Tutustu vaalikonevastauksiini

Tältä sivulta löydät vastaukseni eurovaalien 2019 keskeisimpiin vaalikonekysymyksiin.

EU:n yhteistyö ja tulevaisuus

EU:n päätöksenteossa parlamentille ja komissiolle pitää antaa lisää valtaa jäsenmaiden kustannuksella

Nykyinen päätöksentekomalli on hyvä.

EU ei ole liittovaltio, eikä oikein valtioiden liittokaan, vaan oma, historian muokkaama rakennelma. Tässä päätöksentekojärjestelmässä on varmistettu sekä se, että unionin kokonaisetu (komissio), jäsenmaiden erityispiirteet (neuvosto) että kansalaisten ääni (parlamentti) otetaan päätöksissä huomioon.

Mahdollisen yhteistyön tiivistymisen tulee tulevaisuudessakin rakentua tälle päätöksenteon perusrakenteelle. Jotta päätöksenteko ei jumittuisi yksittäisen jäsenmaan vastustukseen tai etujen ajamiseen, tulee määräenemmistöpäätöksiä lisätä.

 

Populististen puolueiden suosion kasvu on uhka Euroopan unionille

Oma suhtautumiseni poliittiseen populismiin on selvä. Yleisiä ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa polkevaa populismia ei tule hyväksyä. Sellainen ei itse asiassa edes ole populismia, vaan syrjintää ja pahimmillaan rasismia. Sen sijaan poliittiseen epäoikeudenmukaisuuteen liittyvät kokemukset ja viestit pitää kuunnella ja käsitellä, vaikka ne populismin viululla soitettaisiinkin.

Ihmisiä ja yhteiskuntia ravisuttavat suuret haasteet, kuten globalisaatio, digitalisaatio ja kiertotalous sekä ilmastonmuutos. Raju muutos aiheuttaa ihmisissä hyvin aiheellista ja ymmärrettävää epävarmuutta ja huolta. Sitä tunnetaan niin omasta tulevaisuudesta ja työstä kuin myös siitä, saako palveluita, kuten riittävää terveydenhuoltoa tulevaisuudessa.

On paljon huonosti tuottavia taantuvia aloja ja toisaalta uudempia menestyviä hyvin tuottavia aloja. On vaikeaa muuttaa osaamistaan kaivostyöntekijästä mobiilisovellusten kehittäjäksi. Tämä lisää osaltaan ärtymystä, kun tulevaisuudennäkymät heikkenevät.

Tuloerot ovat kasvaneet globaalisti ja Euroopassa myös siksi, että finanssikriisistä seuranneen talouskriisin jälkeen rahanpuutteessa julkisia budjetteja on jouduttu leikkaamaan, jolloin tulonsiirrot ja palvelut myös ovat heikentyneet. Jos tähän huoleen ei vastata ja luottamuksen yhteiskunta rapautuu, ihmiset kääntyvät populismin ja ääriliikkeiden puoleen.

 

Jokaiselle jäsenmaalle kuuluu oma komissaari

Komission tehtävänä on ajaa EU:n kokonaisetua, valvoa EU-lainsäädännön toimeenpanoa ja soveltamista ja vastata EU:n eri toimintasektoreiden ja varainkäytön toimivuudesta. Tässä tehtävässä komissaarit edustavat yleiseurooppalaista etua ja heidän tulee olla jäsenvaltioista riippumattomia. Yleisen hyväksyttävyyden vuoksi on kuitenkin perusteltua, että jatkossakin jokainen jäsenmaa esittää ja saa oman komissaarinsa. Jokainen jäsenmaa tulisi mielestäni velvoittaa esittämään sekä miestä että naista komissaarin tehtävään.

 

Kiinalaistuotteiden pääsyä EU:n markkinoille pitää rajoittaa

Tuotantomaa ei sinänsä ole ongelma, vaan se vastaavatko tuotteet laadultaan EU:n lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia mm. ympäristö-, tuoteturvallisuus- ja terveysvaatimusten osalta. Ensisijainen ongelma on, että EU:n sisämarkkinoille tulee paljon tuotteita, jotka ovat EU:n lainsäädännön vastaisia ja joskus ovat suorastaan kuluttajille vaarallisia, kuten hajoavat jarrupalat, pudotessaan räjähtävät sytkärit sekä turvattomat sähkölaitteet. Tuotteet voivat myös sisältää EU:ssa kiellettyjä, haitallisia kemikaaleja. Tuotevalvonta ei nykyisellään ole riittävän tehokasta, vaikka EU-lainsäädäntöä on uudistettukkin. Tuotevalvonnan puutteet avaavat markkinat sääntöjä rikkoville yrityksille ja heikentävät eurooppalaisten vastuullisten yritysten kilpailuasemaa. Ongelma on iso, mutta tietyn yksittäisen maan tuotteiden markkinoille pääsyn sijaan tuotevalvontaa pitää tehostaa mm. tuottajien ja maahantuojien kolmannen osapuolen auditoimaa omavalvontavastuuta lisäämällä. Tuotteiden ja pakkausten pitää vastata myös ekosuunnitteludirektiivin vaatimuksiin mm. uudelleenkäytettävyydestä, korjattavuudesta ja kierrätettävyydestä. Jatkossa yhä tärkeämmäksi tulee myös kolmansissa maissa tapahtuvan tuotannon laadun parantaminen niin ympäristövaatimusten kuin sosiaalisen vastuun osalta.

 

EU:n pitää lopettaa jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa lopullisesti

Turkin kanssa käytävät jäsenyysneuvottelut ovat tällä hetkellä jäädytettyinä kuin mammutti ikiroudassa. Jäsenyys ei ainakaan lyhyellä aikavälillä ole todennäköistä, koska Turkin hallituksen politiikka on pikemminkin etääntynyt EU:n jäsenyysvelvoitteiden vaatimuksista. Olisi toki toivottavaa sekä EU:n turvallisuuden että turkkilaisten itsensä kannalta, että kehitys kääntyisi positiiviseksi. On välttämätöntä, että kaikki jäsenyyttä hakevat maat täyttävät liittyessään EU:n jäseneksi täysin jäsenyyskriteerit ja ovat sen osoittaneet jäsenyysneuvottelujen aikana omalla politiikallaan ja lainsäädäntöään kehittämällä. Mitään maata ei pidä ottaa jäseneksi ilman jäsenyys kriteerien täyttymistä ja erityisen iso ongelma olisi suuren maan ottaminen jäseneksi ilman varmuutta kriteerien täyttymisestä. Muussa tapauksessa EU:n sisäinen hajaannus lisääntyy, mikä voi pahentaa oikeusvaltio-ongelmia ja aiheuttaa täten uusia ongelmia. Silloin kun EU:n arvojen mukaiset jäsenyyskriteerit – ihmisoikeuksien kunnioittaminen, demokratia ja oikeusvaltioperiaate – täyttyvät aidosti, on laajempi ja vahvempi EU kaikkien sen kansalaisten etu. EU:n tulee pysyä avoimena kaikille niille Euroopan maille, jotka täyttävät jäsenyyskriteerit.  Tämä on sekä EU:n että sitä ympäröivien alueiden pitkän tähtäimen vakauden kannalta tärkeää. Neuvottelujen täydellinen lopettaminen Turkin kanssa todennäköisesti sysäisi sitä yhä kauemmas eurooppalaisista arvoista sekä aluevakauden ja ihmisoikeuksien kannalta kielteiseen suuntaan.

 

EU:ssa on suhtauduttu liian lempeästi oikeusvaltioperiaatteesta lievenneisiin jäsenmaihin

Euroopan Unionilla ei vielä tällä hetkellä ole riittävää toimivaltaa ja tehokkaita työkaluja oikeusvaltioperiaatteen tehokkaan toteutumisen valvomiseksi jäsenmaissa. Aivan kuten jokaisessa maassa on noudatettava kyseisen valtion omaa lainsäädäntöä, on myös EU:n jäsenvaltion noudatettava sekä perussopimuksia sekä laadittua lainsäädäntöä eli direktiivejä ja asetuksia. Näistä keskeisimpiä ovat EU:n perussopimuksen ydinarvojen, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, moniarvoisuuden ja kansalaisten perusoikeuksien kunnioittaminen.

Törkeässä, pitkään jatkuneessa tapauksessa oikeusvaltioperiaatetta rikkonutta jäsenvaltiota vastaan voidaan käynnistää perussopimuksen 7. artiklan mukainen menettely. Menetelmän lopuksi voidaan päättää, ettei jäsenmaa saa osallistua äänestyksiin neuvostossa ja Eurooppa-neuvostossa. Menettely tulisi aktivoida vain äärimmäisissä, erittäin vakavissa tilanteissa.

Taloudelliset pakotteet ovat ensisijaisia ja paljon tehokkaampia välineitä oikeusvaltioperiaatetta rikkovia jäsenmaita vastaan. Jos joku jäsenvaltio rikkoo oikeusvaltioperiaatteita, EU:n budjettitukien pidättämisen tulee olla mahdollista.

Ihmisoikeuksien julistukseen ja kansainväliseen oikeuteen pohjautuvat perusoikeudet syrjimättömyydestä, mielipiteen vapaudesta sekä taloudellisista ja sosiaalisista oikeuksista ovat jokaisen ihmisen suoja. Kaikkien jäsenmaiden on sitouduttava noudattamaan perusoikeusasiakirjaa. Perusoikeudet ovat luovuttamattomia ja jakamattomia, ja niiden pitää toteutua samanaikaisesti. Perusoikeusasiakirjan sitovuus ja syrjintäkielto tulee ulottaa kaikille elämän osa-alueille hyväksymällä yhdenvertaisuusdirektiivi. Tällä hetkellä EU:lla ei ole riittävästi juridisia työkaluja puuttua perusoikeuksien mielivaltaiseen loukkaamiseen jäsenmaissa. Euroopan parlamentti on ehdottanut erilaisia työkaluja, joilla EU voisi puuttua demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin kohdistuviin  vakaviin uhkiin.

 

Europarlamentaarikon tulee ajaa Suomen hallituksen määrittelemää kansallista etua

Jokainen suomalainen europarlamentaarikko ajaa täydestä sydämestään ja kaikella osaamisellaan suomalaisille tärkeitä asioita sekä Suomen etua. Me vain ajattelemme keskenämme kovin eri tavalla, mikä on suomalaisille tärkeää ja mikä on Suomen etu. Siitä juuri politiikassa on kyse. Europarlamentaarikoiksi valitaan itselle tärkeitä arvoja ajavia henkilöitä, aivan kuten Suomen eduskuntaankin. Eri puolueiden edustajilla on erilaiset käsitykset siitä, mitkä asiat ovat tärkeitä ja toivottavia. Demokratian, myös Euroopan parlamentin, idea on, että äänestäjät voivat vaaleissa valita heille tärkeitä arvoja ajavat edustajat.

 

Suomessa pannaan EU-lainsäädäntö täytäntöön liian kirjaimellisesti

EU-säännöksiä rikotaan suurin piirtein yhtä paljon tai vähän eri jäsenmaissa, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Ehkä tulkitsemme EU-sääntöjä joskus liian jäykästi ja pistämme EU:n nimiin paljon sellaisia asioita, jotka olemme tosiasiallisesti itse päättäneet. Tästä on runsaasti esimerkkejä: julkisissa hankinnoissa turha kilpailuttaminen vaikkapa vammaisten palveluissa, pienteurastamojen katoaminen, paikallisten ruokatuotteiden torilla kauppaamisen hankaluus tai valtiontukisäännösten liian jäykkä tulkitseminen, joka on johtanut kansalaisjärjestöjen rahoituksen leikkaamiseen.

Tietyissä asioissa osataan meilläkin vitkutella, esimerkkinä vaikkapa ympäristövastuudirektiivin, tai veroasioiden hallinnollista yhteistyötä koskevien sääntöjen liian pitkälle venynyt toimeenpano (tärkeä veronkierron ja -keinottelun vastainen työkalu).

 

Suomessa pitää järjestää uusi kansanäänestys EU-jäsenyydestä

Suomi on liittynyt EU:n jäseneksi kansanäänestyksen kautta. En näe mitään syytä EU-erolle. EU:ta ei tarvitse rakastaa, muttei vihatakaan: EU on samaan tapaan päätöksentekopaikka kuin eduskunta tai kunnanvaltuustokin. Tehtyjen päätösten sisältö riippuu siitä, ketkä niitä ovat tekemässä.

Tosiasiassa EU ei vie valtaa jäsenmailta, vaan se tuo sitä niille. Suomi ei yksin voi valvoa Euroopan pankkivakautta, koska se ei kykene valvomaan edes Nordeaa, joka toimii useissa maissa. Ilmastonmuutoksen ratkaisu, reilut sisämarkkinoiden kilpailun pelisäännöt sekä eurooppalaisen osaamisen, keinoälyn ja tutkimuksen vahvistaminen vaativat meiltä toimia yhdessä. Joko pärjäämme globaalisti yhdessä tai häviämme jokainen yksin. Kuten Ukrainan kriisikin on osoittanut, on EU-jäsenyydellä myös turvallisuuspoliittinen merkityksensä.

EU:n yhteiset sisämarkkinat muodostavat maailman suurimman yhtenäisen sisämarkkina-alueen, jonka kanssa suurin osa suomalaistenkin yritysten ulkomaankaupasta tapahtuu. Sisämarkkinat ovat helpottaneet sekä tavaroiden että palveluiden liikkumista EU-maasta toiseen ja lisänneet myös suomalaisten yritysten kilpailukykyä.

Euron aikana olemme saaneet Suomessa nauttia sekä vakaasta valuutasta että suhteellisen matalasta lainankorkotasosta. Euro-alueella kauppaa käyvien yritysten valuuttariski ja valuutanvaihtokulut sekä hallinnollinen taakka ovat vähentyneet. Valuutan vakauden merkitys korostuu siinä, että yli puolet Suomen ulkomaankaupasta käydään euroissa.

 

EU:n pitää rangaista taloudellisesti jäsenvaltioita, jotka rikkovat unionin yhteisiä arvoja

Jos joku jäsenvaltio rikkoo unionin keskeisiä yhteisiä arvoja, kuten oikeusvaltioperiaatetta, tulee EU:n budjettitukien pidättämisen olla mahdollista. Aivan kuten jokaisessa maassa on noudatettava kyseisen valtion omaa lainsäädäntöä, on myös EU:n jäsenvaltion noudatettava sekä perussopimuksia sekä laadittua lainsäädäntöä eli direktiivejä ja asetuksia. Näistä keskeisimpiä ovat EU:n perussopimuksen ydinarvojen, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, moniarvoisuuden ja kansalaisten perusoikeuksien kunnioittaminen. Ihmisoikeuksien julistukseen ja kansainväliseen oikeuteen pohjautuvat syrjimättömyydestä, mielipiteen vapaudesta sekä taloudellisista ja sosiaalisista oikeuksista ovat jokaisen ihmisen suoja.

Kaikkia jäsenmaita sitovuus tulee ulottaa kaikille osa-alueille ja kaikkia jäsenmaita velvoittamaksi hyväksymällä yhdenvertaisuusdirektiivin.

 

EU:n jäsenmaiden välisiä rajoja pitää valvoa nykyistä tarkemmin, vaikka se tarkoittaisi, että liikkuminen niiden välillä hankaloituu

Sisärajatarkastusten sijaan meidän täytyy tehdä kaikki tarpeellinen EU:n ulkorajojen valvonnan tehostamiseksi. Vahvempi ulkorajavalvonta takaa Schengen-alueen turvallisuuden ja tehokkaamman maahanmuuton hallinnan. Yhteistä liikkumisvapauden aluetta ei pidä hävittää eikä siihen pidä koskea, kuin merkittävissä ääriolosuhteissa. Tämä on paitsi epämukavuus ihmisille, myös merkittävä kustannuskysymys.

Tämän suuntaisia päätöksiä on juuri tehty ja niitä on syytä jatkaa. EU:n ulkorajojen valvontaa on päätetty tehostaa nostamalla eurooppalaisen raja- ja merivartioston henkilöstön määrää 10 000:een vuoteen 2027 mennessä. Uudistukset ja päätös pysyvistä joukoista tarkoittaa tehokkaampaa ulkorajojen vartiointia ja parempia resursseja rikollisuuden torjuntaan yhdessä jäsenvaltioiden omien viranomaisten kanssa. Joukkojen siirrettävyydellä kyetään vastaamaan epäsäännöllisiin ja muuttuviin alueelle saapumisiin entistä tehokkaammin, ihmisarvoa kunnioittaen.

 

Europarlamentaarikon velvollisuus on ennen kaikkea ajaa oman maansa etua unionissa.

Jokainen suomalainen europarlamentaarikko ajaa täydestä sydämestään ja kaikella osaamisellaan suomalaisille tärkeitä asioita sekä Suomen etua. Me vain ajattelemme keskenämme kovin eri tavalla, mikä on suomalaisille tärkeää ja mikä on Suomen etu. Siitä juuri politiikassa on kyse. Europarlamentaarikoiksi valitaan itselle tärkeitä arvoja ajavia henkilöitä, aivan kuten Suomen eduskuntaankin. Eri puolueiden edustajilla on erilaiset käsitykset siitä, mitkä asiat ovat tärkeitä ja toivottavia. Demokratian, myös Euroopan parlamentin, idea on, että äänestäjät voivat vaaleissa valita heille tärkeitä arvoja ajavat edustajat.

 

Toistuvasti oikeusvaltioperiaatteita rikkovat jäsenvaltiot on voitava erottaa EU:sta

Erottaminen voisi olla jossakin teoreettisessa tapauksessa välttämätöntä, mutta taloudelliset pakotteet ovat ensisijaisia ja paljon tehokkaampia. Jos joku jäsenvaltio rikkoo oikeusvaltioperiaatteita, EU:n budjettitukien pidättämisen tulee olla mahdollista. Aivan kuten jokaisessa maassa on noudatettava kyseisen valtion omaa lainsäädäntöä, on myös EU:n jäsenvaltion noudatettava sekä perussopimuksissa sekä laadittua lainsäädäntöä eli direktiivejä ja asetuksia. Näistä keskeisimpiä ovat EU:n perussopimuksen ydinarvojen, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, moniarvoisuuden ja kansalaisten perusoikeuksien kunnioittaminen. Ihmisoikeuksien julistukseen ja kansainväliseen oikeuteen pohjautuvat syrjimättömyydestä, mielipiteen vapaudesta sekä taloudellisista ja sosiaalisista oikeuksista ovat jokaisen ihmisen suoja. Kaikkien jäsenmaiden on sitouduttava noudattamaan perusoikeusasiakirjaa. Perusoikeudet ovat luovuttamattomia ja jakamattomia, ja niiden pitää toteutua samanaikaisesti. Perusoikeusasiakirjan sitovuus ja syrjintäkielto tulee ulottaa kaikille elämän osa-alueille hyväksymällä yhdenvertaisuusdirektiivi. Tällä hetkellä EU:lla ei ole riittävästi juridisia työkaluja puuttua perusoikeuksien mielivaltaiseen loukkaamiseen jäsenmaissa. Euroopan parlamentti on ehdottanut erilaisia työkaluja, joilla EU voisi tarkastella demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin kohdistuvia vakavia uhkia tai niiden riskiä. Perusoikeuksien toteutumista jäsenmaissa tulee seurata jatkuvasti, pyrkimyksenä puuttua ongelmakohtiin ehkäisevästi.

 

EU:lla pitää olla valtaa asioista, jotka ovat nyt jäsenvaltioiden päätettävissä (esim koulutus, verotus, puolustus)

Valtaa ei siirretä jäsenmailta EU:lle vaan kyse on siitä, että EU:lle annetaan toimivaltaa kysymyksissä, jotka muuten jäisivät ratkomatta. Suomi ei pysty valvomaan pankkijärjestelmän vakautta niin kuin ei pysty valvomaan edes Nordeaa. Esimerkiksi valtaosa syntyy jo noin tuhannen miljardin euron vuosittaisesta verohävikistä ja jäsenmaiden antamasta alennettujen veroprosenttien suosituimmuuskohteluista. Kun jokaisessa jäsenmaassa lasketaan yhteisövero eri tavalla, se johtaa epäterveeseen verokilpailuun. EU:ssa tarvitaan verotunnistetieto ja yhteinen yhteisöveronlaskentamalli. EU-tasoinen verolainsäädäntö edellyttää jäsenvaltioiden yksimielisyyttä ja yksittäinen jäsenmaa voi estää tarvittavat uudistukset. Verotuksen pitäisi olla yhteisessä enemmistöpäätösmenettelyssä. Tarvitsemme myös nykyistä enemmän työn verotuksen painopisteen siirtämistä ympäristö- ja ilmastoperusteiseen verotukseen. Tämä ei ole yksimielisyysvaatimuksesta johtuen useista yrityksistä huolimatta onnistunut. Eurooppalaista koulutusaluetta on kehitettävä, koska vain korkea koulutus- ja osaamistaso takaavat taloutemme menestyksen. Koulutustason jatkuvasta nostamisesta kaikissa jäsenmaissa ja erityisesti opettajakoulutuksen tason korottamisesta olisi päätettävä yhdessä. Koulutuksen taso riippuu opetuksen tasosta.

Suomen jäsenyys EU:ssa on hyvä asia

Maailma on yhä monimutkaisempi ja yhteenliittyneempi. Aasian väkirikkailla alueilla asuu noin 3,2 miljardia ihmistä eli yli puolet maailman väestöstä ja alueella tuotetaan noin puolet maailman bkt:sta. EU-alueella asuu noin puoli miljardia ihmistä ja bkt-osuutemme on noin 20 %. Ennusteiden mukaan olemme noin 9 % maailman väestöstä ja tuotamme 12 % maailman bkt:sta vuonna 2050. Kannattaa siis toimia yhdessä, niin globaalien pelisääntöjen kuin talouskilpailunkin vuoksi, koska yksin jokainen jäsenmaa on liian pieni pärjätäkseen menestyksekkäästi. Tosiasiassa EU ei vie valtaa jäsenmailta, vaan se tuo sitä niille. Suomi ei yksin voi valvoa Euroopan pankkivakautta, koska se ei kykene valvomaan edes Nordeaa, joka toimii useissa maissa. Ilmastonmuutoksen ratkaisu, reilut sisämarkkinoiden kilpailun pelisäännöt sekä eurooppalaisen osaamisen, keinoälyn ja tutkimuksen vahvistaminen vaativat meiltä toimia yhdessä. Joko pärjäämme globaalisti yhdessä tai häviämme jokainen yksin.

