Laiminlyönnit hoivakodeissa on tutkittava

Ovatko koronaviruskatastrofista johtuneet laiminlyönnit hoivakodeissa se viimeinen pisara, joka saa meidät vihdoin havahtumaan siihen, kuinka huonosti hoidamme ikäihmisiämme normaalitilanteessakin?

Olen ehdottanut Euroopan laajuista hoivastrategiaa jo aiemmin, ja se on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. Ihmisillä tulee olla hoivan järjestämisessä valinnanvaraa, hoivan täytyy olla kotiin tai kodin omaisiin oloihin perustuvaa ja minimihoitajamitoitus tulee säätää riittäväksi. Koronan toisen aallon nyt kiihtyessä ja taudin levitessä nuoresta väestöstä vanhempaan emme voi vältellä keskustelua ensimmäisen aallon uhreista vanhainkodeissa ympäri Eurooppaa. Emme voi antaa saman enää toistua.

Maailman terveysjärjestö WHO:n Euroopan toimisto on arvioinut, että keväällä ensimmäisessä covid-19-tautiaallossa jopa puolet virukseen liittyvistä kuolemista Euroopassa tapahtui hoivakodeissa. Tämä on tutkittava perinpohjaisesti, ja mahdolliset laiminlyönnit ja virheet on käsiteltävä. On hyvin huolestuttavaa, että tilanteessa, jossa Euroopan väestöstä vain noin 0,5 prosenttia eli 3,7 miljoonaa eurooppalaista asuu vanhainkodeissa, tapahtui niissä puolet koronavirukseen liittyvistä kuolemista.

Parlamentti kuulee torstaina 8.10. komission lausuman aiheesta. On selvää, että vanhusten hoito puhuttaa tulevaisuudessa vielä pitkään. Monien hoivakotien toiminta, hoivakotien resursointi ja hoivan taso olivat jo ennen koronapandemiaa huonossa jamassa, mutta koronaviruskatastrofi on paljastanut useita järkyttäviä laiminlyöntitapauksia vanhusten hoivakodeissa ympäri Eurooppaa.

Raportit eurooppalaisista hoivakodeista ovat pysäyttävää luettavaa: koronavirukseen sairastuneita ei ole viety lääkäriin eikä hoidettu kunnolla, vaan heille on esimerkiksi annettu morfiinia, kun olisi pitänyt nesteyttää ja antaa happea. Meidän tulee etsiä yhteistä eurooppalaista ratkaisua, jolla takaamme ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia kunnioittavan vanhustenhoidon kaikille eurooppalaisille.

Puutteellinen varautuminen, suojavälineiden puute, liian vähäinen henkilökunta ja pahimmassa tapauksessa henkilökunnan loppuun palaminen olivat myös meillä Suomessa uhkana, mutta johti karmiviin laiminlyönteihin joissakin hoitopaikoissa Euroopassa. Tämä kaikki on altistanut hoivakotien asukkaita suhteettomasti koronavirukselle.

Toisaalta asukkaiden eristäminen ja omaisten vierailujen kiellot ovat olleet ahdistavia, sekä huonontaneet monen fyysistä vointia, kun säännöllistä kuntoutus- ja päivätoimintaa ei ole rajoitustoimenpiteiden takia voitu järjestää. Etenkin monen muistisairaudesta kärsivän tila on rajusti huonontunut kevään aikana koronan lieveilmiöiden takia. Jatkuva yksinolo ja eristäytyminen on rankkaa kenen tahansa, perusterveenkin, mielenterveydelle.

On surullista, että tarvitsemme globaalin koronakriisin kaltaisen herätyksen ja vasta tuhansien ennenaikaisten kuolemien jälkeen silmämme avautuvat vanhainkotien hälyttävään tilaan. Asukkaat ja henkilökunta ovat joutuneet turhaan alttiiksi hengenvaaralliselle koronavirukselle, kun kriisivalmius yksiköissä ei ole ollut ajan tasalla. Koronakriisin aiheuttamat tuhot hoivakodeissa tulee tutkia kunnolla Euroopan laajuisesti.

Hoidettavan oikeuksista tulee huolehtia ja perusoikeuksia kunnioittaa. Omaishoitajuuden erilaisten muotojen tunnistaminen ja tunnustaminen ovat ensimmäiset askelet omaishoitajien aseman parantamisessa. Omaishoitajille tulee taata rahallinen tuki, jotta he voivat tehdä työtään, hoitajakorvaus joka olisi verrannollinen lapsilisään. Omaishoitajille tulee taata tarvelähtöisesti erilaisia palveluita, esimerkiksi siivousapua tarvittaessa. Hoidettavalle sekä hoitajalle tulee taata kuntoutuspalvelut, sekä fyysiset että psyykkiset, sekä apuvälineet hoitoon. Omaishoitajat tarvitsevat työterveydenhuoltojärjestelmän oman terveytensä huolehtimiseen. EU tarvitsee yhteisen omaishoitajastrategian, jossa kaikki nämä aspektit on huomioitu.

Kommentointi on suljettu.