Elämämme riippuu luonnon monimuotoisuudesta

Taloutemme ja elämämme on riippuvainen luonnosta. Biodiversiteetti tarjoaa meille puhtaan ilman, veden ja ravinnon. Luonto vaikuttaa myös hyvinvointimme tarjoten paikan rauhoittua ja liikkua. Viljelykasveistamme 75% tarvitsee pölyttäjien ekosysteemipalvelua. Ilmastonmuutoksen edetessä sään ääri-ilmiöistä, kuten kuivuudesta ja tulvista, tulee entistä yleisempiä, mikä vaikuttaa suoraan ruoantuotantoon.

Neuvottelut globaaleista ja EU:n vuoden 2020 jälkeisistä biodiversiteettitavoitteista ovat parhaillaan käynnissä. Komissio antoi viime viikolla tiedonantonsa EU:n uudesta biodiversiteettistrategiasta. Maailmanlaajuinen biodiversiteettistrategia on tarkoitus vahvistaa Kiinassa vuonna 2021. Nyt on kiire tehdä kunnianhimoinen ja sitova strategia.

Meidän on aika toimia. Maailman luonnon monimuotoisuus vähenee kiihtyvällä tahdilla huolimatta monista kansainvälisistä tavoitteista.

Myöskään Suomi ei ole onnistunut saavuttamaan kansainvälisiä tavoitteita lajikadon pysäyttämiseksi, vaan lajikato on jopa kiihtynyt. Suomen jopa 48 000 eliölajista jopa joka yhdeksäs on uhanalainen. Meille tutuista lajeista äärimmäisen uhanalaisia ovat mm. naali, ankerias, tunturihaukka, saimaannorppa ja huuhkaja.

Hallitustenvälisen luontopaneeli IPBES:in vuosi sitten julkaiseman raportin mukaan jopa miljoonaa lajia uhkaa sukupuutto. Maailmassa on arvioiden mukaan 8 miljoonaa lajia. Myös maailmalla lajikato kiihtyy edelleen.

Biodiveristeettikatoa lisää Suomessa ilmastonmuutoksen lisäksi erityisesti metsätalous, maatalous, rakentaminen ja muu maankäyttö sekä saastuminen. IPBES:in mukaan taustalla on viisi tekijää: ilmastonmuutos, muutokset maan ja merien käytössä, luonnonvarojen ylikulutus, saasteet sekä vieraslajit.

Ilmastonmuutos ja biodiversiteetti ovat tiiviisti kytköksissä toisiinsa. Ilmastonmuutos aiheuttaa muutoksia lajien elinympäristöissä, mikä vaikuttaa lajien kykyyn selvitä. Mitä enemmän lämpötilat nousevat, sitä harvempi laji pystyy selviämään. Kuitenkin ilmastonmuutos on saanut julkisessa keskustelussa paljon enemmän huomiota.

Taloudelliset paineet luonnonvarojenkäyttöön ovat suuria ja kasvavat edelleen, eikä talouskasvua ole vielä saatu erotettua luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä. Tähän on saatava muutos.

Tiedämme ekosysteemeistä ja niiden toimintaa tukevista systeemeistä vielä aivan liian vähän. Siksi meidän olisi kiire lisätä LIFEPLAN:in kaltaisia tutkimushankkeita ja luoda niistä pysyviä mekanismeja, joilla me voimme seurata luonnon tilaa, mikä mahdollistaisi oikein mitoitetut toimenpiteet. Tällaisen rakenteen rahoittaminen pitäisi olla osa EU:n biodiveristeettistrategiaa.

Jotta voimme pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen, tarvitsemme isoja muutoksia ja nopeasti.

Tarvitsemme aidosti yhtenäisen yleiseurooppalaisen rikkaiden luontoalueiden verkoston. Tämä tarkoittaa riittävää määrää suojelualueita, joiden perustaminen on jäsenmaiden vastuulla, ja niiden välisiä ekologisia käytäviä. Komission esittämässä biodiversiteettistrategiassa ehdotetaan, että EU:n maa- ja merialueista 30 % tulee suojella. Tämä tavoite on liian vaatimaton, koska jo nyt maa-alueista 26 % on suojeltu. Alueista 18 % kuuluu Natura 2000 -verkostoon ja 8 % kansallisiin suojeluohjelmiin.