 

Euroopan unionin tulee laajentua, jos EU:n ulkopuoliset maat (kuten Serbia, Bosnia ja Albania) täyttävät jäsenyyskriteerit

On välttämätöntä, että kaikki jäsenyyttä hakevat maat täyttävät liittyessään EU:n jäseneksi täysin jäsenyyskriteerit ja ovat sen osoittaneet jäsenyysneuvottelujen aikana omalla politiikallaan ja lainsäädäntöään kehittämällä. Mitään maata ei pidä ottaa jäseneksi kriteerien täyttymistä ja erityisen iso ongelma olisi suuren maan ottaminen jäseneksi ilman varmuutta kriteerien täyttymisestä. Muussa tapauksessa EU:n sisäinen hajaannus lisääntyy, mikä voi pahentaa oikeusvaltio-ongelmia ja aiheuttaa täten uusia ongelmia. Silloin kun EU:n arvojen mukaiset jäsenyyskriteerit – ihmisoikeuksien kunnioittaminen, demokratia ja oikeusvaltioperiaate – täyttyvät aidosti, on laajempi ja vahvempi EU kaikkien sen kansalaisten etu. EU:n tulee pysyä avoimena kaikille niille Euroopan maille, jotka täyttävät jäsenyyskriteerit.  Tämä on sekä EU:n että sitä ympäröivien alueiden pitkäntähtäimen vakauden kannalta tärkeää.

 

Esimerkiksi Puola ja Unkari ovat rikkoneet oikeusvaltion periaatteita vastaan ja heikentäneet riippumattomien tuomioistuinten, median ja kansalaisjärjestöjen asemaa. Tällaisia maita pitäisi rangaista viemällä niiltä EU-tuet

Jos joku jäsenvaltio rikkoo oikeusvaltioperiaatteita, tulee EU:n budjettitukien pidättämisen olla mahdollista. Aivan kuten jokaisessa maassa on noudatettava kyseisen valtion omaa lainsäädäntöä, on myös EU:n jäsenvaltion noudatettava sekä perussopimuksissa sekä laadittua lainsäädäntöä eli direktiivejä ja asetuksia. Näistä keskeisimpiä ovat EU:n perussopimuksen ydinarvojen, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, moniarvoisuuden ja kansalaisten perusoikeuksien kunnioittaminen. Ihmisoikeuksien julistukseen ja kansainväliseen oikeuteen pohjautuvat syrjimättömyydestä, mielipiteen vapaudesta sekä taloudellisista ja sosiaalisista oikeuksista ovat jokaisen ihmisen suoja. Kaikkien jäsenmaiden on sitouduttava noudattamaan perusoikeusasiakirjaa. Perusoikeudet ovat luovuttamattomia ja jakamattomia, ja niiden pitää toteutua samanaikaisesti. Perusoikeusasiakirjan sitovuus ja syrjintäkielto tulee ulottaa kaikille elämän osa-alueille hyväksymällä yhdenvertaisuusdirektiivi. Tällä hetkellä EU:lla ei ole riittävästi juridisia työkaluja puuttua perusoikeuksien mielivaltaiseen loukkaamiseen jäsenmaissa. Euroopan parlamentti on ehdottanut erilaisia työkaluja, joilla EU voisi tarkastella demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin kohdistuvia vakavia uhkia tai niiden riskiä. Perusoikeuksien toteutumista jäsenmaissa tulee seurata jatkuvasti, pyrkimyksenä puuttua ongelmakohtiin ehkäisevästi.

Perinteiset arvot – kuten koti, uskonto ja isänmaa – muodostavat hyvän arvopohjan politiikalle 

Kristilliset arvot ja yleensä vahva, eettinen ja arvoihin perustuva maailmankuva antaa ihmiselle tukevan pohjan toimia elämässään hyvin ja vastuullisesti. Kristilliset arvot sisältävät paljon hyviä ja tärkeitä asioita, kuten vaikkapa lähimmäisen rakkaus. Uskonnolla on oma paikkansa henkilökohtaisena valintana ja sillä on myös kulttuuriset vaikutuksensa, esimerkiksi se, että vietämme joulua ja pääsiäistä pyhäpäivinä. Mitään uskonnollista arvoa ei kuitenkaan pidä kirjata EU:n perussopimuksiin tai minkään EU:n jäsenmaan valtiosääntöihin. Perus- ja ihmisoikeudet takaavat jokaiselle ihmiselle uskonnon vapauden, joten uskonto ei myöskään voi olla osana valtiosääntöä ja perussopimuksia.

 

EU:lla pitää olla vakiosopimus, jota käytetään aina EU-maan erotilanteessa

EU:ssa on menettely, millä eroamisesta päätetään. Kuten Brexit on osoittanut, tämä on varsin hankala ja vaikea prosessi. Vakiosopimusta ei voida luoda sen paremmin EU-eroon kuin avioeroonkaan. Erosta, sen ehdoista ja eron jälkeisestä yhteistyöstä on aina neuvoteltava ja sovittava erikseen, koska tilanteet ovat aina erilaisia.

 

EU:sta on kehitettävä nykyistä löyhempi valtioiden välinen liitto, jossa Brysselissä yhteisesti päätettävät asiat on tarkasti rajattu

Maailma on yhä monimutkaisempi ja yhteenliittyneempi. Noin tuhannen kilometrin säteellä Shanghaista asuu noin 3,2 miljardia ihmistä eli yli puolet maailman väestöstä ja alueella tuotetaan noin puolet maailman bkt:sta. EU-alueella asuu noin puoli miljardia ihmistä ja bkt-osuutemme on noin 20 %. Ennusteiden mukaan olemme noin 9 % maailman väestöstä ja tuotamme 12 % maailman bkt:sta vuonna 2050. Kannattaa siis toimia yhdessä, niin globaalien pelisääntöjen kuin talouskilpailunkin vuoksi, koska yksin jokainen jäsenmaa on liian pieni pärjätäkseen menestyksekkäästi. Tosiasiassa EU ei vie valtaa jäsenmailta, vaan se tuo sitä niille. Suomi ei yksin voi valvoa Euroopan pankkivakautta, koska se ei kykene valvomaan edes Nordeaa, joka toimii useissa maissa. Ilmastonmuutoksen ratkaisu, reilut sisämarkkinoiden kilpailun pelisäännöt sekä eurooppalaisen osaamisen, keinoälyn ja tutkimuksen vahvistaminen vaativat meiltä toimia yhdessä. Joko pärjäämme globaalisti yhdessä tai häviämme jokainen yksin.

 

Venäläisille pitäisi sallia viisumivapaa matkustaminen EU-maissa  

Periaatteessa kannatan ihmisten vapaata liikkuvuutta. Tämä edellyttää kuitenkin vapaan liikkuvuuden alueella kaikissa valtioissa toimivaa yhteiskuntaa ja hallintoa sekä oikeusvaltioperiaatetta, joilla kyetään puuttumaan myös yhteiskunnan lieveilmiöihin. Suhtaudun kuitenkin varovaisesti viisumivapauden pikaiseen toteuttamiseen Suomen ja Venäjän välillä. Venäjän viimeaikainen kehitys ei ole ollut omiaan lisäämään uskoa asiaan. Venäjän ja EU:n välillä ei ole vastavuoroisuutta Venäjän rikottua kansainvälisen oikeuden yhteisiä pelisääntöjä, joten syytä viisumivapauteen ei tällä hetkellä ole. Suhteiden lientyessä viisumivapaus on mahdollista.

 

Suomen EU-jäsenyydestä on ollut enemmän hyötyä kuin haittaa

Maailma on yhä monimutkaisempi ja yhteenliittyneempi. Noin tuhannen kilometrin säteellä Shanghaista asuu noin 3,2 miljardia ihmistä eli yli puolet maailman väestöstä ja alueella tuotetaan noin puolet maailman bkt:sta. EU-alueella asuu noin puoli miljardia ihmistä ja bkt-osuutemme on noin 20 %. Ennusteiden mukaan olemme noin 9 % maailman väestöstä ja tuotamme 12 % maailman bkt:sta vuonna 2050. Kannattaa siis toimia yhdessä, niin globaalien pelisääntöjen kuin talouskilpailunkin vuoksi, koska yksin jokainen jäsenmaa on liian pieni pärjätäkseen menestyksekkäästi. Tosiasiassa EU ei vie valtaa jäsenmailta, vaan se tuo sitä niille. Suomi ei yksin voi valvoa Euroopan pankkivakautta, koska se ei kykene valvomaan edes Nordeaa, joka toimii useissa maissa. Ilmastonmuutoksen ratkaisu, reilut sisämarkkinoiden kilpailun pelisäännöt sekä eurooppalaisen osaamisen, keinoälyn ja tutkimuksen vahvistaminen vaativat meiltä toimia yhdessä. Joko pärjäämme globaalisti yhdessä tai häviämme jokainen yksin.

 

Suomalaismeppien pitäisi ajaa nykyistä enemmän suomalaisille tärkeitä asioita 

Europarlamentaarikoiksi valitaan itselle tärkeitä arvoja ajavia henkilöitä – kuten Suomen eduskuntaankin. Eri puolueiden edustajilla on erilaiset käsitykset ja on hyvä, että ihmiset kokevat, että heidän arvonsa on edustettuina. Puolestaan Euroopan neuvoston tehtävänä on määritellä jäsenmaidensa etu.

 

Euroopan unionia ei tarvita, sen voisi purkaa kokonaan 

Maailma on yhä monimutkaisempi ja yhteenliittyneempi. Noin tuhannen kilometrin säteellä Shanghaista asuu noin 3,2 miljardia ihmistä eli yli puolet maailman väestöstä ja alueella tuotetaan noin puolet maailman bkt:sta. EU-alueella asuu noin puoli miljardia ihmistä ja bkt-osuutemme on noin 20 %. Ennusteiden mukaan olemme noin 9 % maailman väestöstä ja tuotamme 12 % maailman bkt:sta vuonna 2050. Kannattaa siis toimia yhdessä, niin globaalien pelisääntöjen kuin talouskilpailunkin vuoksi, koska yksin jokainen jäsenmaa on liian pieni pärjätäkseen menestyksekkäästi. Tosiasiassa EU ei vie valtaa jäsenmailta, vaan se tuo sitä niille. Suomi ei yksin voi valvoa Euroopan pankkivakautta, koska se ei kykene valvomaan edes Nordeaa, joka toimii useissa maissa. Ilmastonmuutoksen ratkaisu, reilut sisämarkkinoiden kilpailun pelisäännöt sekä eurooppalaisen osaamisen, keinoälyn ja tutkimuksen vahvistaminen vaativat meiltä toimia yhdessä. Joko pärjäämme globaalisti yhdessä tai häviämme jokainen yksin.

 

Suomen EU-komissaarin ei tarvitse tulla pääministeripuolueesta  

Mielestäni Suomessa on tehty reilu ja ennustettava sopimus puolueiden kesken siitä, millä perusteilla komissaariehdokas asetetaan eli että komissaari tulee pääministeripuolueesta. En keksi johdonmukaisempaa tai parempaakaan mallia. Jos joskus jossain poikkeustapauksessa tarvittaisiin toisenlaista harkintaa, poliittinen sopu siitäkin varmaan kansallisen edun nimissä voidaan löytää.

 

Suomi kuuluu EU:ssa pienempien pohjoisten jäsenmaiden Hansa-ryhmään. Suomen pitää ennemmin pyrkiä EU:n kovaan ytimeen Saksan ja Ranskan rinnalle

Suomen on tärkeää pyrkiä olemaan kaikissa tärkeissä neuvottelupöydissä. Euroopan unionin instituutioiden kautta Suomella on kokoaan suurempi vaikutusvalta. Esimerkiksi pienen jäsenvaltion europarlamentaarikolla voi olla hyvinkin suuri vaikutusvalta Euroopan parlamentissa. Esittelijänä hän johtaa lakialoitteiden neuvotteluita valiokunnassaan ja suoraan jäsenmaiden edustajien kanssa. Samoin monessa aloitteessa jäsenmaiden EU-neuvostossa tarvitaan kaikkien jäsenmaiden yksimielisyys. Yhteistyö määräytyy usein asiakysymyksen mukaan. Esimerkiksi maatalousasioissa Suomella on usein ollut yhteneviä kantoja Ranskan kanssa. Suomen pitää edistää yhteistyötään niin sanotun kovan ytimen kanssa suoraan, ja samalla toimia alueellisissa ryhmissä kuten Hansa-ryhmässä. Pienien valtioiden epävirallisilla ryhmillä voi saada paljon vaikutusvaltaa.

 

Suomi on EU:n mallioppilas ja noudattaa määräyksiä liian kirjaimellisesti  

EU-säännöksiä rikotaan suurin piirtein yhtä paljon tai vähän eri jäsenmaissa, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Ehkä tulkitsemme EU-sääntöjä joskus liian jäykästi ja pistämme EU:n nimiin paljon sellaisia asioita, jotka olemme tosiasiallisesti itse päättäneet. Tästä on runsaasti esimerkkejä: julkisissa hankinnoissa turha kilpailuttaminen, pienteurastamojen katoaminen, paikallisten ruokatuotteiden torilla kauppaamisen hankaluus tai valtiontukisäännösten liian jäykkä tulkitseminen, joka on johtanut kansalaisjärjestöjen rahoituksen leikkaamiseen.

Tietyissä asioissa osataan meilläkin vitkutella, esimerkkinä vaikkapa ympäristövastuudirektiivin, tai veroasioiden hallinnollista yhteistyötä koskevien sääntöjen liian pitkälle venynyt toimeenpano (tärkeä veronkierron ja -keinottelun vastainen työkalu).

 

EU:sta on minulle iloa henkilökohtaisesti

Kiitos EU:n eläkerahani ovat todennäköisemmin turvattu ja jatkossa sijoitettu vähemmän hiiliriskisiin kohteisiin. Minulla on todennäköisemmin vahva tietosuoja ja yksityisyydensuoja nettiä käyttäessäni. Käyttämäni lääkinnälliset laitteet, kuten kotiin tilattavat laboratoriotestit ovat käyttäjäystävällisempiä ja turvallisempia. Ja lisäksi saan syödä nimisuojattua karjanpiirakkaa J.

 

EU:sta pitää luoda kiinteä liittovaltio Yhdysvaltojen tapaan

EU ei ole liittovaltio, eikä oikein valtioiden liittokaan, vaan oma, historian muokkaama rakennelma. Tässä päätöksentekojärjestelmässä on varmistettu sekä se, että unionin kokonaisetu (komissio), jäsenmaiden erityispiirteet (neuvosto) että kansalaisten ääni (parlamentti) otetaan päätöksissä huomioon. Mahdollisen yhteistyön tiivistymisen tulee tulevaisuudessakin rakentua tälle päätöksenteon perusrakenteelle. Jotta päätöksenteko ei jumittuisi yksittäisen jäsenmaan vastustukseen tai etujen ajamiseen, tulee määräenemmistöpäätöksiä kuitenkin lisätä.

 

Ilman EU:ta Euroopan maat eivät pärjää Kiinan kasvavaa mahtia vastaan

YK:hon perustuvan monenkeskisen maailmanjärjestyksen vahvistamisen tulee olla EU:n ja sen jäsenmaiden tärkein tavoite. Vain siten voidaan yrittää taata demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien toteutuminen, ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristökysymysten ratkaisu sekä järjestäytynyt maailmankauppa. Ilman EU:ta näiden meille tärkeiden tavoitteiden puolustajia tuskin Kiinasta, Venäjältä tai Yhdysvalloistakaan löytyy. Yhtenäisenä ja päättäväisenä EU on vahva maailmanpoliittinen toimija. Eripuraisena joukkona jäämme muiden jalkoihin. Maailma on yhä monimutkaisempi ja yhteenliittyneempi. Aasian väkirikkailla alueilla asuu noin 3,2 miljardia ihmistä eli yli puolet maailman väestöstä ja alueella tuotetaan noin puolet maailman bkt:sta. EU-alueella asuu noin puoli miljardia ihmistä ja bkt-osuutemme on noin 20 %. Ennusteiden mukaan olemme noin 9 % maailman väestöstä ja tuotamme 12 % maailman bkt:sta vuonna 2050. Kannattaa siis toimia yhdessä, niin globaalien pelisääntöjen kuin talouskilpailunkin vuoksi, koska yksin jokainen jäsenmaa on liian pieni pärjätäkseen menestyksekkäästi. Jotta esimerkiksi suomalainen terveysteknologia voi pärjätä kiinalaisilla markkinoilla, tarvitsemme ensin yhteiset eurooppalaiset pelisäännöt ja sitten yhteisen vahvan eurooppalaisen kauppa- ja ulkopolitiikan hyvien globaalien pelisääntöjen luomiseksi.

 

EU hajoaa seuraavan 10 vuoden aikana.

Politiikka on aina kriisissä. Politiikan tehtävä on vastata uusiin eteen tuleviin haasteisiin. Näin on myös EU-politiikan osalta, oli sitten kyse laajentumisesta, ympäristöuhista, maahanmuutosta tai julkisen talouden finanssikriisistä. Kriisit osoittavat yhteistyön tarpeellisuuden, eivät organisaation tarpeettomuutta. Eihän Suomenkaan ennusteta ”hajoavan” siksi, että eri hallituskokoonpanot eivät ole onnistuneet sopimaan sote-uudistuksesta.

 

Suomessa pitää järjestää kansanäänestys EU-jäsenyydestä  

Suomi on liittynyt EU:n jäseneksi kansanäänestyksen kautta. En näe mitään syytä EU-erolle. EU:ta ei tarvitse rakastaa, muttei vihatakaan: EU on samaan tapaan päätöksentekopaikka kuin eduskunta tai kunnanvaltuustokin. Tehtyjen päätösten sisältö riippuu siitä, ketkä niitä ovat tekemässä.

Kuten Ukrainan kriisikin on osoittanut, on EU-jäsenyydellä myös turvallisuuspoliittinen merkityksensä.

EU:n yhteiset sisämarkkinat muodostavat maailman suurimman yhtenäisen sisämarkkina-alueen, jonka kanssa suurin osa suomalaistenkin yritysten ulkomaankaupasta tapahtuu. Sisämarkkinat ovat helpottaneet sekä tavaroiden että palveluiden liikkumista EU-maasta toiseen ja lisänneet myös suomalaisten yritysten kilpailukykyä.

Euron aikana olemme saaneet Suomessa nauttia sekä vakaasta valuutasta että suhteellisen matalasta lainankorkotasosta. Euro-alueella kauppaa käyvien yritysten valuuttariski ja valuutanvaihtokulut sekä hallinnollinen taakka ovat vähentyneet. Valuutan vakauden merkitys korostuu siinä, että yli puolet Suomen ulkomaankaupasta käydään euroissa.

 

EU:n sääntöjä rikkovilta mailta tulee viedä äänioikeus unionin päätöksenteossa

Törkeässä, pitkään jatkuneessa tapauksessa näin voidaan ehkä menetellä. Tällöin tulee kysymykseen perussopimuksen 7. artiklan mukaisen menettelyn aktivoiminen. Sama menetelmä on käytössä, kun jäsenmaa rikkoo oikeusvaltioperiaatteita. Menetelmän lopuksi voidaan päättää, ettei jäsenmaa saa osallistua äänestyksiin neuvostossa ja Eurooppa-neuvostossa. Menettely tulisi aktivoida vain äärimmäisissä, erittäin vakavissa tilanteissa.

Taloudelliset pakotteet ovat ensisijaisia ja paljon tehokkaampia. Jos joku jäsenvaltio rikkoo oikeusvaltioperiaatteita, EU:n budjettitukien pidättämisen tulee olla mahdollista. Aivan kuten jokaisessa maassa on noudatettava kyseisen valtion omaa lainsäädäntöä, on myös EU:n jäsenvaltion noudatettava sekä perussopimuksia sekä laadittua lainsäädäntöä eli direktiivejä ja asetuksia. Näistä keskeisimpiä ovat EU:n perussopimuksen ydinarvojen, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, moniarvoisuuden ja kansalaisten perusoikeuksien kunnioittaminen. Ihmisoikeuksien julistukseen ja kansainväliseen oikeuteen pohjautuvat syrjimättömyydestä, mielipiteen vapaudesta sekä taloudellisista ja sosiaalisista oikeuksista ovat jokaisen ihmisen suoja. Kaikkien jäsenmaiden on sitouduttava noudattamaan perusoikeusasiakirjaa. Perusoikeudet ovat luovuttamattomia ja jakamattomia, ja niiden pitää toteutua samanaikaisesti. Perusoikeusasiakirjan sitovuus ja syrjintäkielto tulee ulottaa kaikille elämän osa-alueille hyväksymällä yhdenvertaisuusdirektiivi. Tällä hetkellä EU:lla ei ole riittävästi juridisia työkaluja puuttua perusoikeuksien mielivaltaiseen loukkaamiseen jäsenmaissa. Euroopan parlamentti on ehdottanut erilaisia työkaluja, joilla EU voisi tarkastella demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin kohdistuvia vakavia uhkia tai niiden riskiä. Perusoikeuksien toteutumista jäsenmaissa tulee seurata jatkuvasti, pyrkimyksenä puuttua ongelmakohtiin ehkäisevästi.

 

Geenimuunneltujen tuotteiden käyttö maataloudessa on kiellettävä EU-alueella

Maataloudessa ei pitäisi käyttää GMO-pohjaisia tuotteita, rehuja tai GMO-tuotantokasveja. Muuntogeeniset kasvit eivät aiheuta kuluttajille välitöntä vaaraa, mutta niiden pitkäaikaisvaikutukset ympäristöön ovat edelleen pitkälti tuntemattomia. Kun GMO-kasveja viljellään ulkona avoimessa luonnossa, niiden vaikutukset voivat olla ennalta-arvaamattomia, systeemisiä ja peruuttamattomia. Näiden ilmiöiden näkeminen, tunnistaminen, ymmärtäminen ja tutkiminen vaatii ylipitkiä, kymmenien vuosien aikasarjoja. Siksi on syytä noudattaa varovaisuusperiaatetta. Risteytyminen luonnon kantojen kanssa tuotantokasvien yksipuolistuminen ja lisääntynyt torjunta-aineiden käyttö pölyttäjähaittoineen ovat esimerkkejä haitoista. Risteytyminen luonnon kantojen kanssa tuotantokasvien yksipuolistuminen ja lisääntynyt torjunta-aineiden käyttö pölyttäjähaittoineen ovat esimerkkejä haitoista.

