme jo valmiiksi, että naisihmisoikeuspuolustajien tilanne on heikko.

Häirintä, kunnianloukkaukset ja valeinformaatiokampanjat ovat erityisen pahoja netissä. Nettihäirintä kohdistuu naisihmisoikeuspuolustajiin, koska he puolustavat ihmisoikeuksia, mutta heitä häiritään myös erityisen hanakasti siksi että he ovat naisia ja häirintä on sukupuolittunutta, usein sisältäen myös seksuaalista häirintää. Häirinnällä hiljennetään naisia, jotka uskaltavat puhua ja haastaa vallitsevia normeja. Pelotevaikutus kantaa kauas.

Naiset kohtaavat miehiä enemmän perheeseen kohdistuvia uhkauksia. Monet ovat joutuneet jättämään läheisensä turvallisuusuhkien vuoksi. Amnesty Internationalin tutkimuksen mukaan v. 2017 41% naisista, jotka olivat kokeneet online-häirintää, pelkäsivät fyysisen turvallisuutensa puolesta ja 24% perheensä turvallisuuden puolesta.

7.12. FEMM valiokunnan kuulemisessa henkilökohtaisia kokemuksiaan jakoi ugandalainen aktivisti Nana Namata Annette Mwafrika Mbarikiwa, jonka voimakas puheenvuoro kertoi ensikäden kokemuksesta ja siitä millaista on elää häirinnän uhrina ja mitä kansainvälinen yhteisö ja EU voisivat tehdä paremmin suojellakseen naisia ympäri maailmaa.

YK:n erityisraportoija Mary Lawlor muistutti, että EU:n tulee puolustaa naisten ihmisoikeuksia ja niiden puolustaja myös omalla alueellaan ja tästä on myös kyse tavoitteessa poistaa kaikki vihapuhe internetistä ja sosiaalisista medioista. Meillä tulee olla nollatoleranssi. Erityisessä riskissä ovat eri vähemmistöjen edustajat, joita yritetään eri tavoin hiljentää ja pelotella.

EU on tärkeässä asemassa naisihmisoikeuspuolustajien auttamisessa, ja unionin edustustojen roolia kolmansissa maissa tulee vahvistaa. Ne voisivat tarjota paikallisia turvaresidenssejä, joista saada apua sekä kertoa väkivallasta tai sen uhasta. EU:n tulee taata naisihmisoikeusaktivisteille turvapaikka, ja huomioida heidän olevan erityisessä vaarassa väkivallan suhteen koko hakuprosessin ajan.

EU:n tulisi helpottaa paikallisverkostojen luomista ja edustustojen rahoittamista. Vuorovaikutuksen lisääminen puolin ja toisin on tärkeää. EU saa tätä kautta tietoa ihmisoikeustilanteesta, ja välittömän suojelun tarpeessa olevat henkilöt apua.

Tällä hetkellä reagointi EU-tasolla on liian hidasta. Suunnan täytyy muuttua, ja muutos tapahtuu kansalaisyhteiskunnan kautta.

Toinen tärkeä ja kauan odotettu askel olisi Istanbulin sopimuksen ratifiointi. Sopimuksen tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja poistaa perheissä tapahtuvaa ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Kaikki EU-maat ovat allekirjoittaneet sopimuksen, mutta osa on jättänyt sen ratifioimatta. Euroopan parlamentti on ottanut useasti kantaa sopimuksen ratifioinnin puolesta ja nyt myös uusi komissio on ilmaissut sen olevan prioriteetti.

Kuulemisen nauhoite on katsottavissa FEMM-valiokunnan sivulta:

https://multimedia.europarl.europa.eu/en/webstreaming

Kommentointi on suljettu.