Jos haluamme todella pysäyttää biodiversiteettikadon, maankäyttöön pitää ottaa käyttöön kompensaatioperiaate. Kun uusia alueita otetaan käyttöön, pitää vastaava määrä alueita toisaalla jättää luonnontilaiseen kuntoon.

Tämän lisäksi pitää ottaa käyttöön merkittävä elinympäristöjen ennallistamisohjelma, jonka kautta hankitaan huonokuntoisia alueita ennallistettaviksi ja luonnontilaan palautettaviksi. Näin tapahtuu jo esimerkiksi maa-ainesyritysten kohdalla. Esimerkkejä ennallistettavista alueista ovat mm suonpohja-alueet ja päätehakkuualueet. Jokaisella jäsenmaalla pitäisi olla oma ennallistamisohjelmansa.

Ilmastonmuutoksen ja biodiversiteetin yhteys tulee ottaa huomioon päätöksenteossa. Esimerkiksi päästökompensaatiot tulisi käyttää vanhojen metsien suojelukohteiden hankintaan.

Biodiversiteetille haitalliset tuet on lopetettava.

Viherinfrastruktuurin lisääminen ja eurooppalainen vihervuosi. Mahdollisuudet lisätä biodiversiteettiä taajama-alueilla mm. viherkattojen ja viheralueiden kautta tulee hyödyntää. Kaupunkien viherympäristöllä on todetusti ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä.

Elinympäristöjen pilaantumisen ja heikkenemisen ehkäisy, erityisesti maaperän osalta. Maaperän biodiversiteetti tulee ottaa uudella tapaa huomioon ja sen osalta tarvitaan kansalliset ohjelmat. Suomessa BSAG:lla on hyviä esimerkkejä maaperän kunnon suojelusta ja parantamisesta

Ei pidä myöskään unohtaa, että meillä on aivan valtava urakka makeavesien ja merien sekä kalakantojen ja muun vesistöjen biodiversiteetin suojelussa, jotka hupenevat aivan valtavalla vauhdilla.

Tiedän, että nämä ovat kunnianhimoisia tavoitteita, mutta ilman näitä ja merkittävää panosta emme tule selviämään. Vielä lajikato on kuitenkin mahdollista pysäyttää.

EU:n uusi biodiversiteettistrategia

Uuden strategian tavoitteena on vaikuttaa biodiversiteettikadon ajureihin, kuten maan- ja vesien kestämättömään käyttöön, luonnonvarojen ylikulutukseen, saasteisiin ja vieraslajeihin. Strategia on myös osa EU:n elvytyssuunnitelmaa. Se pyrkii saamaan biodiversiteetin huomioimisen osaksi EU:n talouden kasvustrategiaa.

Strategiassa esitetään tavoitteet vuodelle 2030. Komissio esittää, että EU:n maa- ja merialueista 30 % tulee suojella. Nykyisin vain 11 % merialueista on suojeltu. Tiukempaan suojeluun pitää ottaa vähintään kolmasosa suojelluista alueista. Myös kaikki aarniometsät tulee suojelun piiriin.

Lisäksi komissio tulee ehdottamaan 2021 oikeudellisesti sitovia luonnon ennallistamistavoitteita, erityisesti pilaantuneiden ja hiilirikkaiden ekosysteemien osalta.

Maatalouden osalta luomuviljelylle asetetaan 25 % tavoite ja kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä halutaan vähentää 50%.

Komission tiedonanto: EU Biodiversity Strategy for 2030 – Bringing nature back into our lives https://ec.europa.eu/info/files/communication-eu-biodiversity-strategy-2030-bringing-nature-back-our-lives_en

Kommentointi on suljettu.