Lähes kaikki maailman soija on nykyään geenimuunneltua. GMO-kasvien viljely on johtanut joidenkin GMO:eja sisältämättömien siementen, esimerkiksi soijapavun ja sokerijuurikkaan puutteeseen.

 

Maataloustukia pitää ohjata niin, että karjankasvatus EU:ssa vähenee

Globaalisti, EU-alueella ja Suomessa on tarpeen vähentää lihan kulutusta ilmasto-, terveys- ja eläinten hyvinvointiin sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen liittyvin perustein. Järkevää on muuttaa maataloustukien kohdentumista, EU:n kolmansien maiden kanssa tekemien kauppasopimusten sisältöä ja julkisia hankintoja niin, että lihan kulutus vähenee ja siirtyy epäeettisesti ja ympäristön kannalta kestämättömästi tuotetusta lihasta kestävämmäksi. Tämä tarkoittaa sitä, että lakataan tuomasta kestämättömällä tavalla tuotettua lihaa EU-alueelle ja käyttämästä sitä esimerkiksi koulu- ja työpaikkaruokailussa. Silloin jos syömme lihaa, syömällä sitä vähemmän ja ostamalla parempaa voimme maksaa siitä myös tuottajalle reilun hinnan. Tällöin välttämättä liha- tai maitokarjan kasvatuksen määrää ei ole tarpeen rajusti vähentää EU-alueella. Ei kannata tuottaa EU-alueella merkittävästi vähemmän lihaa ja korvata tätä huonommalla tuonnilla. Lihantuotannon tukien ehtona tulee kuitenkin olla korkeat eläinten hyvinvoinnin standardit.

Tarvitsemme EU:n yhteisiä maataloustukia, koska ilman niitä oma, ympäristön kannalta parempi maataloustuotantomme häviäisi globaalissa kilpailussa

 

Maatalouden tukemista EU:n varoin on vähennettävä  

Tarvitsemme EU:n yhteisiä maataloustukia, koska ilman niitä oma, ympäristön kannalta parempi maataloustuotantomme häviäisi globaalissa kilpailussa. Tämä pitää paikkansa sekä lihan että kasvisten tuotannon osalta. Ilman yhteistä maatalouspolitiikkaa EU:n markkinat täyttyisivät esimerkiksi brasilialaisesta broilerista, joka on syötetty soijalla, jonka viljelysten alta on kaadettu sademetsiä. Samasta syystä kauppasopimuksiin pitää asettaa kriteereitä tuontituotteille. Lihantuotannon tukien ehtona tulee kuitenkin olla korkeat eläinten hyvinvoinnin standardit.  Mielestäni meidän tulee varmistaa se, että maataloustuotannolle on edellytykset koko Euroopassa. Maataloustukien rakennetta pitää kuitenkin muuttaa. Tässä on kyse pikemminkin maataloustuen sisällä tehtävästä myönteisestä muutoksesta.

Myös Suomen maatalouden etu on tukien suuntaaminen turvalliseen, terveelliseen, eettiseen ja ekologiseen laatuun ja tuotantoon. Tukea olisi suunnattava enemmän vihannesten ja palkokasvien tuotantoon sekä erikoiskasveihin. Luomuun siirtymisen ja luomutuotannon tukia olisi lisättävä. Lihatuotannon monipuolistamisen ja mm. ulkokasvatuksen lisäämisen sekä eläinten hyvinvoinnin tulisi olla vahvemmin mukana lihan tuotannon tuessa. Maatalouden ilmastotoimenpiteiden, kuten maaperän hiilensidontahankkeiden ja päästövähennysten sekä metsittämisen tulisi sisältyä vahvemmin maataloustukiin. Samoin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tulisi kannustaa nykyistä enemmän.

Tukia pitäisi suunnata kohti eläinten hyvinvoinnin turvaavaa maataloutta ja suurempaa kasvisten tuotantoa ja kulutusta. Ympäristö- ja päästötavoitteiden saavuttaminen sekä eläintenhyvinvoinnin takaaminen tulisi olla ehtona tukien saamiselle kaikkialla Euroopassa.

 

Maatalouden tukemista EU:n varoin pitäisi vähentää

Tarvitsemme EU:n yhteisiä maataloustukia, koska ilman niitä oma, ympäristön kannalta parempi maataloustuotantomme häviäisi globaalissa kilpailussa. Tämä pitää paikkansa sekä lihan että kasvisten tuotannon osalta. Ilman yhteistä maatalouspolitiikkaa EU:n markkinat täyttyisivät esimerkiksi brasilialaisesta broilerista, joka on syötetty soijalla, jonka viljelysten alta on kaadettu sademetsiä. Samasta syystä kauppasopimuksiin pitää asettaa kriteereitä tuontituotteille. Lihantuotannon tukien ehtona tulee kuitenkin olla korkeat eläinten hyvinvoinnin standardit.  Mielestäni meidän tulee varmistaa se, että maataloustuotannolle on edellytykset koko Euroopassa. Maataloustukien rakennetta pitää kuitenkin muuttaa. Tässä on kyse pikemminkin maataloustuen sisällä tehtävästä myönteisestä muutoksesta.

Myös Suomen maatalouden etu on tukien suuntaaminen turvalliseen, terveelliseen, eettiseen ja ekologiseen laatuun ja tuotantoon. Tukea olisi suunnattava enemmän vihannesten ja palkokasvien tuotantoon sekä erikoiskasveihin. Luomuun siirtymisen ja luomutuotannon tukia olisi lisättävä. Lihatuotannon monipuolistamisen ja mm. ulkokasvatuksen lisäämisen sekä eläinten hyvinvoinnin tulisi olla vahvemmin mukana lihan tuotannon tuessa. Maatalouden ilmastotoimenpiteiden, kuten maaperän hiilensidontahankkeiden ja päästövähennysten sekä metsittämisen tulisi sisältyä vahvemmin maataloustukiin. Samoin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tulisi kannustaa nykyistä enemmän.

Tukia pitäisi suunnata kohti eläinten hyvinvoinnin turvaavaa maataloutta ja suurempaa kasvisten tuotantoa ja kulutusta. Ympäristö- ja päästötavoitteiden saavuttaminen sekä eläintenhyvinvoinnin takaaminen tulisi olla ehtona tukien saamiselle kaikkialla Euroopassa.

 

EU:n maataloustuissa pitää ottaa huomioon maatalouden ilmastovaikutukset ja vähentää tukia ilmaston kannalta haitalliselta tuotannolta kuten naudanlihalta ja maidolta

Maatalous voi merkittävästi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä tai toimia tärkeänä hiilensitojana. Esimerkiksi tuotantoeläinten ruokavaliomuutoksilla voidaan vaikuttaa merkittävästi kasvihuonekaasupäästöihin ja lisäämällä maaperän hiilensidontaa voimme poistaa hiilidioksidia ilmakehästä. Siksi ilmastotavoitteiden pitäisi olla myös maataloustuen ehtona ja aktiivisten toimenpiteiden, kuten maaperän hiilensidonnan lisäämisen, lisätuen perusteena. Asia ei ole kuitenkaan niin yksinkertainen naudanlihan ja maidon osalta, koska mahdollisimman ilmastoystävällisesti lähellä tuotettu liha ja maito ovat parempi kuin ilmastoa kuormittavammin kolmansista maista tuodut vaihtoehdot.

Tarvitsemme EU:n yhteisiä maataloustukia, koska ilman niitä oma, ympäristön kannalta parempi maataloustuotantomme häviäisi globaalissa kilpailussa. Tämä pitää paikkansa sekä lihan että kasvisten tuotannon osalta. Ilman yhteistä maatalouspolitiikkaa EU:n markkinat täyttyisivät esimerkiksi brasilialaisesta broilerista, joka on syötetty soijalla, jonka viljelysten alta on kaadettu sademetsiä. Samasta syystä kauppasopimuksiin pitää asettaa kriteereitä tuontituotteille. Lihantuotannon tukien ehtona tulee kuitenkin olla korkeat eläinten hyvinvoinnin standardit.  Mielestäni meidän tulee varmistaa se, että maataloustuotannolle on edellytykset koko Euroopassa. Maataloustukien rakennetta pitää kuitenkin muuttaa. Tässä on kyse pikemminkin maataloustuen sisällä tehtävästä myönteisestä muutoksesta.

Myös Suomen maatalouden etu on tukien suuntaaminen turvalliseen, terveelliseen, eettiseen ja ekologiseen laatuun ja tuotantoon. Tukea olisi suunnattava enemmän vihannesten ja palkokasvien tuotantoon sekä erikoiskasveihin. Luomuun siirtymisen ja luomutuotannon tukia olisi lisättävä. Lihatuotannon monipuolistamisen ja mm. ulkokasvatuksen lisäämisen sekä eläinten hyvinvoinnin tulisi olla vahvemmin mukana lihan tuotannon tuessa. Maatalouden ilmastotoimenpiteiden, kuten maaperän hiilensidontahankkeiden ja päästövähennysten sekä metsittämisen tulisi sisältyä vahvemmin maataloustukiin. Samoin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tulisi kannustaa nykyistä enemmän.

Tukia pitäisi suunnata kohti eläinten hyvinvoinnin turvaavaa maataloutta ja suurempaa kasvisten tuotantoa ja kulutusta. Ympäristö- ja päästötavoitteiden saavuttaminen sekä eläintenhyvinvoinnin takaaminen tulisi olla ehtona tukien saamiselle kaikkialla Euroopassa.

 

Maataloustukia pitäisi kohdentaa ensisijaisesti kasvis- ja lähiruoan tuotantoon

Tarvitsemme EU:n yhteisiä maataloustukia, koska ilman niitä oma, ympäristön kannalta parempi maataloustuotantomme häviäisi globaalissa kilpailussa. Tämä pitää paikkansa sekä lihan että kasvisten tuotannon osalta. Ilman yhteistä maatalouspolitiikkaa EU:n markkinat täyttyisivät esimerkiksi brasilialaisesta broilerista, joka on syötetty soijalla, jonka viljelysten alta on kaadettu sademetsiä. Samasta syystä kauppasopimuksiin pitää asettaa kriteereitä tuontituotteille. Lihantuotannon tukien ehtona tulee kuitenkin olla korkeat eläinten hyvinvoinnin standardit.  Mielestäni meidän tulee varmistaa se, että maataloustuotannolle on edellytykset koko Euroopassa. Maataloustukien rakennetta pitää kuitenkin muuttaa. Tässä on kyse pikemminkin maataloustuen sisällä tehtävästä myönteisestä muutoksesta.

Myös Suomen maatalouden etu on tukien suuntaaminen turvalliseen, terveelliseen, eettiseen ja ekologiseen laatuun ja tuotantoon. Tukea olisi suunnattava enemmän vihannesten ja palkokasvien tuotantoon sekä erikoiskasveihin. Luomuun siirtymisen ja luomutuotannon tukia olisi lisättävä. Lihatuotannon monipuolistamisen ja mm. ulkokasvatuksen lisäämisen sekä eläinten hyvinvoinnin tulisi olla vahvemmin mukana lihan tuotannon tuessa. Maatalouden ilmastotoimenpiteiden, kuten maaperän hiilensidontahankkeiden ja päästövähennysten sekä metsittämisen tulisi sisältyä vahvemmin maataloustukiin. Samoin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tulisi kannustaa nykyistä enemmän.

Tukia pitäisi suunnata kohti eläinten hyvinvoinnin turvaavaa maataloutta ja suurempaa kasvisten tuotantoa ja kulutusta. Ympäristö- ja päästötavoitteiden saavuttaminen sekä eläintenhyvinvoinnin takaaminen tulisi olla ehtona tukien saamiselle kaikkialla Euroopassa.

 

EU:n maksamat maataloustuet suomalaisille maanviljelijöille eivät saa pienentyä senttiäkään

Huomioon ottaen mahdollinen Brexit ja tuleva yhteisen maatalouspolitiikan uudistus jotain muutoksia tulee joka tapauksessa tapahtumaan. Tarvitsemme kuitenkin EU:n yhteisiä maataloustukia, koska ilman niitä oma, ympäristön kannalta parempi maataloustuotantomme häviäisi globaalissa kilpailussa. Tämä pitää paikkansa sekä lihan että kasvisten tuotannon osalta. Ilman yhteistä maatalouspolitiikkaa EU:n markkinat täyttyisivät esimerkiksi brasilialaisesta broilerista, joka on syötetty soijalla, jonka viljelysten alta on kaadettu sademetsiä. Samasta syystä kauppasopimuksiin pitää asettaa kriteereitä tuontituotteille. Lihantuotannon tukien ehtona tulee kuitenkin olla korkeat eläinten hyvinvoinnin standardit.  Mielestäni meidän tulee varmistaa se, että maataloustuotannolle on edellytykset koko Euroopassa. Maataloustukien rakennetta pitää kuitenkin muuttaa. Tässä on kyse pikemminkin maataloustuen sisällä tehtävästä myönteisestä muutoksesta.

Myös Suomen maatalouden etu on tukien suuntaaminen turvalliseen, terveelliseen, eettiseen ja ekologiseen laatuun ja tuotantoon. Tukea olisi suunnattava enemmän vihannesten ja palkokasvien tuotantoon sekä erikoiskasveihin. Luomuun siirtymisen ja luomutuotannon tukia olisi lisättävä. Lihatuotannon monipuolistamisen ja mm. ulkokasvatuksen lisäämisen sekä eläinten hyvinvoinnin tulisi olla vahvemmin mukana lihan tuotannon tuessa. Maatalouden ilmastotoimenpiteiden, kuten maaperän hiilensidontahankkeiden ja päästövähennysten sekä metsittämisen tulisi sisältyä vahvemmin maataloustukiin. Samoin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tulisi kannustaa nykyistä enemmän.

Tukia pitäisi suunnata kohti eläinten hyvinvoinnin turvaavaa maataloutta ja suurempaa kasvisten tuotantoa ja kulutusta. Ympäristö- ja päästötavoitteiden saavuttaminen sekä eläintenhyvinvoinnin takaaminen tulisi olla ehtona tukien saamiselle kaikkialla Euroopassa.

 

EU:n budjetista n. 40 % käytetään maatalouteen ja maatalouden kehittämiseen. Osuus on liian suuri 

Tarvitsemme EU:n yhteisiä maataloustukia, koska ilman niitä oma, ympäristön kannalta parempi maataloustuotantomme häviäisi globaalissa kilpailussa. Tämä pitää paikkansa sekä lihan että kasvisten tuotannon osalta. Ilman yhteistä maatalouspolitiikkaa EU:n markkinat täyttyisivät esimerkiksi brasilialaisesta broilerista, joka on syötetty GMO-soijalla, jonka viljelysten alta on kaadettu sademetsiä.

Isoilla leikkauksilla maatalousbudjetista olisi negatiivinen merkitys myös eläinystävällisen tuotannon kehittämiselle, erityisesti, kun EU-maataloustuotannon kilpailu kolmansien maiden, kuten Kiinan kanssa kiristyy koko ajan. Eurooppalainen ja suomalainen maatalous tässä tilanteessa tuskin pärjäisivät ilman EU-tukia. Mikäli maataloustuet siirrettäisiin kansallisiin budjetteihin, jäsenvaltioilta menisi sama määrä rahaa, mutta se johtaisi EU-jäsenmaiden maatalouksien väliseen keskinäiseen kilpailuun. Ilman yhteistä EU:n maataloustukea jäsenmaiden maataloudet kilpailisivat ensisijaisesti keskenään kansallisten tukien varassa, ja heikentäisivät tällä keskinäisellä kilpailulla asemaansa suhteessa kolmansista maista tulevaan tuontiin.

 

Olen valmis kasvattamaan Suomen EU-jäsenmaksua, jos sen ansiosta maatalouden ja aluepolitiikan rahoitus turvataan

Ilman yhteistä maataloustukea jäsenmaiden maataloudet kilpailisivat ensisijaisesti keskenään kansallisten tukien varassa, ja huonontaisivat yhdessä kilpailuamme suhteessa kolmansista maista tulevaan tuontiin.

EU:n yhteistä budjettia olisi syytä kasvattaa, jotta voimme vastata sellaisiin yhteisiin haasteisiin, joita kukaan jäsenmaa ei voi yksin hoitaa, kuten puolustusyhteistyö, rata- ja tietoverkot, eurooppalainen tutkimusyhteistyö, Euroopan sähköverkot yhdistävä suurjännitetasaverkko (”super grid”) sekä panostukset kiertotalouteen ja tulevaisuuden menestystoimialoihin kuten terveys- ja ympäristöteknologiaan. Alue- ja maataloustuista mahdollisen Brexitin jälkeenkään ei voida radikaalisti leikata, koska muuten riskeeraamme häviävämme kansainvälisessä kilpailussa, emmekä kykene pitämään huolta aluekehityksestä.

Euroopan parlamentin kanta, jota lämpimästi tuen, on, että budjettia pitäisi nostaa 1.3 prosenttiin, kun nykyinen budjetti on 1% Euroopan unionin bkt:sta. Näillä määrillä ei vielä päästä kattamaan edes brittien tuottamaa budjettivajetta ja joudutaan leikkaamaan kokonaisbudjettia.

Vuonna 2017 Suomen nettomaksu EU:lle oli 275 miljoonaa euroa eli 0,12 prosenttia maamme bkt:sta. Nettomaksu oli asukasta kohden 50 euroa – näin ollen jäsenmaksua ei voida pitää suhteettoman suurena. Tällä summalla pääsemme osalliseksi tutkimus- ja koulutusyhteistyöstä, aluekehitystuesta, yhteisestä Euroopan laajuisista energia-, sähkö- ja liikenneverkoista sekä vaikkapa turvallisuusyhteistyöstä ja rajavalvontajoukoista.

Noin 70% EU:n budjetista on maatalous- ja aluekehitysrahoja. Vain reilu 10% budjetista on kohdistettu kasvua ja työllisyyttä edistäviin kilpailukyvyn ja tutkimisen tukemiseen. Tämän alle kuuluvat mm. koulutus, energia, verkot ja teknologia, sekä tutkimus ja innovaatiot. Investointeja näihin aloihin tulisi lisätä. Tulevan budjetin täytyy keskittyä EU:n yhdessä päätettäviin painopisteisiin. EU:n seuraavasta, vuoden 2020-jälkeisestä monivuotisesta budjettikehyksestä puhuttaessa on lähdettävä siitä, millä osa-alueita halutaan EU:n vaikuttavan. Silloin on mietittävä kokonaisuutta.

Suomi oli vuonna 2017 EU:n toiseksi pienin nettomaksaja Irlannin jälkeen. Suomen maksama osuus jopa pieneni edellisestä vuodesta. On myös huomattava, että vaikka EU:n tehtävät ovat lisääntyneet, ei sen budjetti ole kasvanut suhteessa lisääntyneisiin tehtäviin. Kokonaisuudessaan EU:n budjetti on samaa luokkaa kuin keskisuurten jäsenmaiden budjetti.

 

EU:n rahoittamien maataloustukien painopistettä tulee siirtää ympäristötukiin

Mielestäni meidän tulee varmistaa, että maataloustuotannolle on edellytykset koko Euroopassa. Maataloustukien rakennetta pitää kuitenkin muuttaa. Tässä on kyse maataloustuen sisällä tehtävästä myönteisestä muutoksesta. Maataloustukien saannin ehtona tulee olla EU-lainsäädännön, myös ympäristölainsäädännön ja eläinten hyvinvointivelvoitteiden noudattaminen. Tämä toteutuu käytännössä Suomessa, mutta ei joka puolella Eurooppaa.

Myös Suomen maatalouden etu on tukien suuntaaminen turvalliseen, terveelliseen, eettiseen ja ekologiseen laatuun ja tuotantoon. Tukea olisi suunnattava enemmän vihannesten ja palkokasvien tuotantoon sekä erikoiskasveihin. Luomuun siirtymisen ja luomutuotannon tukia olisi lisättävä. Lihatuotannon monipuolistamisen ja mm. ulkokasvatuksen lisäämisen sekä eläinten hyvinvoinnin tulisi olla vahvemmin mukana lihan tuotannon tuessa. Maatalouden ilmastotoimenpiteiden, kuten maaperän hiilensidontahankkeiden ja päästövähennysten sekä metsittämisen tulisi sisältyä vahvemmin maataloustukiin. Samoin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tulisi kannustaa nykyistä enemmän.

Tukia pitäisi suunnata kohti eläinten hyvinvoinnin turvaavaa maataloutta ja suurempaa kasvisten tuotantoa ja kulutusta. Ympäristö- ja päästötavoitteiden saavuttaminen sekä eläinten hyvinvoinnin takaaminen tulisi olla ehtona tukien saamiselle kaikkialla Euroopassa.

 

EU:n maksamille maataloustuille pitää asettaa tilakohtainen enimmäismäärä

Riippuu tietysti siitä mihin tämä tukikatto tulisi. Puhutaanko sadantuhannen sian sikaloista niin kuin Kiinassa vai nykyisestä eurooppalaisesta tuotantorakenteesta. Jos puhutaan eurooppalaisesta tuotantorakenteesta ja mittakaavasta, tukikatolle ei ole tarvetta. Myös isoja tiloja tarvitaan, jotta EU voi säilyä kilpailukykyisenä. Samaan aikaan kuitenkin pitää tukea tuotannon monipuolistamista sekä pientiloja. Voimme jäädä kansainvälisen kilpailun jalkoihin, jos tukikatto asetettaisiin liian matalalle tasolle.

 

EU:n tulee edellyttää unionin ulkopuolelta tuotavalta ruoalta samoja tuotantotapaa koskevia sääntöjä kuin EU:ssa noudatetaan.  

Ruuan turvallisuus, terveellisyys, eettisyys ja ekologisuus tulee olla EU:n ruokapolitiikan tavoitteena.  Niin ihmisten kuin eläintenkin hyvinvointistandardit EU-alueella ovat maailman mittakaavassa hyvät, eikä niitä tule alentaa tuontituotteidenkaan osalta.

