Eläinkuljetukset, seuraeläimet ja biodiversiteetti – eläinten hyvinvointi työllistää parlamentissa

Eläinkuljetusten sääntöjen parantaminen, seuraeläindirektiivi ja biodiversiteetin suojeleminen ovat eläinkysymyksissä ykkösprioriteetteja.

Jokainen eläin ansaitsee elää arvokasta, rakkaudentäyteistä elämää turvassa ja vailla kärsimystä.

Kuluneella viikolla on vietetty eläinten viikkoa, jonka aikana olen kertonut Euroopan parlamentissa eläinten hyvinvoinnin eteen tekemästäni työstä. Siinä tärkeimpiä elementtejä ovat eläinkuljetuksiin vaikuttava ANIT-valiokunta, seuraeläindirektiivin puolestapuhuminen sekä biodiversiteetin suojeleminen ja lajikadon estäminen.

ANIT-valiokunta vaikuttaa eläinkuljetuksiin EU:ssa ja sen ulkopuolella

Eläinkuljetuksiin liittyy EU:ssa vielä paljon ratkaistavia ongelmia, mutta onneksi asiassa otetaan myös askeleita eteenpäin. Euroopan parlamentissa perustettiin syyskuussa uusi eläinkuljetuksiin keskittyvä ANIT-valiokunta, jonka jäsen olen. ANIT arvioi EU:n toimia eläintenkuljetusten toistuvien ja vakavien ongelmien ratkaisemiseksi.

EU:n sisällä ja EU:sta kolmansiin maihin kuljetetaan vuosittain miljoonia eläimiä, mutta 70 prosenttia kuljetuksista eivät ole lainmukaisia. Eläimet kärsivät kuljetusten aikana ahtaista oloista, ruoan ja juoman puutteesta ja stressistä. Euroopan komissio ei tällä hetkellä riittävästi valvo kuljetuksia tai reagoi niiden ongelmiin. Olemassa oleva lainsäädäntö ei auta eläimiä ja on riski eläinten hyvinvoinnille.

Pidemmällä aikavälillä elävien eläinten kuljetukset on lopetettava, ja kauppaa on siirryttävä käymään vain lihalla ja lisääntymismateriaalilla. Sitä odotellessa eläinkuljetusten säännöt täytyy päivittää: kuljetusten kesto on rajattava kahdeksaan tuntiin, vieroittamattomien eläinten kuljetus on lopetettava ja jäljelle jäävien kuljetusten oloja on parannettava. Samat säännöt ja kuljetusvälineet eivät sovi kaikille eläimille. Lisäksi rangaistuksista on tehtävä EU:n alueella yhtenäisiä ja kuljetusten tarkastuksista pakollisia. Parlamentin on uuden valiokunnan ansiosta entistä helpompi vaikuttaa kaikkiin näihin asioihin.

EU tarvitsee seuraeläindirektiivin

Euroopassa rehottavan laittoman lemmikkikaupan täytyy loppua. Olen jo pitkään ajanut EU:hun seuraeläindirektiiviä, johon kuuluisi lemmikkien sirutuspakko ja yhteinen eurooppalainen tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmä, josta kävisi ilmi eläimen alkuperä. Lemmikin hankkija pystyisi sirun avulla varmistumaan eläimen taustasta ja välttyisi näin monelta harmilta. Sirutuspakko parantaisi myös rajavalvontaa.

EU:n täytyy taistella eläinten hyvinvoinnista piittaamatonta laitonta pentutehtailua vastaan ja eettisen kasvatuksen puolesta. Kampanjoidaan yhdessä sen eteen, että kaikki hankkisivat lemmikkinsä joko löytöeläintalosta tai vastuulliselta kasvattajalta.

Biodiversiteettistrategian toteuttamisella on kiire

Suomen jopa 48 000 eliölajista noin yhdeksäs on uhanalainen. Kaikille tutuista eläimistä esimerkiksi naali, tunturihaukka, saimaannorppa ja huuhkaja ovat pulassa. Siilit, pääskyset ja varpuset ovat pihoillamme yhä harvinaisempia vieraita. Suomikaan ei ole onnistunut saavuttamaan kansainvälisiä tavoitteita lajikadon pysäyttämiseksi.

Luonnon monimuotoisuus on edellytys elämälle: se mahdollistaa meille puhtaan ilman, veden ja ravinnon. Koko taloutemme ja elämämme ovat riippuvaisia luonnosta. Viljelykasveistamme 75 prosenttia tarvitsee pölyttäjien ekosysteemipalvelua. Ilmastonmuutos ja biodiversiteetti ovat kytköksissä toisiinsa, joten luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi meidän on taisteltava ilmastonmuutosta vastaan. Mitä enemmän maapallon lämpötila nousee tai mitä yleisempiä ilmiöitä kuivuudesta ja tulvista tulee, sitä harvempi laji pystyy selviämään.

EU:lla on kiire toteuttaa kunnianhimoinen ja sitova biodiversiteettistrategia. Strategian tarkoituksena on vaikuttaa biodiversiteettikadon aiheuttajiin, kuten maan ja vesien kestämättömään käyttöön, luonnonvarojen ylikulutukseen, saasteisiin ja vieraslajeihin. Strategia on osa EU:n elvytyssuunnitelmaa. Biodiversiteetin huomioiminen on saatava osaksi EU:n talouden kasvua.

Taloudelliset paineet käyttää luonnonvaroja ovat suuria ja kasvavat jatkuvasti, eikä talouskasvua ole vielä saatu toteutumaan ilman luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Tähän on saatava muutos.

Kommentointi on suljettu.