Kysymys ei ole vain siitä, että tuomme sianlihaa tai broileria, vaan tuotantoon liittyvistä riskeistä. Niissä on voitu käyttää runsaasti antibiootteja ja torjunta-aineita, jotka ovat terveydelle ja ympäristölle haitallisia. Myös geenimanipulaatio ja tuotannossa käytetyt kemikaalit ovat riskinä.

Emme voi pitää EU:ssa korkeita eläintenhyvinvointistandardeja ja samanaikaisesti tuoda häkkikananmunia tai hyönteismyrkyllä suihkutettuja broilereita markkinoillemme. Samasta syystä EU:n ja kolmansien maiden välisiin kauppasopimuksiin pitää asettaa nykyistä laajempia ja tiukempia kriteereitä maataloustuotteille ja myös niiden tuotantotavoille, kuten eläinten hyvinvoinnille.

 

Suomen tulee pitää kiinni oikeudesta maksaa maatalouden kansallisia tukia nykyisellä tasolla.

Mielestäni EU:n ja kansallisten maataloustukien tasapaino on nykyisin kohdallaan.

 

Maahanmuutto

Laitonta maahanmuuttoa EU-alueelle torjutaan parhaiten avaamalla lisää mahdollisuuksia lailliselle maahanmuutolle.

Vuodesta 2009 EU:ssa on ollut käytössä sininen kortti kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä erityistä pätevyyttä vaativaa työtä varten. Jäsenmaissa sinistä korttia on käytetty hyvin vähän. Sinisen kortin saaneelle kolmannen maan kansalaiselle ja hänen perheelleen annetaan pääsy EU-maiden työmarkkinoille sekä oleskelu- ja liikkumisoikeus.

On järkevää, että EU-maihin on mahdollista tulla töihin. Maahanmuuttajat tuovat mukanaan erilaista osaamista. Kulttuurinen monimuotoisuus on tutkitusti hyvä pohja sosiaalisille ja taloudellisille innovaatioille. Maahanmuutto on myös tärkeää ottaen huomioon pienenevät ikäluokkamme.

Laittoman maahanmuuton torjuminen avaamalla mahdollisuuksia esim. työperäiselle maahanmuutolle on järkevää politiikkaa. Ilmastonmuutoksen edetessä ja ihmisten  elinympäristöjen muuttuessa asuinkelvottomiksi, tämä ei kuitenkaan tule yksin ratkaisemaan tilannetta. Kaikki tarpeellinen tulee tehdä ulkorajojen valvonnan tehostamiseksi.

 

Maahanmuutto Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta on uhka Euroopan unionille

Vuodesta 2009 EU:ssa on ollut käytössä sininen kortti kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä erityistä pätevyyttä vaativaa työtä varten. Jäsenmaissa sinistä korttia on käytetty hyvin vähän. Sinisen kortin saaneelle kolmannen maan kansalaiselle ja hänen perheelleen annetaan pääsy EU-maiden työmarkkinoille sekä oleskelu- ja liikkumisoikeus.

On järkevää, että EU-maihin on mahdollista tulla töihin. Maahanmuuttajat tuovat mukanaan erilaista osaamista. Kulttuurinen monimuotoisuus on tutkitusti hyvä pohja sosiaalisille ja taloudellisille innovaatioille. Maahanmuutto on myös tärkeää ottaen huomioon pienenevät ikäluokkamme.

Laittoman maahanmuuton torjuminen avaamalla mahdollisuuksia esimerkiksi työperäiselle maahanmuutolle on järkevää politiikkaa. Ilmastonmuutoksen edetessä ja ihmisten elinympäristöjen muuttuessa asuinkelvottomiksi, tämä ei kuitenkaan tule yksin ratkaisemaan tilannetta. Mm. Maailmanpankki ja kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö ovat tutkimuksissaan ja raporteissaan arvioineet ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristökatastrofien mahdollisesti pakottavan 50-200 miljoonaa pakenemaan kodeistaan ja lähtemään liikkeelle. Samaan aikaan liikkuvuus helpottuu edelleen. Mikäli on kyse näin suurista ihmismääristä, laillisen maahanmuuton lisääminen ei ole yksistään riittävä keino laittoman maahanmuuton torjumiseksi. Meidän täytyy tehdä kaikki tarpeellinen EU:n ulkorajojen valvonnan tehostamiseksi. Vahvempi ulkorajavalvonta takaa Schengen-alueen turvallisuuden ja tehokkaamman maahanmuuton hallinnan.

Mikäli Euroopan kyky ja mekanismit vastata maahanmuuttoon ja sitä ajaviin tekijöihin ovat toimivia, siitä ei muodostu uhkaa. Mutta mikäli tarvittavia päätöksiä ja toimia ei nyt saada tehtyä, voi muuttoliikkeistä jatkossa muodostua hallitsemattomia.

 

EU:n väestö ikääntyy, minkä vuoksi tarvitaan lisää työperäistä maahanmuuttoa

Maahanmuutolla ja osaamisen siirrolla on paljon hyötyjä. Vuodesta 2009 EU:ssa on ollut käytössä sininen kortti kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä erityistä pätevyyttä vaativaa työtä varten. Jäsenmaissa sinistä korttia on käytetty hyvin vähän. Sinisen kortin saaneelle kolmannen maan kansalaiselle ja hänen perheelleen annetaan pääsy EU-maiden työmarkkinoille sekä oleskelu- ja liikkumisoikeus. On järkevää, että EU-maihin on mahdollista tulla töihin. Maahanmuuttajat tuovat mukanaan erilaista osaamista. Kulttuurinen monimuotoisuus on tutkitusti hyvä pohja sosiaalisille ja taloudellisille innovaatioille. Maahanmuutto on myös tärkeää ottaen huomioon pienenevät ikäluokkamme.

Maahanmuuttoa ei voi kuitenkaan ajatella vain työvoimapoliittisena keinona, jonka perusteella maahanmuuttajia otetaan ja lähetetään takaisin sen hetkisen työvoimatarpeen mukaisesti. Väestön ikääntyminen lisää merkittävästi myös hoivatyön tarvetta. Ensisijaisesti hoitotarve tulee ja on ratkaistavissa omin keinoin. Väestön ikääntyessä täytyy varmistaa jokaisen oikeus kohtuuhintaisiin ja laadukkaisiin pitkäaikaishoitopalveluihin, myös kotihoitoon, uusiin yhteisasumisen muotoihin, lähiyhteisöllisiin ja yhteisöpohjaisiin tuki- ja hoivapalveluihin. Ympäristön esteettömyys vaikuttaa siihen kuinka pitkään henkilö voi asua itsenäisesti kotonaan. Avuksi on kehitettävä e-terveydenhuoltoa ja robotiikkaa. Tärkeää on osallistava teknologian suunnittelu, ettei tarkoittamatta kehitetä laitteita ja palveluita, jotka eivät sovellukaan niitä kaikista eniten tarvitseville.

 

Kaikkien turvapaikkahakemusten käsittely jäsenmaissa kuten Suomessa pitäisi lopettaa ja siirtää EU:n rajojen ulkopuolella oleville leireille

Silloin, kun turvapaikanhakijoiden määrä on tasainen, voi kuvitella EU-rajojen ulkopuolella olevien vastaanottokeskuksien järjestäytyneesti hoitavan uudelleensijoittamisen. EU:ssa on neuvoteltu vastaanotto-olosuhteita koskevasta direktiivistä, tarkoituksena tukea järjestäytynyttä turvapaikanhakijoiden käsittelyä EU-alueella. Uudistuksella taataan, että turvapaikanhakijoilla on pääsy inhimillisiin elin- ja asumisolosuhteisiin ja että heidän ihmisoikeuksiaan kunnioitetaan. Direktiivin on myös tarkoitus rajoittaa turvapaikanhakijoiden luvatonta edelleen liikkumista. Hätätilanteissa turvapaikanhakijoiden määrä ja liikkeet voivat kuitenkin kasvaa niin suuriksi, etteivät vastaanottokeskukset pysty toimimaan tarpeenmukaisella tavalla. Siksi jokaisella jäsenmaalla ja EU:lla on oltava myös oma toimintakyky hallita turvapaikanhakuprosesseja. Yhteisesti on sovittava haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikkahakijoiden, kuten yksin matkustavien lasten, naisten tai vammaisten erityistarpeiden tunnistamisesta ja sitouduttava tarjoamaan tarvittavat palvelut ihmisoikeusperiaatteiden ja hyvien käytäntöjen mukaisesti.

 

Miten kehittäisit turvapaikan hakemista EU:n jäsenmaista? Valitse enintään kaksi mielestäsi tärkeintä keinoa

  1. Ottamalla käyttöön humanitaarisen viisumin, jolla ihminen voi matkustaa EU-alueelle hakemaan turvapaikkaa laillisesti
  2. Mahdollistamalla turvapaikan hakemisen EU:n ulkopuolelta ilman, että ihmisen tarvitsee matkustaa EU:n alueelle
  3. Kannustamalla jäsenmaita nostamaan vastaanottamiensa kiintiöpakolaisten määrää
  4. Tehostamalla EU:n ulkorajojen rajavalvontaa
  5. Lisäämällä resursseja turvapaikkahakemusten käsittelyyn
  6. Perustamalla EU:n ulkopuolelle keskuksia, joissa turvapaikanhakijat odottavat päätöstä turvapaikasta
  7. En kehittäisi mitenkään

Jokaisella jäsenmaalla ja EU:lla on oltava riittävät resurssit ja toimintakyky hallita turvapaikanhakuprosesseja. Mikäli turvapaikan tai toissijaisen suojelun perusteet eivät täyty, kyseeseen tulee joko palauttaminen tai muiden maahanmuuton perusteiden selvittäminen.

Ensisijaisesti jokaisen maan pitäisi myös kantaa vastuunsa siirtojärjestelmän toimimisesta yhteisten sopimusten mukaisesti. Tehdyt päätökset Euroopan raja- ja merivartioston uudistuksista pysyvistä 10 000 rajavartijan joukoista ovat jo askel tehokkaampaan ulkorajojen vartiointiin, muuttoliikkeisiin vastaamiseen ja rikollisuuden torjuntaan yhdessä EU-maiden omien viranomaisten kanssa. EU:lla on varsin kattava ohjelma maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta. Tämä on myös välttämätöntä, koska ongelma on yhteinen, jota yksikään jäsenmaa ei yksin kykene ratkomaan. Vahvistettu rajavalvonta, yhtenäistetyt turvanpaikan myöntämissäännöt, ihmisten salakuljetuksen ehkäiseminen ja taloudellinen tuki turvanpaikan saaneiden kotouttamiseen ovat osa yhteisiä EU-toimia. Jäsenmaiden kesken yhteistä sopua hätätilanteissa sovellettavasta siirtojärjestelmästä ja sen toimeenpanosta ei ole saavutettu lähinnä Itä-Euroopan maiden vastustuksesta johtuen. Tästä pitäisi pikaisesti saada sopu aikaiseksi.

EU-maata pitää rangaista, jos se ei suostu ottamaan muista jäsenmaista turvapaikanhakijoita yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti.

Ensisijaisesti jokaisen maan pitäisi kantaa vastuunsa siirtojärjestelmän toimimisesta yhteisten sopimusten mukaisesti. Mikäli jollakin jäsenmaalla on hetkellinen, painava syy, jonka seurauksena maa ei pysty täyttämään sitoumuksiaan eikä ottamaan vastaan siirrettäviä henkilöitä, tulee komission haastaa jäsenmaa Euroopan unionin tuomioistuimeen. Näin komissio teki viime vuonna haastaessaan Unkarin oikeuteen turvapaikanhakijoiden kohtelun takia. Tuomioistuin voi oikeusprosessin päätteeksi määrätä jäsenmaalle maksettavaksi hyvityksen ja/tai uhkasakon. EU:n uudelleensijoittamisjärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2015. Neuvosto sopi turvapaikanhakijoiden väliaikaisesta hätäsiirtojärjestelmästä alun perin Italiaan ja Kreikkaan kohdistuneen paineen lieventämiseksi. Vuonna 2016 komissio teki ehdotuksen pysyvästä EU:n uudelleensijoittamiskehyksestä, mutta neuvotteluja kehyksestä ei ole saatu vietyä päätökseen. Lähtökohtana tulisi olla jokaisen maan vapaaehtoinen osallistuminen uudelleensijoituksiin. EU:n uudelleensijoittamiskehyksestä pitäisi sopia ja siitä saada sitova. Kehykseen olisi voinut sisältää sakkojärjestelmän. Näin ollen, mikäli joku jäsenmaa ei hetkellisesti, painaviin syihin vedoten pystyisi kantamaan vastuutaan, komissio voisi haastaa maan oikeuteen.

 

Jos valtio tarjoaa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntaani, tarjous pitää hyväksyä

Pääsääntöisesti kyllä, mutta arvioon vaikuttaa pitkälti kunnan koko. Vastaanottokeskus toimii parhaiten kunnassa tai kaupungissa, joka on niin suuri, että se pystyy tarjoamaan turvapaikanhakijoiden tarvitsemia palveluja ja edesauttaa hakuprosessia ja siihen liittyvää kotoutumista.

 

EU:n velvollisuus on pelastaa kaikki hukkumisriskillä Eurooppaan pyrkivät siirtolaiset.

Eettinen ja humanitaarinen sekä kansainvälisiin sopimuksiin perustuva vastuumme on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Se, saako pelastamisen jälkeen turvapaikan, määritellään Geneven sopimuksessa sekä EU- ja kansallisessa lainsäädännössä. Mikäli turvapaikan tai toissijaisen suojelun perusteet eivät täyty, kyseeseen tulee joko palauttaminen tai muiden maahanmuuton perusteiden selvittäminen.

 

EU-maiden tulisi tasata keskenään EU-alueelle tulevista turvapaikanhakijoista aiheutuvat kulut

Osittain näin on jo nyt tehtyjen päätösten mukaan. EU:lla on varsin kattava ohjelma maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta. Tämä on myös välttämätöntä, koska ongelma on yhteinen, jota yksikään jäsenmaa ei yksin kykene ratkomaan. Vahvistettu rajavalvonta, yhtenäistetyt turvanpaikan myöntämissäännöt, ihmisten salakuljetuksen ehkäiseminen ja taloudellinen tuki turvanpaikan saaneiden kotouttamiseen ovat osa yhteisiä EU-toimia. Jäsenmaiden kesken yhteistä sopua hätätilanteissa sovellettavasta siirtojärjestelmästä ja sen toimeenpanosta ei ole saavutettu lähinnä Itä-Euroopan maiden vastustuksesta johtuen.

 

EU:n pitää helpottaa kansalaisten asiointia tietoverkoissa luomalla yhteinen digitaalinen henkilötunnus.

Tarvitsemme yhteisiä ja Euroopan laajuisia ratkaisuja tunnistautumiseen sekä ihmislähtöiseen tietojen vaihtoon. Muun muassa Sitrassa on kehitetty IHAN -toimintamallia, jonka pohjalta universaali tunnistautuminen ja tiedonjako olisi mahdollista. Toivottavasti Suomi voi puheenjohtajakaudella edistää eurooppalaista yhteistä digitaalista henkilötunnusta, joka helpottaa merkittävästi muun muassa kansalaisten asiointia viranomaisissa koko Euroopassa.

 

EU-maiden tulisi tarjota nykyistä enemmän laillisia mahdollisuuksia maahanmuuttoon

Laillista maahanmuuttoa on tarjottava. Vuodesta 2009 EU:ssa on ollut käytössä sininen kortti kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten. Sinisen kortin saaneelle kolmannen maan kansalaiselle ja hänen perheelleen annetaan pääsy EU-maiden työmarkkinoille sekä oleskelu- ja liikkumisoikeus.

Ihmisille tulee tarjota mahdollisuus tulla EU maihin töihin. Myös vastaanottajamaissa rikastuttaisiin muualta tulleella osaamisella ja innovaatioilla. Maahanmuutto on myös tärkeää ottaen huomioon pienenevät ikäluokkamme.

 

Turvapaikanhakijat tulisi ohjata ensin EU:n ulkopuolella sijaitseviin pakolaiskeskuksiin

Kun turvapaikanhakijoiden määrä on tasainen, voi kuvitella EU-rajojen ulkopuolella olevien vastaanottokeskuksien järjestäytyneesti hoitavan uudelleensijoittamisen. EU:ssa on neuvoteltu vastaanotto-olosuhteita koskevasta direktiivistä, tarkoituksena tukea järjestäytynyttä turvapaikanhakijoiden käsittelyä EU-alueella. Uudistuksella taataan, että turvapaikanhakijoilla on pääsy inhimillisiin elin- ja asumisolosuhteisiin ja että heidän ihmisoikeuksiaan kunnioitetaan. Direktiivin on myös tarkoitus rajoittaa turvapaikanhakijoiden luvatonta edelleen liikkumista. Hätätilanteissa turvapaikanhakijoiden määrä ja liikkeet voivat kuitenkin kasvaa niin suuriksi, etteivät vastaanottokeskukset pysty toimimaan tarpeenmukaisella tavalla. Siksi jokaisella jäsenmaalla ja EU:lla on oltava myös oma toimintakyky hallita turvapaikanhakuprosesseja. Yhteisesti on sovittava haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikkahakijoiden, kuten yksin matkustavien lasten, naisten tai vammaisten erityistarpeiden tunnistamisesta ja sitouduttava tarjoamaan tarvittavat palvelut ihmisoikeusperiaatteiden ja hyvien käytäntöjen mukaisesti.

 

EU:n pitää turvata Välimeren yli tulevien pakolaisten merimatka

Eettinen ja humanitaarinen sekä kansainvälisiin sopimuksiin perustuva vastuumme on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Se, saako pelastamisen jälkeen turvapaikan, määritellään Geneven sopimuksessa sekä EU- ja kansallisessa lainsäädännössä. Mikäli turvapaikan tai toissijaisen suojelun perusteet eivät täyty, kyseeseen tulee joko palauttaminen tai muiden maahanmuuton perusteiden selvittäminen.

 

Pakolaistilanteen vuoksi EU-maiden välisistä rajatarkistuksista on tehtävä pysyviä ja vapaan liikkuvuuden salliva Schengen-järjestelmä on lakkautettava

Sisärajatarkastusten sijaan meidän täytyy tehdä kaikki tarpeellinen EU:n ulkorajojen valvonnan tehostamiseksi. Vahvempi ulkorajavalvonta takaa Schengen-alueen turvallisuuden ja tehokkaamman maahanmuuton hallinnan. Yhteistä liikkumisvapaudenaluetta ei pidä hävittää eikä siihen pidä koskea, kuin merkittävissä ääriolosuhteissa, kuten terrorismihyökkäysten aikana. Tämä on paitsi epämukavuus ihmisille, myös merkittävä kustannuskysymys. EU:n ulkorajojen valvontaa on juuri päätetty tehostaa nostamalla eurooppalaisen raja- ja merivartioston henkilöstön määrää 10 000:een vuoteen 2027 mennessä. Uudistukset ja päätös pysyvistä joukoista tarkoittavat tehokkaampaa ulkorajojen vartiointia ja parempia resursseja rikollisuuden torjuntaan yhdessä EU-maiden omien viranomaisten kanssa.

 

Jos jokin jäsenmaa ei kata osuuttaan EU:ssa sovituista pakolaiskiintiöistä, maa täytyy sulkea tilapäisesti EU-päätöksenteon ulkopuolelle

Tärkeässä, pitkään jatkuneessa tapauksessa näin voidaan ehkä menetellä. Tällöin tulee kysymykseen perussopimuksen 7. artiklan mukaisen menettelyn aktivoiminen. Sama menetelmä on käytössä, kun jäsenmaa rikkoo oikeusvaltioperiaatteita. Menetelmän lopuksi voidaan päättää, ettei jäsenmaa saa osallistua äänestyksiin neuvostossa ja Eurooppa-neuvostossa. Menettely tulisi aktioiva vain äärimmäisissä, erittäin vakavissa tilanteissa. Pakolaiskiintiökysymyksissä, ennen artikla 7 mukaisen menettelyn aloittamista olisi suotuisampaa esimerkiksi määrätä jäsenmaalle sakkoja ja/tai hyvitysmaksu.

EU:n alueelle pyrkivien turvapaikanhakijoiden hakemukset tulee käsitellä unionin rajojen ulkopuolella

Silloin, kun turvapaikanhakijoiden määrä on tasainen, voi kuvitella EU-rajojen ulkopuolella olevien vastaanottokeskuksien järjestäytyneesti hoitavan uudelleensijoittamisen. EU:ssa on neuvoteltu vastaanotto-olosuhteita koskevasta direktiivistä, tarkoituksena tukea järjestäytynyttä turvapaikanhakijoiden käsittelyä EU-alueella. Uudistuksella taataan, että turvapaikanhakijoilla on pääsy inhimillisiin elin- ja asumisolosuhteisiin ja että heidän ihmisoikeuksiaan kunnioitetaan. Direktiivin on myös tarkoitus rajoittaa turvapaikanhakijoiden luvatonta edelleen liikkumista. Hätätilanteissa turvapaikanhakijoiden määrä ja liikkeet voivat kuitenkin kasvaa niin suuriksi, etteivät vastaanottokeskukset pysty toimimaan tarpeenmukaisella tavalla. Siksi jokaisella jäsenmaalla ja EU:lla on oltava myös oma toimintakyky hallita turvapaikanhakuprosesseja. Yhteisesti on sovittava haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikkahakijoiden, kuten yksin matkustavien lasten, naisten tai vammaisten erityistarpeiden tunnistamisesta ja sitouduttava tarjoamaan tarvittavat palvelut ihmisoikeusperiaatteiden ja hyvien käytäntöjen mukaisesti.

 

EU:n tulee huolehtia, että unionin alueelle saapuu mahdollisimman vähän turvapaikanhakijoita

EU pyrkii jo nyt toimimaan näin mm. kolmansissa maissa sijaitsevien vastaanottokeskusten, Turkki-yhteistyön, tehostuneen meri- ja rajavalvonnan ja tiivistyvän yhteistyön kautta. Turvapaikanhakijoiden määrää vähennetään myös tehokkaasti pitkällä aikavälillä talous- ja kehitysyhteistyön lisäämisellä Afrikan maiden kanssa sekä yrityksillä parantaa EU:n lähialueiden, kuten Lähi-Idän, vakautta.

Muun muassa maailmanpankki ja kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö ovat tutkimuksissaan ja raporteissaan arvioineet ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristökatastrofien mahdollisesti pakottavan 50-200 miljoonaa ihmistä pakenemaan kodeistaan ja lähtemään liikkeelle. Samaan aikaan liikkuvuus on huomattavasti helpottunut. Näin suurista ihmismääristä ja ilmiöistä puhuttaessa on vaikea kuvitella, miten EU voisi kokonaan estää turvapaikanhakijoiden saapumisen alueelleen. Vaikka EU rakentaisi Berliinin muuria vastaavan esteen ympärilleen pyrkisivät ihmiset sen ali, yli ja läpi, kuten Saksan ollessa jakaantunut.

 

Turvallisuus ja puolustus

EU:n pitää luopua Venäjän vastaisista pakotteista

EU on asettanut vaiheittain pakotteita Venäjää vastaan Krimin niemimaan miehityksen ja Ukrainan vakauden horjuttamisen takia. Venäjän toteuttama Krimin valtaus on kansainvälisten sopimusten vastainen. EU ei voi katsella toimimattomana sivusta väkivalloin tapahtuvaa rajojen siirtelyä Euroopassa. Minskin sopimuksen mukaan osapuolten on mm. vedettävä konfliktialueilta pois laittomat aseelliset joukot, sotakalustot, taistelijat ja palkkasoturit Ukrainasta. EU:n Venäjälle asettamat pakotteet voidaan purkaa vain, jos osapuolet noudattavat Minskin sopimusta ja jos Krim palautetaan Ukrainalle. Pakotteet ovat varsin lieviä ja niitä voidaan kiristää, jos tilanne kriisiytyisi ja helpottaa tilanteen lientyessä.

 

Suomi voi luottaa EU:n apuun mahdollisessa sotilaallisessa konfliktissa Venäjän kanssa

Lissabonin sopimus antaa turvatakuut jäsenmaiden välille ja sitä kautta mahdollisesti myös puolustusvelvoitteen. Turvatakuun merkitystä on Suomessa turhaankin vähätelty. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen. Vaikka periaatteessa vastavuoroisuus on olemassa, EU:lla ei ole käytännössä nopeasti liikuteltavaa, yhteisessä päätöksenteossa olevaa kapasiteettia, jolla reagoida riittävän ajoissa uhkaaviin konflikteihin. Tämän, eurooppalaisen puolustusyhteistyön kehittäminen, on aivan välttämätöntä ja kiireellistä.

EU:n tulee vahvistaa yhteistä puolustusta, mutta yhteistä armeijaa ei tarvita. Sotilaallisten kapasiteettien yhdistäminen on järkevää, koska jäsenmaiden puolustukseen käyttämä kulutus on yhteenlasketulta kapasiteetiltaan ja henkilövahvuudeltaan maailman toiseksi suurin. Siinä missä Nato ei ole käytettävissä alueellisissa kriiseissä, yhteinen eurooppalainen puolustus voi taata riittävän määrän lentokoneita valvomaan ilmatilaamme, merivoimien aluksia turvaamaan vesialueemme tai pataljoonia rajoillemme. Tähän ei yksikään jäsenmaa yksin pysty. Siksi pysyvä rakenteellinen yhteistyö puolustusasioissa, paremmat kriisinhallintarakenteet, vahvistetut EU:n nopean toiminnan välineet, yhteinen puolustusrahasto sekä Ranskan interventioaloite ovat elintärkeitä itsenäisyydellemme, turvallisuudellemme ja kansalaistemme suojelulle. Sotilaallisten kapasiteettien yhdistäminen on järkevää, mutta jokaisella jäsenmaalla olisi oma armeijansa aivan kuten nytkin ja ensisijainen puolustusvastuu omasta alueestaan. Kyse olisi siis unionitasoisesta yhdessä päätettävästä liikuteltavasta kapasiteetista, joka perustuisi kansallisen sotilaskapasiteetin pohjalle. Yhteistyötä lisäämällä kyetään myös säästämään kaikkien jäsenmaiden puolustuskustannuksista. Unionin kokonaisturvallisuus on myös Suomen turvallisuutta.

 

Euroopassa tarvitaan nyt koviakin keinoja järjestyksen ja tavallisten ihmisten puolustamiseksi

Oikeusvaltion turvaaminen edellyttää kaikissa jäsenmaissa, myös Suomessa, nykyistä parempia resursseja poliisille, syyttäjille ja oikeuslaitokselle sekä kansalaisten oikeuksista päättäville ja oikeuksien toteutumista valvoville viranomaisille. Euroopassa tarvitaan oikeusvaltioperiaatteen vahvistamista kaikissa jäsenmaissa, muutoin joku ottaa oikeuden omiin käsiinsä. Kaikkien poliittisten liikkeiden ja kansalaisten on kunnioitettava oikeusvaltion perustavia lähtökohtia. Oikeusvaltioperiaate tarkoittaa, että sitoudutaan noudattamaan yhteisiä perusarvoja, jotka ovat ennen kaikkea ihmisoikeudet, demokratia, moniarvoisuus, vähemmistön suoja ja tuomioistuinten riippumattomuus. Vallan kolmijako ja laillisuusperiaate ovat oikeusvaltion kulmakiviä. Euroopassa ei tarvita uusia kansalaisten valvontajärjestelmiä eikä puolimilitaarisia joukkoja.

 

Venäjän-vastaisia pakotteita on kevennettävä

EU on asettanut vaiheittain pakotteita Venäjää vastaan Krimin miehityksen ja Ukrainan vakauden horjuttamisen takia. Venäjän toteuttama Krimin valtaus on kansainvälisten sopimusten vastainen. EU ei voi katsella toimimattomana sivusta, väkivalloin tapahtuvaa rajojen siirtelyä Euroopassa. Minskin sopimuksen mukaan osapuolten on mm. vedettävä konfliktialueilta pois laittomat aseelliset joukot, sotakalustot, taistelijat ja palkkasoturit Ukrainasta. EU:n Venäjälle asettamat pakotteet voidaan purkaa vain, jos osapuolet noudattavat Minskin sopimusta ja jos Krim palautetaan Ukrainalle. pakotteet ovat varsin lieviä ja niitä voidaan kiristää, jos tilanne kriisiytyisi ja helpottaa tilanteen lientyessä.

 

Venäjä on uhka Euroopan turvallisuudelle

Epävakaa, epädemokraattinen ja kansainvälisiä sopimuksia noudattamaton Venäjä ei ole sotilaallinen uhka Euroopalle tai sen turvallisuudelle, jos omasta puolustuksesta pidetään huolta. Euroopassa tulee tehdä kaikki voitava Venäjän oikeusvaltio- ja demokratiakehityksen edistämiseksi. Keskeisin Venäjän aiheuttama uhka on Euroopan yhtenäisyyden rikkomiseen tähtäävien poliittisten liikkeiden tukeminen ja kybervaikuttaminen sosiaalisessa mediassa. Tämä uhka on tunnistettu ja sen torjumiseen lisätään jatkuvasti voimavaroja. Muun muassa Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirasto ENISA vastaa unionin ulkopuolelta suuntautuviin yrityksiin luoda hajaannusta unionin sisällä verkkoalustojen kautta.

Vihamielinen kybervaikuttaminen on kasvava ja yksi EU:n suurimmista riskeistä. Uhkia ovat mm. ulkopuolisen toimijan tahallinen sabotaasi esim. sairaalateknologiaa kaappaamalla, vaaleihin vaikuttamalla ja yhteiskunnallista luottamusta heikentämällä valheellisen tiedon levittämisen kautta.

 

EU-maiden tulisi perustaa yhteinen eurooppalainen armeija

EU:n tulee vahvistaa yhteistä puolustusta, mutta yhteistä armeijaa ei tarvita. Sotilaallisten kapasiteettien yhdistäminen on järkevää, koska jäsenmaiden puolustukseen käyttämä kulutus on yhteenlasketulta kapasiteetiltaan ja henkilövahvuudeltaan maailman toiseksi suurin. Siinä missä Nato ei ole käytettävissä alueellisissa kriiseissä, yhteinen eurooppalainen puolustus voi taata riittävän määrän lentokoneita valvomaan ilmatilaamme, merivoimien aluksia turvaamaan vesialueemme tai pataljoonia rajoillemme.  Tähän yksikään jäsenmaa ei pysty yksin. Siksi pysyvä rakenteellinen yhteistyö puolustusasioissa, paremmat kriisinhallintarakenteet, vahvistetut EU:n nopean toiminnan välineet, yhteinen puolustusrahasto ja Ranskan interventioaloite ovat elintärkeitä itsenäisyydellemme, turvallisuudellemme ja kansalaistemme suojelulle. Yhteistyötä lisäämällä kyetään myös säästämään kaikkien jäsenmaiden puolustuskustannuksia.

 

EU:n pitää rajoittaa kiinalaisia yrityskauppoja ja muita kiinalaisia sijoituksia turvallisuusriskien vuoksi

EU:n ei tule jättäytyä kiinalaisen pääoman ulkopuolelle, koska Kiina on niin merkittävä sijoittaja. Kiinan kanssa tehdyissä yrityskaupoissa ja sijoituksissa voi olla tapauskohtaisesti turvallisuusriskejä, mutta niitä voi olla samaan tapaan myös muiden kolmansien maiden sijoituksissa. Meidän tulee olla tietoisia kiinalaisten investointien aiheuttamista riippuvuussuhteista ja mahdollisista epäilyttävistä tarkoitusperistä.

 

Rajatarkastukset Schengen-alueen sisällä pitää kieltää

Sisärajatarkastusten sijaan meidän täytyy tehdä kaikki tarpeellinen EU:n ulkorajojen valvonnan tehostamiseksi. Vahvempi ulkorajavalvonta takaa Schengen-alueen turvallisuuden ja tehokkaamman maahanmuuton hallinnan. Yhteistä liikkumisvapaudenaluetta ei pidä hävittää eikä siihen pidä koskea, kuin merkittävissä ääriolosuhteissa, kuten terrorismihyökkäysten aikana. Tämä on paitsi epämukavuus ihmisille, myös merkittävä kustannuskysymys.

Tämänsuuntaisia päätöksiä on juuri tehty ja niitä on syytä jatkaa. EU:n ulkorajojen valvontaa on juuri päätetty tehostaa nostamalla eurooppalaisen raja- ja merivartioston henkilöstön määrää 10 000:een vuoteen 2027 mennessä. Uudistukset ja päätös pysyvistä joukoista tarkoittavat tehokkaampaa ulkorajojen vartiointia ja parempia resursseja rikollisuuden torjuntaan yhdessä jäsenvaltioiden omien viranomaisten kanssa. Joukkojen siirreltävyydellä kyetään vastaamaan epäsäännöllisiin ja muuttuviin alueelle saapumisiin entistä tehokkaammin, ihmisarvoa kunnioittaen.

 

EU:ssa pitää lisätä jäsenmaiden välistä puolustusyhteistyötä

EU:n tulee vahvistaa yhteistä puolustusta, mutta yhteistä armeijaa ei tarvita. Sotilaallisten kapasiteettien yhdistäminen on järkevää, koska jäsenmaiden puolustukseen käyttämä kulutus on yhteenlasketulta kapasiteetiltaan ja henkilövahvuudeltaan maailman toisiksi suurin. Siinä missä Nato ei ole käytettävissä alueellisissa kriiseissä, yhteinen eurooppalainen puolustus voi taata riittävän määrän lentokoneita valvomaan ilmatilaamme, merivoimien aluksia turvaamaan vesialueemme tai pataljoonia rajoillemme. Tähän ei yksikään jäsenmaa yksin pysty. Siksi pysyvä rakenteellinen yhteistyö puolustusasioissa, paremmat kriisinhallintarakenteet, vahvistetut EU:n nopean toiminnan välineet, yhteinen puolustusrahasto sekä Ranskan interventioaloite ovat elintärkeitä itsenäisyydellemme, turvallisuudellemme ja kansalaistemme suojelulle. Sotilaallisten kapasiteettien yhdistäminen on järkevää, mutta jokaisella jäsenmaalla olisi oma armeijansa aivan kuten nytkin ja ensisijainen puolustusvastuu omasta alueestaan. Yhteistyötä lisäämällä kyetään myös säästämään kaikkien jäsenmaiden puolustuskustannuksista.

 

Kun Kiina ja Venäjä voimistuvat, EU:n on tiivistettävä rivejään ja lisättävä yhteistyötä uusilla alueilla

YK:hon perustuvan monenkeskisen maailmanjärjestyksen vahvistamisen tulee olla EU:n ja sen jäsenmaiden tärkein tavoite. Vain siten voidaan yrittää taata demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien toteutuminen, ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristökysymysten ratkaisu sekä järjestäytynyt maailmankauppa. Ilman EU:ta näiden meille tärkeiden tavoitteiden puolustajia tuskin Kiinasta, Venäjältä tai Yhdysvalloistakaan löytyy. Yhtenäisenä ja päättäväisenä EU on vahva maailmanpoliittinen toimija. Eripuraisena joukkona jäämme muiden jalkoihin. Maailma on yhä monimutkaisempi ja yhteenliittyneempi. Noin tuhannen kilometrin säteellä Shanghaista asuu noin 3,2 miljardia ihmistä eli yli puolet maailman väestöstä ja alueella tuotetaan noin puolet maailman bkt:sta. EU-alueella asuu noin puoli miljardia ihmistä ja bkt-osuutemme on noin 20 %. Ennusteiden mukaan olemme noin 9 % maailman väestöstä ja tuotamme 12 % maailman bkt:sta vuonna 2050. Kannattaa siis toimia yhdessä, niin globaalien pelisääntöjen kuin talouskilpailunkin vuoksi, koska yksin jokainen jäsenmaa on liian pieni pärjätäkseen menestyksekkäästi. Jotta esimerkiksi suomalainen terveysteknologia voi pärjätä kiinalaisilla markkinoilla, tarvitsemme ensin yhteiset eurooppalaiset pelisäännöt ja sitten yhteisen vahvan eurooppalaisen kauppa- ja ulkopolitiikan hyvien globaalien pelisääntöjen luomiseksi.

 

Jos toinen EU-maa joutuu sotilaallisen hyökkäyksen kohteeksi, Suomen pitää osallistua sen puolustukseen

Ei voi edellyttää tai toivoa saavansa apua muilta, jos ei ole valmis myös auttamaan muita. Periaatteessa Lissabonin sopimus antaa turvatakuut jäsenmaiden välille ja sitä kautta myös puolustusvelvoitteen. Unionin kokonaisturvallisuus on myös Suomen turvallisuutta.

 

EU-maiden Venäjälle asettamat talouspakotteet pitäisi perua ainakin osittain

EU on asettanut vaiheittain pakotteita Venäjää vastaan Krimin niemimaan miehityksen ja Ukrainan vakauden horjuttamisen takia. Venäjän toteuttama Krimin valtaus on kansainvälisten sopimusten vastainen. EU ei voi katsella toimimattomana sivusta väkivalloin tapahtuvaa rajojen siirtelyä Euroopassa. Minskin sopimuksen mukaan osapuolten on mm. vedettävä konfliktialueilta pois laittomat aseelliset joukot, sotakalustot, taistelijat ja palkkasoturit Ukrainasta. EU:n Venäjälle asettamat pakotteet voidaan purkaa vain, jos osapuolet noudattavat Minskin sopimusta ja jos Krim palautetaan Ukrainalle. Pakotteet ovat varsin lieviä ja niitä voidaan kiristää, jos tilanne kriisiytyisi ja helpottaa tilanteen lientyessä.

 

EU:n ulkorajoja pitää vahvistaa perustamalla EU-maiden yhteinen rajavartiosto

Parlamentti ja neuvosto saavuttivat huhtikuussa 2019 yhteisymmärryksen eurooppalaisen raja- ja merivartioston (entinen Frontex) henkilöstön määrän nostamisesta 10 000 vuoteen 2027 mennessä. Euroopan raja- ja merivartioston uudistukset ja päätös pysyvistä joukoista ovat askel tehokkaampaan ulkorajojen vartiointiin, muuttoliikkeisiin vastaamiseen ja rikollisuuden torjuntaan yhdessä EU-maiden omien viranomaisten kanssa. Joukkojen siirreltävyydellä kyetään vastaamaan epäsäännöllisiin ja muuttuviin alueelle saapumisiin entistä tehokkaammin, ihmisarvoa kunnioittavammin ja ihmishenkiä säästäen.

 

Sisärajatarkastukset tulisi palauttaa kaikkien EU-maiden välille, vaikka se vaikeuttaisi matkustamista

Sisärajatarkastusten sijaan meidän täytyy tehdä kaikki tarpeellinen ulkorajojen valvonnan tehostamiseksi. Vahvempi ulkorajavalvonta takaa Schengen-alueen turvallisuuden ja tehokkaamman maahanmuuton hallinnan. Yhteistä liikkumisvapaudenaluetta ei pidä hävittää eikä siihen pidä koskea, kuin merkittävissä ääriolosuhteissa, kuten oli terrorismihyökkäysten aikana. Tämä on paitsi epämukavuus ihmisille, myös merkittävä kustannuskysymys. Euroopan raja- ja merivartioston uudistukset ja päätös pysyvistä 10 000 rajavartijan joukoista ovat askel tehokkaampaan ulkorajojen vartiointiin, muuttoliikkeisiin vastaamiseen ja rikollisuuden torjuntaan yhdessä EU-maiden omien viranomaisten kanssa.

 

Krimin valtauksen seurauksena asetetut EU:n Venäjäpakotteet pitäisi purkaa.

EU on asettanut vaiheittain pakotteita Venäjää vastaan Krimin niemimaan miehityksen ja Ukrainan vakauden horjuttamisen takia. Venäjän toteuttama Krimin valtaus on kansainvälisten sopimusten vastainen. EU ei voi katsella toimimattomana sivusta väkivalloin tapahtuvaa rajojen siirtelyä Euroopassa. Minskin sopimuksen mukaan osapuolten on mm. vedettävä konfliktialueilta pois laittomat aseelliset joukot, sotakalustot, taistelijat ja palkkasoturit Ukrainasta. EU:n Venäjälle asettamat pakotteet voidaan purkaa vain, jos osapuolet noudattavat Minskin sopimusta ja jos Krim palautetaan Ukrainalle. Pakotteet ovat varsin lieviä ja niitä voidaan kiristää, jos tilanne kriisiytyisi ja helpottaa tilanteen lientyessä.

 

EU:n pitää olla ulkopolitiikassaan yhtenäinen, jotta se on uskottava vastavoima suurvalloille, kuten Kiinalle, Venäjälle ja Yhdysvalloille

YK:hon perustuvan monenkeskisen maailmanjärjestyksen vahvistamisen tulee olla EU:n ja sen jäsenmaiden tärkein tavoite. Vain siten voidaan yrittää taata demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien toteutuminen, ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristökysymysten ratkaisu sekä järjestäytynyt maailmankauppa. Ilman EU:ta näiden meille tärkeiden tavoitteiden puolustajia tuskin Kiinasta, Venäjältä tai Yhdysvalloistakaan löytyy. Yhtenäisenä ja päättäväisenä EU on vahva maailmanpoliittinen toimija. Eripuraisena joukkona jäämme muiden jalkoihin. Maailma on yhä monimutkaisempi ja yhteenliittyneempi. Aasiassa asuu noin 3,2 miljardia ihmistä eli yli puolet maailman väestöstä ja alueella tuotetaan noin puolet maailman bkt:sta. EU-alueella asuu noin puoli miljardia ihmistä ja bkt-osuutemme on noin 20 %. Ennusteiden mukaan olemme noin 9 % maailman väestöstä ja tuotamme 12 % maailman bkt:sta vuonna 2050. Kannattaa siis toimia yhdessä, niin globaalien pelisääntöjen kuin talouskilpailunkin vuoksi, koska yksin jokainen jäsenmaa on liian pieni pärjätäkseen menestyksekkäästi. Jotta esimerkiksi suomalainen terveysteknologia voi pärjätä kiinalaisilla markkinoilla, tarvitsemme ensin yhteiset eurooppalaiset pelisäännöt ja sitten yhteisen vahvan eurooppalaisen kauppa- ja ulkopolitiikan hyvien globaalien pelisääntöjen luomiseksi.

 

EU:n olisi vahvistettava yhteistä puolustusta

Sotilaallisten kapasiteettien yhdistäminen on järkevää, koska jäsenmaiden puolustukseen käyttämä kulutus on yhteenlasketulta kapasiteetiltaan ja henkilövahvuudeltaan maailman toisiksi suurin. Siinä missä Nato ei ole käytettävissä alueellisissa kriiseissä, yhteinen eurooppalainen puolustus voi taata riittävän määrän lentokoneita valvomaan ilmatilaamme, merivoimien aluksia turvaamaan vesialueemme tai pataljoonia rajoillemme. Tähän ei yksikään jäsenmaa yksin pysty. Siksi pysyvä rakenteellinen yhteistyö puolustusasioissa, paremmat kriisinhallintarakenteet, vahvistetut EU:n nopean toiminnan välineet, yhteinen puolustusrahasto sekä Ranskan interventioaloite ovat elintärkeitä itsenäisyydellemme, turvallisuudellemme ja kansalaistemme suojelulle. Luonnollisesti tässäkin tilanteessa jokaisella jäsenmaalla säilyy oma armeija ja se puolustaa ensisijaisesti jäsenvaltioitaan.

 

Kaikkien EU-maiden olisi hyvä kuulua myös sotilasliitto Natoon

Natoon voidaan hyvin kuulua. Se on tärkeä osa globaalia turvallisuusarkkitehtuuria. Alueellisissa ja paikallisissa kriiseissä siitä ei kuitenkaan ole apua, koska riski suurvaltojen välisestä kriisin eskaloitumisesta ja sodasta on liian suuri. Tämän myös kaikki EU:n ulkopuoliset toimijat tietävät. Tarvitsemme ehdottomasti eurooppalaisten omaa puolustus- ja kriisinratkaisukapasiteettia oman alueemme mahdollisissa ongelmissa.

 

Kiinan investointeja EU-alueella täytyy pyrkiä vähentämään, sillä maa voi olla EU:lle turvallisuusuhka

EU:n ei tule jättäytyä kiinalaisen pääoman ulkopuolelle, koska Kiina on niin merkittävä sijoittaja. Kiinan kanssa tehdyissä yrityskaupoissa ja sijoituksissa voi olla tapauskohtaisesti turvallisuusriskejä, mutta niitä voi olla samaan tapaan myös muiden kolmansien maiden sijoituksissa. Meidän tulee olla tietoisia kiinalaisten investointien aiheuttamista riippuvuussuhteista ja mahdollisista epäilyttävistä tarkoitusperistä.

 

Suomen tulee hoitaa suhteitaan Venäjään mieluummin kahdenvälisesti kuin EU:n kautta

Sekä että, molemmat ovat yhtä tärkeitä.

 

EU:n pitää perustaa yhteiset kyberturvallisuusjoukot, joille on annettava mahdollisuus myös ennaltaehkäiseviin toimiin

EU:hun ei tarvita puolimilitaarisia kyberturvallisuusjoukkoja, joilla olisi oikeus ennaltaehkäisyn nimissä esimerkiksi EU:n sisäistä kyberturvallisuutta uhkaavien toimijoiden vangitsemiseen. Tämän sijaan EU:n kyberturvallisuuskeskus ENISA:lle on taattava riittävät resurssit, jotta se kykenee saumattomaan tietojenvaihtoon kansallisten tietoturvaviranomaisten kanssa sekä tutkimaan EU:hun vaikuttavia kyberturvallisuusuhkia niiden ennaltaehkäisemiseksi.

Vihamielinen kybervaikuttaminen on kasvava ja yksi EU:n suurimmista riskeistä. Uhkia ovat mm. ulkopuolisen toimijan tahallinen sabotaasi esimerkiksi sairaalateknologiaa kaappaamalla, vaaleihin vaikuttamalla ja yhteiskunnallista luottamusta heikentämällä valheellisen tiedon levittämisen kautta. Kyberturvallisuuden toinen puoli on informaatioteknologian varassa toimivien yhteiskunnan tietojärjestelmällisten avaintoimintojen ylläpidon vakaus ja luotettavuus, mikä on ehkä EU:ssa vihamielisiä kyberhyökkäyksiä suurempi haavoittuvaisuus. Tietojärjestelmät voivat pettää myös muusta kuin hyökkäyksellisestä syystä, mikä lisää kyberturvallisuuden merkitystä informaatioteknologian merkityksen kasvaessa. Kyberturvallisuudessa on kaiken kaikkiaan kyse vakaiden, luotettavien ja järjestelmien pettämiseen varautuneempien yhteiskuntainfrastruktuuria ylläpitävien tietojärjestelmien luomisesta, päivittämisestä ja ylläpidosta.

Keinoälyn ohjelmointi eettiseksi on tulevaisuuden kyberturvallisuuden konkretiaa keinoälyn yleistyessä osaksi ihmisten arkea. Kyberturvallisuudessa on keskityttävä muun muassa siihen, millaisilla algoritmeilla itseohjautuvat autot ajavat ja miten, sekä mitä tietoa ihmisistä saa kerätä ja levittää. Kyberturvallisuus on osa eettisesti vastuullisen suuren datan käyttöä, mistä muun muassa Kiinan ja Saudi-Arabian tekoälyn hyödyntäminen tiedustelulliseen kansalaistensa valvontatarkoitukseen käy varoittavasta esimerkistä.

 

EU:n rajojen sulkeminen ei lisää jäsenmaiden ja kansalaisten turvallisuutta

Sisärajatarkastusten sijaan meidän täytyy tehdä kaikki tarpeellinen EU:n ulkorajojen valvonnan tehostamiseksi. Vahvempi ulkorajavalvonta takaa Schengen-alueen turvallisuuden ja tehokkaamman maahanmuuton hallinnan. Yhteistä liikkumisvapaudenaluetta ei pidä hävittää eikä siihen pidä koskea, kuin merkittävissä ääriolosuhteissa, kuten terrorismihyökkäysten aikana. Tämä on paitsi epämukavuus ihmisille, myös merkittävä kustannuskysymys.

EU:n ulkorajojen valvontaa on juuri päätetty tehostaa nostamalla eurooppalaisen raja- ja merivartioston henkilöstön määrää 10 000:een vuoteen 2027 mennessä. Uudistukset ja päätös pysyvistä joukoista tarkoittavat tehokkaampaa ulkorajojen vartiointia ja parempia resursseja rikollisuuden torjuntaan yhdessä EU-maiden omien viranomaisten kanssa. Joukkojen siirreltävyydellä kyetään vastaamaan epäsäännöllisiin ja muuttuviin alueelle saapumisiin entistä tehokkaammin, ihmisarvoa kunnioittavammin ja ihmishenkiä säästäen. EU:n omalla rajavartiostolla olisi oikeus tarkistaa ihmisten henkilötietoja ja matkustusasiakirjoja sekä pidättää ilman asiakirjoja saapuvia ihmisiä ja myös auttaa paperittomien siirtolaisten palautuksissa sen jälkeen, kun EU-maa on itse päättänyt palautuksesta.

 

EU-maiden on rangaistava kansalaisiaan, jotka ovat menneet Venäjän tueksi Krimille tai Itä-Ukrainan sotaan

Mikäli henkilö on syyllistynyt rikoksiin tai osallistunut kansanmurhaan, on sitä varten olemassa jo lainsäädäntö, jonka mukaan tapauskohtaisesti arvioidaan tekojen luonne ja siitä mahdollisesti seuraava rangaistus. Asiasta päättäminen kuuluu tuomioistuimille.

 

EU-maiden pitää tiivistää puolustusyhteistyötä ja perustaa yhteinen armeija

EU:n tulee vahvistaa yhteistä puolustusta, mutta yhteistä armeijaa ei tarvita. Mikäli EU:lla olisi käytettävissään kaikkien jäsenmaidensa yhteinen puolustuskapasiteetti, se olisi maailman toiseksi suurin armeija. Siinä missä Nato ei ole käytettävissä alueellisissa kriiseissä, yhteinen eurooppalainen puolustus voi taata riittävän määrän lentokoneita valvomaan ilmatilaamme, merivoimien aluksia turvaamaan vesialueemme tai pataljoonia rajoillemme. Tähän ei yksikään jäsenmaa yksin pysty. Siksi pysyvä rakenteellinen yhteistyö puolustusasioissa, paremmat kriisinhallintarakenteet, vahvistetut EU:n nopean toiminnan välineet, yhteinen puolustusrahasto sekä Ranskan interventioaloite ovat elintärkeitä itsenäisyydellemme, turvallisuudellemme ja kansalaistemme suojelulle. Sotilaallisten kapasiteettien yhdistäminen on järkevää, mutta jokaisella jäsenmaalla olisi oma armeijansa aivan kuten nytkin ja ensisijainen puolustusvastuu omasta alueestaan. Kyse olisi siis unionitasoisesta yhdessä päätettävästä liikuteltavasta kapasiteetista, joka perustuisi kansallisen sotilaskapasiteetin pohjalle. Yhteistyötä lisäämällä kyetään myös säästämään kaikkien jäsenmaiden puolustuskustannuksista.

 

EU on onnistunut rauhan pitämisessä Euroopassa

Viimeinen 61 vuotta on pisin yhtenäinen rauhanjakso Euroopassa. EU:n pohjarakenne on Saksan ja Ranskan toisen maailmansodan jälkeen perustaman hiili- ja teräsyhteisön keskeisimmässä ideassa, minkä mukaan jäsenmailta poistetaan edellytykset toistensa kanssa sotimiseen. Menestyksestä huolimatta meillä on paljon haasteita jatkossa. Ääriliikkeet, tiettyjen jäsenmaiden oikeusvaltioperiaatteen rikkominen sekä perusarvojen ja sopimusten noudattamattomuus sekä EU:n sisäinen epävakaus säilyvät Euroopan turvallisuutta mahdollisesti uhkaavina tekijöinä myös jatkossa.

 

Liikenne

Bensiini- ja dieselautot pitää kieltää EU-alueella

Vuonna 2030 markkinoille ei pitäisi enää tulla uusia automalleja, joissa on pelkkä diesel- tai bensapolttomoottori. Luonnollisesti autonvalmistajien varastoissa tai autoliikkeissä tuolloin olevat aikaisemman vuosimallin autot saisi edelleen myydä. Jokainen saa tietysti myös käyttää omaa aiemmin ostamaansa bensa- tai dieselautoa. Bensa- ja dieselautoja voisi myös myydä ja ostaa käytettynä edelleen, vaikka uusia malleja ei tulisikaan markkinoille. Tämä tarkoittaa, että tämänkin vuosikymmenen jälkeen polttomoottoriautoja on vielä pitkään markkinoilla ja liikenteessä. Uusien bensa- ja dieselautojen tuotannon lopettaminen ei tarkoita, että aiemmin valmistettujen ja hankittujen autojen käyttöön ja myyntiin puututtaisiin.

 

EU:n tulee tiukentaa nykyisiä päästövähennystavoitteitaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

Ilmastonmuutos etenee kiihtyvää vahtia. Meidän pitää toimia nopeasti. Jos emme toimi nyt, tarvittavista toimista tulee jatkuvasti kalliimpia ja radikaalimpia, ja pahimmassa tapauksessa menetämme mahdollisuuden ratkaisuun. Ilmastotieteilijät ovat käytännössä yksimielisiä siitä, että päästöjä on leikattava radikaalisti, jos haluamme rajoittaa ilmaston lämpenemisen Pariisin sopimuksessa päätettyyn 1,5 asteeseen. Olemme sitoutuneet tähän tavoitteeseen. EU:n tulee aktiivisesti edistää tämän tavoitteen toteutumista kaikilla kansainvälisillä areenoilla, niin kahdenvälisesti kuin etenkin YK:n ilmastoneuvotteluissa. Ilmastonmuutokseen tulisi suhtautua kuin onnettomuuteen. Tullessamme onnettomuuspaikalle, emme käytä ensimmäistä tuntia riitelyyn siitä, kuka oli paikalla ensimmäisenä, kuka soittaa apua ja kuka auttaa. Teemme kaikki sen minkä voimme. Vain sitä kautta voimme pelastaa loukkaantuneet. Sitä paitsi myös Kiinassa tapahtuu todella paljon. Kyky vähentää päästöjä on myös kilpailuedellytys. Sekä ilmastonmuutos että maapallon resurssien rajallisuus tulee väistämättä johtamaan kasvavaan kilpailuun niukkenevista resursseista. Tässä kilpailussa voittaa se, joka osaa tehdä vähemmällä enemmän. Ilmastonmuutos on otettava mukaan myös kansainvälisiin kauppasopimuksiin esimerkiksi asettamalla tuotteille kestävyyskriteereitä, joiden puuttuessa voisimme käyttää myös tuontitulleja.

 

On hyvä, että EU määrää nopeusrajoittimet pakollisiksi uusiin autoihin vuoteen 2020 mennessä

Euroopan parlamentin hyväksymä nopeusavustinjärjestelmä ilmoittaa karttojen ja liikennemerkkien perusteella kuljettajalle, jos nopeusrajoitus ylittyy. Järjestelmä ei siis ole nopeudenrajoitin. Kuljettaja voi myös tarvittaessa sammuttaa järjestelmän. Älykkään nopeusavustinjärjestelmän arvioidaan voivan vähentää tieliikenteen kuolemantapauksia 20 prosentilla. Kaikki teknologia, joka lisää liikkumisen turvallisuutta on kannatettavaa. Parlamentin ehdotuksessa ei ole kyse nopeusrajoittimesta, eikä sellainen olisi edes mahdollinen. Todellisuudessa voi syntyä tilanteita, joissa nopeutta voi hetkellisesti tarvita enemmän.

 

EU:n täytyy tukea Suomenlahden alittavan junatunnelin rakentamista.

Eurooppaan pitää kehittää nopeiden junien ja ratayhteyksien verkosto lentämisen ja yksityisautoilun vaihtoehdoksi. Alle kahden tunnin lentoja ei pitäisi pääsääntöisesti olla, jos raideyhteys kohteiden välille on rakennettavissa. Tämä tarkoittaa mittavia investointeja koko Euroopassa ja Suomessa nopeiden, yli 300 kilometriä tunnissa kulkevien junien ja niiden yhteyksien luomiseksi. Helsinki-Tallinna-rautatietunnelin rakentaminen on olennainen osa tätä kokonaisuutta. Infrastruktuurin rakentamispäätöksillä on jo kiire, sillä niiden toteuttaminen vie aikaa. Verkkojen Eurooppa -ohjelma ja Euroopan investointiohjelma tarjoavat rahoitusta suurille infrastruktuuriprojekteille, joilla on yleiseurooppalaista lisäarvoa. Mittavat raide- ja junainvestoinnit ovat välttämättömiä myös, koska matkustamisen ennustetaan jopa kymmenkertaistuvan seuraavina vuosikymmeninä. Matkailun kasvun ja kaupungistumisen seurauksena ihmismäärät ja liikenneruuhkat teillä ja lentokentillä kasvaisivat sietämättömiksi. Lentomatkustamisella ja yksityisautoilulla on myös suurimmat vaikutukset ilman laatuun sekä ilmastonmuutokseen. Kestävään, ympäristöystävälliseen ja eettiseen matkailuun investoiminen kannattaa myös taloudellisesti. Yhä useammin ekologisuus ja eettisyys vaikuttavat matkailijoiden kohdevalintaan niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

 

EU:n pitää asettaa vero lentoliikenteelle unionin alueella

Tavoitteesta samaa mieltä, keinoista eri mieltä. Lentoverolla ei saavuteta toivottuja vaikutuksia, jos yksityis- ja yritysmatkailijoille ei ole tarjolla vaihtoehtoja. Eurooppaan pitää kehittää nopeiden junien ja ratayhteyksien verkosto lentämisen ja yksityisautoilun vaihtoehdoksi. Alle kahden tunnin lentoja ei pitäisi pääsääntöisesti olla, jos raideyhteys kohteiden välille on rakennettavissa. Tämä tarkoittaa mittavia investointeja koko Euroopassa ja Suomessa nopeiden, yli 300 kilometriä tunnissa kulkevien junien ja niiden yhteyksien luomiseksi. Helsinki-Tallinna-rautatietunnelin rakentaminen on olennainen osa tätä kokonaisuutta. Infrastruktuurin rakentamispäätöksillä on jo kiire, sillä niiden toteuttaminen vie aikaa. Verkkojen Eurooppa -ohjelma ja Euroopan investointiohjelma tarjoavat rahoitusta suurille infrastruktuuriprojekteille, joilla on yleiseurooppalaista lisäarvoa. Mittavat raide- ja junainvestoinnit ovat välttämättömiä myös, koska matkustamisen ennustetaan jopa kymmenkertaistuvan seuraavina vuosikymmeninä. Matkailun kasvun ja kaupungistumisen seurauksena ihmismäärät ja liikenneruuhkat teillä ja lentokentillä kasvaisivat sietämättömiksi. Lentomatkustamisella ja yksityisautoilulla on myös suurimmat vaikutukset ilman laatuun sekä ilmastonmuutokseen.  Kestävään, ympäristöystävälliseen ja eettiseen matkailuun investoiminen kannattaa myös taloudellisesti. Yhä useammin ekologisuus ja eettisyys vaikuttavat matkailijoiden kohdevalintaan niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

 

Ympäristö ja ilmasto

EU:n päästökauppa tulee laajentaa maa- ja metsätalouteen siten, että viljelijät ja metsänomistajat saavat korvausta hiilensidonnasta.

EU:n päästökaupan nykyinen rakenne on syntynyt hankalien neuvottelujen jälkeen ja sen muuttaminen ei ole kovin helppoa eikä todennäköistä. Kannatan kyllä sitä, että viljelijät ja metsänomistajat voisivat jatkossa saada korvausta hiilensidonnasta, esimerkiksi maaperän hiilensidontakapasiteettia nostettaessa tai metsäpinta-alaa lisättäessä, hiilivarastoa ja -nielua merkittävästi kasvatettaessa.

 

EU:ssa tulee päättää jäsenmaita koskevista uusista entistä tiukemmista päästörajoituksista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

Ilmastonmuutos etenee kiihtyvää vauhtia. Meidän pitää toimia nopeasti. Jos emme toimi nyt, tarvittavista toimista tulee jatkuvasti kalliimpia ja radikaalimpia, ja pahimmassa tapauksessa menetämme mahdollisuuden ratkaisuun. Ilmastotieteilijät ovat käytännössä yksimielisiä siitä, että päästöjä on leikattava radikaalisti, jos haluamme rajoittaa ilmaston lämpenemisen Pariisin sopimuksessa päätettyyn 1,5 asteeseen. Olemme sitoutuneet tähän tavoitteeseen. EU:n tulee aktiivisesti edistää tämän tavoitteen toteutumista kaikilla kansainvälisillä areenoilla, niin kahdenvälisesti kuin etenkin YK:n ilmastoneuvotteluissa. Ilmastonmuutokseen tulisi suhtautua kuin onnettomuuteen. Tullessamme onnettomuuspaikalle, emme käytä ensimmäistä tuntia riitelyyn siitä, kuka oli paikalla ensimmäisenä, kuka soittaa apua ja kuka auttaa. Teemme kaikki sen minkä voimme. Vain sitä kautta voimme pelastaa loukkaantuneet. Sitä paitsi myös Kiinassa tapahtuu todella paljon. Kyky vähentää päästöjä on myös kilpailuedellytys. Sekä ilmastonmuutos että maapallon resurssien rajallisuus tulee väistämättä johtamaan kasvavaan kilpailuun niukkenevista resursseista. Tässä kilpailussa voittaa se, joka osaa tehdä vähemmällä enemmän. Ilmastonmuutos on otettava mukaan myös kansainvälisiin kauppasopimuksiin esimerkiksi asettamalla tuotteille kestävyyskriteereitä, joiden puuttuessa voisimme käyttää myös tuontitulleja.

 

Suomen pitää vähentää hakkuita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

Hakkuumäärien mitoituksessa pitkällä aikavälillä on otettava huomioon metsien merkitys hiilinieluna ja -varastona sekä niiden keskeinen merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Toukokuussa 2018 hyväksyttyyn LULUCF-asetukseen (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsien käyttö) mukaan hakkuita voidaan kasvattaa, jos ne eivät pienennä hiilinieluja eikä hiilivarastoa, eli metsä säilyy ilmastollisesti kestävällä tasolla. On järkevä käyttää puuta sen korkeimmassa hyötyarvossa. Siksi pitää olla riittävästi mahdollisuuksia tuotannon lisäämiseen mm. puurakentamisessa, puupohjaisten tekstiilikuitujen käytössä ja elintarvikepakkauksissa sekä biokemiassa. Bioenergian tuotantoon on järkevää käyttää vain se osa puusta, joka tulee näiden prosessien sivuvirtoina tai jolle ei ole korkeamman jalostusarvon käyttöä. Metsän tuotantokapasiteetti on rajallinen ja jo yksistään mikä tahansa edellisistä käyttötarkoituksista vaatisi koko Suomen metsistä kestävästi hyödynnettävän puumäärän. Haasteena on siis, miten lisäämme puupohjaista tuotantoa mahdollisimman korkealla jalostusarvolla metsien käytön kestävyyden rajoissa.

 

Muovikassit pitää kieltää EU:ssa

Mitkään materiaalit eivät sinänsä ole hyviä tai huonoja. Esimerkiksi kaupan muoviset kestokassit hoitavat hyvinkin tehtävänsä, jos niitä käyttää monta kertaa. Sen sijaan kaupan ohuet hedelmäpussit ja muut ohuet kertakäyttöpussit tulisi pitkällä aikavälillä kieltää ja korvata joko omalla kestopussilla tai biopohjaisella vaihtoehdolla. Paras vaihtoehto on kuljettaa mukana ja käyttää vuodesta toiseen omaa kassia. Kaupan kangaskassi omaksi kestokassiksi on hyvä vaihtoehto, mutta se ei ole muovipussia ympäristöystävällisempi, jos sitä käyttää vain kerran tai pari. Puuvillatuotanto vaatii paljon vettä ja muita resursseja ja aiheuttaa torjunta-aine- ja muita päästöjä. Paperi- tai muovikassien ympäristöjalanjälki riippuu siitä, kuinka monta kertaa kassia käytetään ja miten ne lopulta kierrätetään, jos kierrätetään ollenkaan.

 

EU:n kehitysyhteistyön rahoitusta pitää lisätä

Ilmastonmuutos etenee kiihtyvää vauhtia. Ilmastonmuutos tulee lisäämään kilpailua luonnonresursseista ja pakottamaan miljoonia ihmisiä kodeistaan lisääntyneiden tulvien, kuivuuden, ja vaikeutuneen ruoantuotannon takia.

Tässä tilanteessa meillä on kiire tehdä ilmastopoliittisia ratkaisuja ja lisätä kehitysyhteistyötä köyhyyden vähentämiseksi ja kehittyvien maiden voimaannuttamiseksi. Tärkeitä tavoitteita ovat superverkon rakentaminen uusiutuvan energiankäytön mahdollistamiseksi laajassa mittakaavassa esimerkiksi Saharan aurinkoenergiapotentiaalia hyödyntäen. EU:n tulee edistää kaikin keinoin kestävän yhteiskunnan ja kestävän talouden kehittymistä yhteistyömaissa osana kehityspolitiikkaamme, tämä edellyttää myös nykyistä parempaa koherenssia EU:n eri politiikka-alueilla niin, että ne tukevat kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista.

Kehitysyhteistyö on investointi paremman maailman puolesta ja se on myös Euroopan omassa intressissä, sillä monet kriisiherkät alueet ovat meitä suhteellisen lähellä eikä niiden aiheuttamiin ongelmiin, kuten pakolaisuuteen voida tehokkaasti vaikuttaa ilman juurisyihin puuttumista ja ihmisten elinolojen parantamista. Mikäli investointia pitkäjänteiseen kehitysyhteistyöhön ei nyt tehdä, meitä tulevaisuudessa kohtaavat ongelmat tulevat olemaan suurempia.  Agenda 2030 ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen sekä eettisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän maailman rakentaminen voi tapahtua vain, jos kaikista osa-alueista pidetään huolta. Emme voi ratkaista ilmastonmuutosta ilman, että kannamme sosiaalisista asioista huolta, emmekä maksimoida sosiaalista hyvinvointia ilman luonnonvarojen kestävän käytön turvaamista. Kumpikaan ei ole mahdollista, jos ei ole reiluja talouden sääntöjä. Kokonaisuuden ajaminen Suomen puheenjohtajuuskaudella ja seuraavalla EU-vaalikaudella pitäisi olla kärkitavoite.

 

EU:n tulee tavoitella omavaraisuutta EU:n ulkopuolisista maista energiantuotannossa

Maailmassa, jossa taloudet ovat täysin nivoutuneet yhteen, mikään maa tai alue ei voi olla täysin riippumaton muualla tuotetusta energiasta, ruoasta, lääkkeistä ja tuotteista. Olennaista on se, millaista ja miten tuotettua energia on. Esimerkiksi Pohjoiselta Jäämereltä porattu kaasu tai öljy ja luonnon monimuotoisuutta tuhoava palmuöljy ovat ongelmallisia. Aurinkovoima Pohjois-Afrikasta tai tuuli- ja aaltovoima Atlantilta olisivat hyviä vaihtoehtoja.

 

Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa

Nämä kaksi asiaa eivät ole keskenään ristiriidassa, päin vastoin. Kunnianhimoinen ympäristölainsäädäntö ei ole talouskasvun este, vaan kestävän talouskasvun tae. Bisnes kannattaa aina, kysymys on vain siitä, kenelle. Sekä ilmastonmuutos että maapallon resurssien rajallisuus tulee väistämättä johtamaan kasvavaan kilpailuun niukkenevista resursseista – jalometalleista, energiasta, vedestä, viljelymaasta. Tässä kilpailussa voittaa se, joka osaa tehdä vähemmällä enemmän.

Ympäristöriskien huomioiminen kuuluu hyvään taloudenpitoon. Euroopan parlamentissa olen ajanut parempaa tietoa kuluttajille sijoitusten sisältämistä ympäristöriskeistä ja niiden vaikutuksista ympäristöön ja ilmastonmuutokseen. Raporttini ansiosta jatkossa finanssilaitosten tulee huomioida ympäristöriskit ja tiedottaa niistä sijoittajalle. Talous on vakaampi, jos ympäristöasiat huomioidaan kunnolla. Kyse on kuluttajansuojasta ja eläkesäästöjen vakaudesta. Jopa 80% nykyisistä tunnetuista fossiilisista energianlähteistä on jätettävä käyttämättä, jotta ilmastonmuutos saadaan pysäytettyä. Jokainen voi arvioida, millainen vaikutus olisi, jos eläkkeet olisivat kiinni sijoituksissa, jotka ovat riippuvaisia fossiilisista energianlähteistä. Ympäristöriskit ovat todellinen taloudellinen riski, joka uhkaa eläketuloja ja vakuutusyhtiöiden vakautta.

Toimet ilmastonmuutokset torjumiseksi kallistuvat koko ajan. Jos tarvittavia toimenpiteitä ei aloiteta nyt, päästöjen vähennystavoite vuosille 2030-2050 täytyy asettaa merkittävästi korkeammalle tasolle. Taloudellinen sopeutuminen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen vaikeutuu entisestään, jos päätöksiä lykätään tuleville vuosikymmenille. Rahaa ilmastonmuutoksen selättämiseen on. Fossiilisten energianmuotojen tukiin EU:ssa käytetään vuosittain 55 miljardia euroa. Globaalisti hiilitukien määrä yltää yli 5 biljoonaan dollariin vuodessa, mikä vastaa 6,5 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Nämä varat voitaisiin suunnata ympäristön kannalta kestäviin investointeihin.

 

Kaikessa päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista

EU:ssa tarvitaan vähintään 180 miljardia euroa vuodessa investointeihin uusiutuvaan energiaan ja vähähiiliseen teknologiaan. Samaan aikaan fossiilisten energianmuotojen tukiin EU:ssa käytetään vuosittain 55 miljardia euroa. Globaalisti hiilitukien määrä yltää yli 5 biljoonaan dollariin vuodessa, mikä vastaa 6,5 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Nämä varat voitaisiin ohjata fiksummin. Vanhanaikainen ajattelu ei vastaa eksponentiaalisesti kasvavan ympäristöhaasteen ratkaisemiseen ja asettaa pitkällä aikavälillä muun muassa eläkerahastojen riittävyyden riskinalaiseksi. Kunnianhimoinen ympäristölainsäädäntö ei ole talouskasvun este, vaan kestävän talouskasvun tae. Sekä ilmastonmuutos että maapallon resurssien rajallisuus tulee väistämättä johtamaan kasvavaan kilpailuun niukkenevista resursseista – jalometalleista, energiasta, vedestä, viljelymaasta. Tässä kilpailussa voittaa se, joka osaa tehdä vähemmällä enemmän. Suomella on hyvät edellytykset pärjätä cleantech-alalla sekä korkealaatuisessa ruuantuotannossa. Ympäristö- ja energiapolitiikka on yhä enenevässä määrin kilpailupolitiikkaa ja tarvitsemme selkeitä sääntöjä myös lainsäädännössä, jotta voimme luoda uusille innovaatioille ja talouskasvulle tilaa.

 

EU:n ei pidä kiristää lähivuosina päästövähennystavoitteitaan, elleivät muut maat kuten Yhdysvallat ja Kiina tee samoin.

Ilmastonmuutos etenee kiihtyvää vauhtia. Meidän pitää toimia nopeasti. Jos emme toimi nyt, tarvittavista toimista tulee jatkuvasti kalliimpia ja radikaalimpia, ja pahimmassa tapauksessa menetämme mahdollisuuden ratkaisuun. Ilmastotieteilijät ovat käytännössä yksimielisiä siitä, että päästöjä on leikattava radikaalisti, jos haluamme rajoittaa ilmaston lämpenemisen Pariisin sopimuksessa päätettyyn 1,5 asteeseen. Olemme sitoutuneet tähän tavoitteeseen. EU:n tulee aktiivisesti edistää tämän tavoitteen toteutumista kaikilla kansainvälisillä areenoilla, niin kahdenvälisesti kuin etenkin YK:n ilmastoneuvotteluissa. Ilmastonmuutokseen tulisi suhtautua kuin onnettomuuteen. Tullessamme onnettomuuspaikalle, emme käytä ensimmäistä tuntia riitelyyn siitä, kuka oli paikalla ensimmäisenä, kuka soittaa apua ja kuka auttaa. Teemme kaikki sen minkä voimme. Vain sitä kautta voimme pelastaa loukkaantuneet. Sitä paitsi myös Kiinassa tapahtuu todella paljon. Kyky vähentää päästöjä on myös kilpailuedellytys. Sekä ilmastonmuutos että maapallon resurssien rajallisuus tulee väistämättä johtamaan kasvavaan kilpailuun niukkenevista resursseista. Tässä kilpailussa voittaa se, joka osaa tehdä vähemmällä enemmän. Ilmastonmuutos on otettava mukaan myös kansainvälisiin kauppasopimuksiin esimerkiksi asettamalla tuotteille kestävyyskriteereitä, joiden puuttuessa voisimme käyttää myös tuontitulleja.

 

Lihansyöntiä tulee rajoittaa Euroopan unionissa poliittisin toimenpitein

Meillä ei ole vielä tarvetta rajoittaa lihansyöntiä EU:ssa.

Itse koitan syödä 3-4 päivänä viikossa kasvisruokaa, parina kolmena päivänä vaihdellen kalaa ja välillä lihaa.

Hyvä ruoka on terveellistä, turvallista, eettistä, ekologista, edullista. Tällainen ruoka sisältää paljon kasviksia, lähellä tuotettuna ja mahdollisuuksien mukaan luomuna sekä välillä kalaa tai lihaa. Kun syö lihaa harvemmin, voi samalla ruokabudjetilla panostaa lihan laatuun. Silloin on varaa maksaa tuottajalle kunnon hinta.

 

EU:n olisi kiellettävä jäsenmaitaan tukemasta energiantuotantoa fossiilisilla polttoaineilla

Fossiilisten energianmuotojen tukiin käytetään EU:ssa vuosittain 55 miljardia euroa. Globaalisti hiilitukien määrä yltää yli 5 biljoonaan dollariin vuodessa, mikä vastaa 6,5 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Tuet ovat ristiriidassa Pariisin sopimusten tavoitteiden ja ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun kanssa. Fossiilisten polttoaineiden tuet ovat haitallisia myös siksi, että ne vääristävät uusiutuvan energian kilpailukykyä ja vaikeuttavat niiden markkinoille tuloa. Tulevaisuudessa meidän on siirryttävä täysin uusiutuvaan energiantuotantoon.

 

EU:n pitää kiristää omaa päästövähennystavoitettaan, vaikka muut päästäjät, kuten Kiina tai Yhdysvallat, eivät sitä tee

Ilmastonmuutos etenee kiihtyvää vauhtia. Meidän pitää toimia nopeasti. Jos emme toimi nyt, tarvittavista toimista tulee jatkuvasti kalliimpia ja radikaalimpia, ja pahimmassa tapauksessa menetämme mahdollisuuden ratkaisuun. Ilmastotieteilijät ovat käytännössä yksimielisiä siitä, että päästöjä on leikattava radikaalisti, jos haluamme rajoittaa ilmaston lämpenemisen Pariisin sopimuksessa päätettyyn 1,5 asteeseen. Olemme sitoutuneet tähän tavoitteeseen. EU:n tulee aktiivisesti edistää tämän tavoitteen toteutumista kaikilla kansainvälisillä areenoilla, niin kahdenvälisesti kuin etenkin YK:n ilmastoneuvotteluissa. Ilmastonmuutokseen tulisi suhtautua kuin onnettomuuteen. Tullessamme onnettomuuspaikalle, emme käytä ensimmäistä tuntia riitelyyn siitä, kuka oli paikalla ensimmäisenä, kuka soittaa apua ja kuka auttaa. Teemme kaikki sen minkä voimme. Vain sitä kautta voimme pelastaa loukkaantuneet. Sitä paitsi myös Kiinassa tapahtuu todella paljon. Kyky vähentää päästöjä on myös kilpailuedellytys. Sekä ilmastonmuutos että maapallon resurssien rajallisuus tulee väistämättä johtamaan kasvavaan kilpailuun niukkenevista resursseista. Tässä kilpailussa voittaa se, joka osaa tehdä vähemmällä enemmän. Ilmastonmuutos on otettava mukaan myös kansainvälisiin kauppasopimuksiin esimerkiksi asettamalla tuotteille kestävyyskriteereitä, joiden puuttuessa voisimme käyttää myös tuontitulleja.

EU:n pitää kehittää koko unionin kattava metsä- ja hiilinielupolitiikkaa

Hiilinielut on tärkeä osa ilmastopolitiikka. Toukokuussa 2018 hyväksyttyyn LULUCF-asetukseen (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsien käyttö) sisältyvät metsistä, maatalousmaista ja kosteikosta syntyvät päästöt ja nielut. Asetuksella luodaan laskentasäännöt sille, miten hiilinielut ja päästöt otetaan huomioon EU:n ilmastopäästöjen laskennassa. Nykyisten sääntöjen mukaan sektori ei saa toimia päästölähteenä.

 

EU:ssa pitää laatia yhteiset säännöt metsien käsittelystä

EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa. Toimivalta päättää metsien käytöstä on pääosin jäsenmailla. Pitkään jatkuneiden Euroopan metsäsopimusneuvottelujen tavoite on ollut ja on edelleen luoda YK-järjestelmän mukaisen kansainvälisen valtiosopimuksen muodossa raamit metsiä koskevalle päätöksenteolle ja metsien kestävälle käytölle Euroopassa ja siten myös EU:ssa.

 

Jäsenmaiden pitää yhdessä päättää vuodesta, jolloin fossiilisten polttoaineiden käytöstä luovutaan ja uudet polttomoottoriautot kielletään

Vuonna 2030 markkinoille ei pitäisi enää tulla uusia automalleja, joissa on pelkkä diesel- tai bensapolttomoottori. Luonnollisesti autonvalmistajien varastoissa tai autoliikkeissä tuolloin olevat aikaisemman vuosimallin autot saisi edelleen myydä. Jokainen saa tietysti myös käyttää omaa aiemmin ostamaansa bensa- tai dieselautoa. Bensa- ja dieselautoja voisi myös myydä ja ostaa käytettynä edelleen, vaikka uusia malleja ei tulisikaan markkinoille. Tämä tarkoittaa, että tämänkin vuosikymmenen jälkeen polttomoottoriautoja on vielä pitkään markkinoilla ja liikenteessä. Uusien bensa- ja dieselautojen tuotannon lopettaminen ei tarkoita, että aiemmin valmistettujen ja hankittujen autojen käyttöön ja myyntiin puututtaisiin.

Fossiilisten energianmuotojen tukiin käytetään EU:ssa vuosittain 55 miljardia euroa. Globaalisti hiilitukien määrä yltää yli 5 biljoonaan dollariin vuodessa, mikä vastaa 6,5 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Tuet ovat ristiriidassa Pariisin sopimusten tavoitteiden ja ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun kanssa. Fossiilisten polttoaineiden tuet ovat haitallisia myös siksi, että ne vääristävät uusiutuvan energian kilpailukykyä ja vaikeuttavat niiden markkinoille tuloa. Tulevaisuudessa meidän on siirryttävä täysin uusiutuvaan energiantuotantoon.

 

 

Talous

On tärkeää, että piensijoittaja saa tietää sijoitustensa kestävyysvaikutuksista.

Ympäristöriskien huomioiminen kuuluu hyvään taloudenpitoon. Euroopan parlamentissa olen ajanut parempaa tietoa kuluttajille sijoitusten sisältämistä ympäristöriskeistä ja niiden vaikutuksista ympäristöön ja ilmastonmuutokseen. Raporttini ansiosta jatkossa finanssilaitosten tulee arvioida sijoitusten ympäristöriskit ja ympäristöystävällisyys ja tiedottaa niistä sijoittajalle. Talous on vakaampi, jos ympäristövaikutukset ovat mukana sijoituspäätöksissä. Kyse on kuluttajansuojasta ja eläkesäästöjen vakaudesta. Jopa 80% nykyisistä tunnetuista fossiilisista energianlähteistä on jätettävä käyttämättä, jotta ilmastonmuutos saadaan pysäytettyä. Jokainen voi arvioida, millainen vaikutus olisi, jos eläkkeet olisivat kiinni sijoituksissa, jotka ovat riippuvaisia fossiilisista energianlähteistä. Ympäristöriskit ovat todellinen taloudellinen riski, joka uhkaa eläketuloja ja vakuutusyhtiöiden vakautta. Toisaalta, kun nämä rahat voidaan suunnata ympäristöystävällisiin investointeihin ja ilmastonmuutoksen torjuntaan, voimme vauhdittaa myönteistä kehitystä merkittävästi.

 

EU:n laajuista finanssitransaktioveroa (FTT) ei pidä ottaa käyttöön

EU-laajuinen finanssitransaktiovero ei ole lähiaikoina toteutumassa. Hallitustenvälinen tiivistetty yhteistyö finanssitransaktioveron alalla on tällä hetkellä jämähtänyt paikoilleen. Sen sisältö ei myöskään vastaa enää komission alkuperäistä esitystä ja parlamentin kantaa siihen. Tällaisenaan malli ei palvele tarkoitustaan. Finanssitransaktiovero EU-alueella olisi mahdollinen silloin, kun se olisi komission esityksen ja parlamentin kannan mukainen, pieni, mutta kattava maksu kaikille transaktioille, myös kolmansista maista tuleville. Toimiakseen sen pitäisi myös astua voimaan koko EU-alueella, eikä vain joidenkin jäsenmaiden toimesta.

Finanssitransaktioveron taakse kätkeytyy kannattamisenarvoinen ajatus siitä, että on mahdollista kannustaa pidempiaikaisia, kestäviä investointiratkaisuja. On myös hyvä muistaa, että finanssi- ja vakuutuspalvelut on tällä hetkellä EU-alueella vapautettu arvonlisäverosta. Ei ole syytä, miksi finanssisektorin tulisi jäädä verotuksen ulkopuolelle. Veroa voidaan perustella myös markkinavakauden edistämisellä: äärimmäisen nopeatempoisen, spekulatiivisen kaupankäynnin sijaan kannustetaan pidemmän tähtäimen kestävää sijoitustoimintaa.

 

Yhteisen talletussuojan käyttöönotto pankkiunionissa edellyttää pankkien nykyisten ongelmien korjaamista ja riskien vähentämistä

Kannatan pankkiunionin loppuunsaattamista pankkivalvonnan ja kriisinratkaisun osalta. Ensin on ratkaistava nykyiset ongelmat ja vähennettävä riskejä, ennen kuin yhteistä talletussuojaa voidaan ajatella. Euroalueen yhteinen talletussuoja vahvistaisi sekä tallettajien että markkinoiden uskoa pankkijärjestelmäämme mahdollisissa kriiseissä. Tästä näkökulmasta yhteinen talletussuoja on pitkällä aikavälillä markkinoita vakauttava ja luottamusta lisäävä elementti. Yhteiseen talletussuojaan ei kuitenkaan voida siirtyä ennen kuin moni muu asia on sitovasti ratkaistu ja hoidettu kuntoon yhdessä. Tämä tarkoittaa, että ensinnäkin jäsenvaltioiden julkisen velkaantumisen kasvulle on luotava nykyistä sitovammat jarrut. Toiseksi pankkien napanuora valtion velkakirjoihin on katkaistava. Siinä missä Suomessa pankeilla on vain vähän valtion velkakirjoja, Italialla niitä on hyvin merkittävästi. Kolmanneksi jo nyt päätetyt toimet pankkiunionin loppuunsaattamiseksi on toteutettava. Euroopan Parlamentti on jo hyväksynyt luottolaitosten tappionkattamiskyvyn ja pääomapohjan vahvistamiskykyä koskevan asetuksen. Yhteistä talletussuojaa voidaan harkita sen jälkeen, kun on varmistettu, että jäsenvaltiot ja pankit eivät ylivelkaannu ja kun pankkien pääomitus ja tappionkantokyky ovat riittävällä tasolla. Olennainen osa tätä kokonaisuutta on myös pankkikriisirahasto SRF, joka kootaan pankeilta kerättävillä maksuilla.

 

On hyväksyttävää, että Suomi on EU:ssa nettomaksaja

Vuonna 2017 Suomen nettomaksu EU:lle oli 275 miljoonaa euroa eli 0,12 prosenttia maamme bkt:sta. Suomi oli vuonna 2017 EU:n toiseksi pienin nettomaksaja Irlannin jälkeen. Suomen maksama osuus jopa pieneni edellisestä vuodesta. On myös huomattava, että vaikka EU:n tehtävät ovat lisääntyneet, ei sen budjetti ole kasvanut suhteessa lisääntyneisiin tehtäviin. Kokonaisuudessaan EU:n budjetti on samaa luokkaa kuin keskisuurten jäsenmaiden budjetti. Nettomaksumme oli asukasta kohden 50 euroa – jäsenmaksua ei voida pitää suhteettoman suurena. Tällä 50 eurolla Suomi pääsee osaksi yhteisistä sisämarkkinoista, talousvakaudesta, turvallisuusyhteistyöstä ja tiedonvaihdosta ja yhteistyöstä tieteen ja innovaatioiden alalla. Yhteiset standardit ja sääntely eri aloilla hyödyttävät tavallista kuluttajaa ja yrityksiä. Yhteisellä passilla voi matkustaa mutkattomasti ja valuutalla maksaa ja tehdä maksuttomia tilisiirtoja. Erasmus-vaihto-ohjelman ansiosta moni suomalainen pääsee opiskelijavaihtoon tai työharjoitteluun. EU:n budjetti on itse asiassa pienempi kuin keskikokoisen jäsenvaltion, kuten esimerkiksi Belgian budjetti. Suomi on yksi EU:n pienimmistä nettomaksajista.

Monessa asiassa on kannattavampaa toimia yhdessä EU-tasolla. Koulutus, puolustus, maahanmuuton ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat alueita, joissa EU-laajuinen yhteistyö on järkevämpää kuin kansallisen tason päätöksenteko. EU-yhteistyöllä on helpompi myös kehittää yhteistä infrastruktuuria kuten energia- ja liikenneverkostoja. Euron aikana olemme saaneet Suomessa nauttia sekä vakaasta valuutasta että suhteellisen matalasta lainankorkotasosta. Euro-alueella kauppaa käyvien yritysten valuuttariski ja valuutanvaihtokulut sekä hallinnollin taakka ovat vähentyneet. Valuutan vakauden merkitys korostuu siinä, että yli puolet Suomen ulkomaankaupasta käydään euroissa. On vaikeaa verrata, millainen taloutemme tila olisi, jos olisimme euron ulkopuolella, mutta olen vakuuttunut siitä, että se olisi huonompi. Talouskriisi on koetellut rajusti myös maita, joissa euro ei ole käytössä.

 

Suomelle on hyödyllistä kuulua yhteisvaluutta euroon

Euron aikana olemme saaneet Suomessa nauttia sekä vakaasta valuutasta että suhteellisen matalasta lainankorkotasosta. Euro-alueella kauppaa käyvien yritysten valuuttariski ja valuutanvaihtokulut sekä hallinnollinen taakka ovat vähentyneet. Euro on esimerkiksi poistanut devalvaatioiden paineen ja rajut korkoheilahtelut, jotka iskivät erityisesti asuntovelkaisiin. Valuutan vakauden merkitys korostuu siinä, että yli puolet Suomen ulkomaankaupasta käydään euroissa. Suomella on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa ja pärjätä kansainvälisessä kilpailussa yhdessä muiden EU-maiden kanssa kuin yksin. Brexit on tästä hyvä osoitus. Yksin pieni valuutta olisi haavoittuvaisempi kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden heilahteluille ja kansainvälisen kaupan muutoksille. Nordean päätökseen siirtää pääkonttorinsa Suomeen vaikutti Suomen jäsenyys eurossa ja yhteisen pankkiunionin tuoma ennustettavuus.

Euroalueen yhteinen talouskoordinaatio, valvonta ja julkisten talouksien valvonta ovat vahvistaneet markkinoiden uskoa Euroopan vakauteen. Esimerkiksi viimeaikainen Italian pankki- ja talouskriisi ei ole aiheuttanut samanlaisia koronheilahteluita tai heijastunut muiden maiden valtionvelkakirjojen korkoihin kuten Kreikan tai Portugalin ja Espanjan kriisit aikanaan.

 

EU:n pitää lakkauttaa Veikkauksen monopoli Suomessa

Suomessa pelimonopoli on vastuullisesti hoidettu. Rahapelit voivat aiheuttaa taloudellisia ja sosiaalisia haittoja. Näiden haittojen ennaltaehkäisemiseksi rahapelien käytössä on oltava täysikäisyysvaatimus, rajojen asettaminen käytettäville rahamäärille, pelaajan tunnistettavuus ja riittävät keinot rahanpesun ehkäisemiseen. Suomessa tämä kaikki toteutuu, kaikkialla ei, varsinkaan nettipelaamisessa. Lisäksi tärkeä periaate on, että Suomessa pelituotot käytetään yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Rahapelitoiminnan tuotot ovat merkittävä tulonlähde kansalaisyhteiskunnalle, tieteelle, urheilulle ja liikunnalle, kulttuurille ja nuorisotyölle.

 

Euroalueelle pitää luoda yhteinen talletussuoja, eli euroon kuuluvat maat vastustavat yhdessä, että tallettajat eivät menetä rahojaan yksittäisen pankin kaatuessa

Euroalueen yhteinen talletussuoja vahvistaisi sekä tallettajien että markkinoiden uskoa pankkijärjestelmäämme mahdollisissa kriiseissä. Tästä näkökulmasta yhteinen talletussuoja on pitkällä aikavälillä markkinoita vakauttava ja luottamusta lisäävä elementti. Yhteiseen talletussuojaan ei kuitenkaan voida siirtyä ennen kuin moni muu asia on sitovasti ratkaistu ja hoidettu kuntoon yhdessä. Tämä tarkoittaa, että ensinnäkin jäsenvaltioiden julkisen velkaantumisen kasvulle on luotava nykyistä sitovammat jarrut. Toiseksi pankkien napanuora valtion velkakirjoihin on katkaistava. Siinä missä Suomessa pankeilla on vain vähän valtion velkakirjoja, Italialla niitä on hyvin merkittävästi. Kolmanneksi jo nyt päätetyt toimet pankkiunionin loppuunsaattamiseksi on toteutettava. Euroopan Parlamentti on jo hyväksynyt luottolaitosten tappionkattamiskyvyn ja pääomapohjan vahvistamiskykyä koskevan asetuksen. Yhteistä talletussuojaa voidaan harkita sen jälkeen, kun on varmistettu, että jäsenvaltiot ja pankit eivät ylivelkaannu ja kun pankkien pääomitus ja tappionkantokyky ovat riittävällä tasolla. Olennainen osa tätä kokonaisuutta on myös pankkikriisirahasto SRF, joka kootaan pankeilta kerättävillä maksuilla.

 

EU:ssa pitää kiristää muovin ja kertakäyttöpakkausten verotusta

Verotusta voidaan käyttää muutoksen edistämiseksi, jos kertakäyttöpakkausten ja -muovin kieltämiseen ei olla vielä päästy tai korvaavia vaihtoehtoja ei vielä ole. Sikäli kun materiaalivaihtoehtoja on tai päätökset kertakäyttömuovien kieltämisestä on jo tehty, verotusta tehokkaampaa on siirtyä korvaavien, biopohjaisten materiaalien käyttöön. Monen muovituotteen osalta vaihtoehtoja muovin korvaamiselle on jo olemassa. Elintarvikepakkaukset olisi pääsääntöisesti tehtävä biopohjaisista, biohajoavista, haitattomista materiaaleista, joissa ei ole haitallisia kemiallisia aineita, kuten hormonaalisia haitta-aineita. Suomen metsäteollisuus valmistaa jo tällaisia elintarvikepakkauksia markkinoille. Myös tekstiilien synteettisten ja muiden mikromuovien lähteinä toimivia materiaaleja tulisi korvata pikaisesti biopohjaisilla ja kokonaan kierrätettävillä materiaaleilla. Puukuituun pohjautuva, kierrätettävä tekstiilikuitu on myös Suomessa jo valmistuksessa.

Olen pitkään puhunut muovin polton lopettamisen puolesta ja ajanut muovin keräys- ja kierrätysjärjestelmien kehittämistä. Tavoitteena tulisi olla mahdollisimman korkea kierrätyksen taso ja kierrätetyn materiaalin laadun pitäminen alkuperäisellä tai korkealla tasolla. Lisäksi olen edistänyt tuote- tai materiaalipassien kehittämistä; ne antaisivat tietoja tuotteen alkuperästä ja kemiallisesta koostumuksesta ja helpottaisivat muovien uudelleen käyttöä.

Muovien vuotuinen maailmanlaajuinen tuotanto kasvoi 2 miljoonasta tonnista vuonna 1950 vuoteen 2015 mennessä 381 miljoonaan tonniin. Sen odotetaan kolminkertaistuvan jälleen vuoteen 2030 mennessä. Samaan aikaan vain yhdeksän prosenttia kaikesta vuodesta 1950 lähtien käsitellystä muovista on kierrätetty.

Muovien tuotannon kasvaessa eksponentiaalisesti pitää kasvun rajoittamiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden myös olla tämän haasteen mukaisia. Meidän tulisi puuttua muovien tuotantoon, käyttöön ja käsittelyyn muovien aiheuttamien ongelmien mittaisilla toimenpiteillä, joilla pystytään estämään tilanteen muuttumista epätoivoiseksi.

Useiden kertakäyttömuovituotteiden kieltäminen on tervetullut ja tarpeellinen EU-päätös, mutta se ei ole yksinään riittävä ratkaisu, kun otetaan huomioon ongelman mittakaava. Muovia on jo maaperässämme, vesistöissämme ja jopa ilmassa. Kestävä taso muovinkäytöllemme merkitsisi muovinkäyttömme vähentämistä kymmenesosaan tämänhetkisestä tasosta.

 

Liian suuri osuus EU:n budjetista kuluu maataloustukiin

Tarvitsemme EU:n yhteisiä maataloustukia, koska ilman niitä oma, ympäristön kannalta parempi maataloustuotantomme häviäisi globaalissa kilpailussa. Tämä pitää paikkansa sekä lihan että kasvisten tuotannon osalta. Ilman yhteistä maatalouspolitiikkaa EU:n markkinat täyttyisivät esimerkiksi brasilialaisesta broilerista, joka on syötetty soijalla, jonka viljelysten alta on kaadettu sademetsiä. Samasta syystä kauppasopimuksiin pitää asettaa kriteereitä tuontituotteille. Lihantuotannon tukien ehtona tulee kuitenkin olla korkeat eläinten hyvinvoinnin standardit.  Mielestäni meidän tulee varmistaa se, että maataloustuotannolle on edellytykset koko Euroopassa. Maataloustukien rakennetta pitää kuitenkin muuttaa. Tässä on kyse maataloustuen sisällä tehtävästä myönteisestä muutoksesta.

Myös Suomen maatalouden etu on tukien suuntaaminen turvalliseen, terveelliseen, eettiseen ja ekologiseen laatuun ja tuotantoon. Tukea olisi suunnattava enemmän vihannesten ja palkokasvien tuotantoon sekä erikoiskasveihin. Luomuun siirtymisen ja luomutuotannon tukia olisi lisättävä. Lihatuotannon monipuolistamisen ja mm. ulkokasvatuksen lisäämisen sekä eläinten hyvinvoinnin tulisi olla vahvemmin mukana lihan tuotannon tuessa. Maatalouden ilmastotoimenpiteiden, kuten maaperän hiilensidontahankkeiden ja päästövähennysten sekä metsittämisen tulisi sisältyä vahvemmin maataloustukiin. Samoin luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tulisi kannustaa nykyistä enemmän.

Tukia pitäisi suunnata kohti eläinten hyvinvoinnin turvaavaa maataloutta ja suurempaa kasvisten tuotantoa ja kulutusta. Ympäristö- ja päästötavoitteiden saavuttaminen sekä eläinten hyvinvoinnin takaaminen tulisi olla ehtona tukien saamiselle kaikkialla Euroopassa.       

 

EU-alueelle on säädettävä kunkin jäsenmaan palkkatasoon sidottu minimipalkka.

 

Tietyn minimipalkan määrittely EU-tasoisena ei ole tällä hetkellä järkevää, sillä elintaso jäsenmaiden välillä vaihtelee huomattavasti. Mikä olisi järkevä minimipalkan taso elämiseen vaikkapa Bulgariassa, olisi täysin alimitoitettu meillä Suomessa. Pelkona tässä on se, että taso sovittaisiin alimman elintason jäsenmaan mukaan ja tilanne esimerkiksi meillä Suomessa saattaisi huonontua. EU:ssa tulisi kuitenkin taata sosiaaliset palvelut ja perusturva jokaiselle kansalaiselle jäsenmaasta huolimatta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että joka maassa olisi samat palvelut tai saman suuruinen perusturvan taso. Sen sijaan EU:lla pitäisi olla mahdollisuus velvoittaa jokaista jäsenmaataan pitämään huolta jokaisen kansalaisensa perustoimeentulosta ja palveluista.

 

EU-budjetista pitää varata rahaa siihen, että jokainen 18 vuotta täyttävä EU-kansalainen saa ilmaisen Interrail-lipun

 

Jokseenkin eri mieltä

 

Hyvä, että eurooppalaisille nuorille halutaan tarjota mahdollisuus kokea Euroopan monimuotoisuus ja oppia itsestään ja kulttuureista. Varoja DiscoverEU-hankkeeseen voitaisiin lisätä. Sen tarjoaminen kaikille eurooppalaisille nuorille maksaa kuitenkin paljon. Koska politiikka on valintoja, ilmaisen Interrail-lipun tukemisen sijaan varoja voisi kohdentaa esimerkiksi ERASMUS -ohjelman laajentamiseen niin, että jokainen opiskelija pääsee jossakin vaiheessa opintojaan vaihtoon.

 

 

EU-jäsenyys maksaa suomalaisille liikaa

 

Täysin eri mieltä

 

Vuonna 2017 Suomen nettomaksu EU:lle oli 275 miljoonaa euroa eli 0,12 prosenttia maamme bkt:sta. Suomi oli vuonna 2017 EU:n toiseksi pienin nettomaksaja Irlannin jälkeen. Suomen maksama osuus jopa pieneni edellisestä vuodesta. On myös huomattava, että vaikka EU:n tehtävät ovat lisääntyneet, ei sen budjetti ole kasvanut suhteessa lisääntyneisiin tehtäviin. Kokonaisuudessaan EU:n budjetti on samaa luokkaa kuin keskisuurten jäsenmaiden budjetti. Nettomaksumme asukasta kohden on 50 euroa. Tällä 50 eurolla Suomi pääsee osaksi yhteisiä sisämarkkinoita, turvallisuusyhteistyötä ja talousvakautta.

 

Monessa asiassa on kannattavampaa toimia yhdessä EU-tasolla. Koulutus, puolustus, ilmastonmuutos ja maahanmuutto ovat alueita, joissa EU-yhteistyö on järkevämpää kuin kansallisen tason päätöksenteko. On vaikeaa verrata, millainen taloutemme olisi, jos olisimme euron ulkopuolella. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että se olisi huonompi.

 

 

Julkisia palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi

Osittain samaa mieltä

Riippuu tilanteesta. Yksityiset yritykset voivat tuottaa tiettyjä palveluita hyvin. Yksityisiä palveluntarjoajia kannattaa käyttää silloin, kun on aito markkinatilanne. Esimerkiksi kahvila- ja ravintolapalveluissa on luonnollisesta kilpailua ja tarjoajia, joten kilpailutuksessa on järkeä. Mutta silloin, kun markkinaa tai tarjontaa ei luontevasti ole, ei sitä voida väkisin tehdä. Kärjistettynä: kuka ostaisi kolme opaskoiraa kahden hinnalla? Ikäihmisten ja vammaisten palveluiden kohdalla kilpailutus on usein epäonnistunut. Nämä palvelun käyttäjät eivät myöskään välttämättä itse pysty valvomaan saamansa palvelun laatua ja toimivuutta tai muutoin puolustamaan etujaan.

 

Jos tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto

 

Osittain samaa mieltä

 

Monesti on pakko tehdä maltillisesti kumpaakin. Julkiset palvelut ovat yhteinen hyvä; ne ovat palveluita, joita emme yksityisesti voisi tuottaa, kuten esimerkiksi terveydenhuollon erikoispäivystys. Hyvä julkisten palvelujen verkosto on myös sosiaalinen investointi, joka on sekä ihmisille tärkeä että edistää hyvää talouden toimintaa ihmisten toipuessa sairauksista tai elämänkriiseistä nopeammin. Meillä on lisäksi paljon ihmisiä, kuten pienituloiset eläkeläiset, monisairaat, äärimmäisessä köyhyydessä elävät, vammaiset ja paljon palveluja tarvitsevat ikäihmiset, jotka ovat hyvin riippuvaisia tulonsiirroista ja julkisista palveluista. Veronkorostukset ovat pienempi paha kuin leikata julkisia palveluita heiltä, jotka niitä kipeimmin tarvitsevat.

 

EU:n pitää ottaa käyttöön ympäristöperusteinen tullijärjestelmä, jossa suuripäästöisille tuontitavaroille pannaan korkeammat tullit

 

Osittain samaa mieltä

 

 

Ympäristöperusteita voidaan kansainvälisen kauppajärjestön WTO:n sääntöjen mukaan käyttää tuontirajoituksiin. EU:n olisi tärkeää ajaa WTO:ssa selkeää tulkintaa, että kansainvälisiin ympäristösopimuksiin kuulumattomuus tai niiden rikkominen olisi WTO-sopimuksen vastaista epäreilua kilpailua. Tämä avaisi myös mahdollisuuden ympäristöperusteisten tullien laajamittaiselle käytölle maailmankaupassa. Kehitys olisi tervetullutta. Yksipuolisesti sinänsä kannatettavien ja hyvien ympäristötullien käyttöönotto ilman että niistä on kansainvälisesti sovittu ei ehkä ole viisasta eikä mahdollista.

 

EU:n komissio valvoo yritysten valtiontukia. Jäsenmailla pitäisi olla enemmän mahdollisuuksia tukea kotimaisia yrityksiään, jotta ne pärjäävät globaalissa kilpailussa

Jokseenkin eri mieltä

Kyllä meillä nytkin maksetaan yritystukia EU-säännösten niitä estämättä, vuosittain noin neljä miljardia euroa. Valtiotukisäännöissä on kyse siitä, ettemme EU:ssa kilpaile keskenämme epäterveesti. Pärjäämme globaalissa kilpailussa paremmin, kun olemme osa avointa markkinataloutta ja yhteisiä sisämarkkinoita. Vapaat markkinat mahdollistavat parhaiten enemmän valinnanvaraa suomalaiselle kuluttajalle ja vientimahdollisuuksia kotimaisille yrityksille. Yhteisillä sisämarkkinoilla pitää puolestaan olla yhteiset säännöt. Ei olisi oikein, että yksi EU-maa pelaisi erilaisilla säännöillä. Perusteettomat valtiontuet vääristävät kilpailua viemällä toimintamahdollisuuksia niiltä, jotka tekisivät palveluita tai tuotteita tehokkaammin tai innovatiivisemmin ja vaikeuttavat uusien yritysten pääsyä markkinoille. Usein tuella tuetaan paitsi taloudellisesti myös ympäristön kannalta tehotonta taloudellista toimintaa. Valtiontuet ovat tulonsiirron muoto ja tapauskohtaisesti onkin tärkeä arvioida, onko kyseessä järkevä tapa sijoittaa yhteisiä verovaroja.

 

 

Syntyvyyden lasku on suurin uhka EU-alueen talouskehitykselle

 

Jokseenkin eri mieltä

 

Suurin uhka on huonosti hoidetut julkiset taloudet ja eurooppalaisen kilpailukyvyn rapistuminen. Suuri uhka on myös se, että teollisuusrakenteemme jää vanhanaikaiseksi savupiipputeollisuudeksi ja kivihiilipohjaiseksi. Näin emme pärjää kansainvälisessä kilpailussa, emmekä saa digitalisaatiosta, resurssitehokkuudesta tai kiertotaloudesta niitä hyötyjä, mihin olisi mahdollisuuksia.

 

Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita

 

Jokseenkin eri mieltä

 

Vakaa ja menestyvä, luottamuksen yhteiskunta perustuu kolmeen perustekijään, jotka kaikki ovat välttämättömiä. Taloudella pitää olla hyvät toimintaedellytykset ja kilpailukykyä, jotta tuotamme varallisuutta, jolla voimme kustantaa hyvinvointiyhteiskuntaa tulonsiirtoineen. Tällaisen yhteiskunnan toinen peruspilari on panostus koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin talouden menestystekijänä ja ihmisten sivistyksen kulmakivenä. Universalismin periaatteiden pohjalle rakentuvaa hyvinvointiyhteiskuntaa tarvitaan tällaisen yhteiskunnan kolmanneksi pilariksi talouden menestystekijänä, sosiaalisena liimana ja yhteiskunnallisen vakauden edistäjänä. Tuloerot ovat toki hyväksyttäviä, jotta lahjakkuutta ja ahkeruutta voidaan palkita ja niihin kannustaa. Kohtuuttoman suuret tuloerot ja kutistunut hyvinvointiyhteiskunta aiheuttavat ihmisille ongelmia, sosiaalista levottomuutta ja tyytymättömyyttä sekä ruokkivat ääriliikkeiden kannatusta. Globaali jatkuva tuloerojen kasvu voi olla eräs syy maailmanlaajuiseen ääriliikkeiden kannatuksen kasvuun. Suhteellisen pienten tuloerojen yhteiskunnat ovat historiallisesti tutkimusten mukaan menestyneet useimmin paremmin kuin suurten tuloerojen yhteiskunnat.

 

Nykyisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle

 

Osittain eri mieltä

 

Palvelujen ja etuuksien tuottaminen ei välttämättä aina ole kallista ja taloudellisesti raskasta. Siksi tulevaisuudessa on kiinnitettävä enemmän huomiota siihen miten palvelut tuotetaan. Oikein toteutettuina ne ovat tuottoisia sosiaalisia investointeja ja automaattisia vakauttajia. Palvelujen sähköistäminen on oikein tehtynä keskeinen mahdollisuus sekä laadun parantamiseen että kustannusten säästöön. Mobiiliterveyspalvelut ovat erinomainen esimerkki siitä miten samanaikaisesti voidaan tuottaa parempia palveluja käyttäjille, säästää yhteiskunnan menoja sekä tuottaa yrityksille kasvumahdollisuuksia. Monet arkiset terveysasiat, kuten verenpaineen mittaus tai lääkärin konsultointi tutkimustulosten jälkeen voisi tehokkaammin ja paremmin tehdä kotoa, mikä edesauttaisi etenkin ikäihmisten mahdollisuutta asua pidempään kotona.

Yritysverotusta pitäisi yhdenmukaistaa EU:ssa jäsenmaiden välisen verokilpailun estämiseksi

 

Jokseenkin samaa mieltä

 

EU:ssa menetetään vuosittain 800 miljardia euroa verotuloja rahanpesun, veronkierron ja -välttelyn vuoksi. Jäsenmaiden välinen haitallinen verokilpailu vahingoittaa loppujen lopuksi kaikkia jäsenmaita, sisämarkkinoiden toimintaa ja kansalaisia. Pitkällä tähtäimellä kaikkia hyödyttäisi sopia yhtenäisistä yhteisöverotuksen laskentaperusteista ja myöhemmin veropohjan yhdistämisestä. Näin ehkäistäisiin kannustimet siirtää yritystoimintaa EU:n sisällä matalamman verotuksen jäsenmaihin. Kyse ei ole yhtenäisen veroasteen luomisesta. Jokaisella jäsenvaltiolla tulee edelleen olemaan täysi valta päättää yhteisöveroasteensa suuruudesta.

 

Yhtenäinen yhteisöveropohjan laskentamalli helpottaisi EU-markkinoille pyrkivän suomalaisyrityksen paperisotaa vähentämällä hallinnollisia kustannuksia jopa 2.5 prosenttia. Nyt jokaisessa EU-maassa verohallinnon käytännöt vaihtelevat ja veroilmoitus pitää tehdä jokaiseen maahan erikseen. Rajat ylittävä yritystoiminta helpottuu, jos yritysten veropohja laskettaisiin samaa kaavaa käyttäen maasta riippumatta.

 

 

EU:n tulee vaatia kaikkia jäsenmaitaan noudattamaan tiukkaa budjettikuria

 

Täysin samaa mieltä

Yhteisessä talous- ja rahaunionissa on kaikkien noudatettava sovittuja sääntöjä. Vakaus- ja kasvusopimuksen ehtojen noudattamista pitää valvoa jatkossakin tarkasti. Eurokriisi näytti, millaisia seurauksia säännöistä lipsuminen voi aiheuttaa Euroopan talouteen. Vuosina 2011 ja 2013 sovittiin uudet työkalut, niin kutsutut ”six-pack” ja ”two-pack” jäsenmaiden julkisten talouksien valvomiseksi – kansallisten budjettien yli- ja alijäämien seuraamiseksi ja makrotalouksien epätasapainon koordinoimiseksi.  ovat purreet. Uusi talouksien ohjausjärjestelmä, eli talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso, on luonut seuranta- ja sanktiomekanismin, joilla vahtia paremmin vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöjä. Uudistukset yhdessä ovat luoneet Euroopan talouteen vakautta ja ennustettavuutta, joka näkyy rahoitusmaailman suhtautumisessa yllättäviin kriiseihin. Esimerkiksi viimeaikainen Italian pankki- ja talouskriisi ei ole aiheuttanut samanlaisia koronheilahteluita tai heijastunut muiden maiden korkoihin kuten Kreikan tai Portugalin ja Espanjan kriisit aikanaan. Ilman uusia työkaluja Italian ongelmien leviämisvaikutus olisi ollut hallitsemattomampi.

 

 

Euroopan sisäistä opiskelijavaihtoa olisi hyvä lisätä kaksinkertaistamalla Erasmus-ohjelman budjetti kolmeenkymmeneen miljardiin euroon.

 

Täysin samaa mieltä

 

Erasmus-opiskelijavaihto on eräs onnistuneimpia esimerkkejä EU-yhteistyöstä. Koulutukseen panostaminen ja monipuolisen osaamisen hankkiminen kansainvälisen liikkuvuuden kautta on yhä tärkeämpää tulevaisuudessa. Itse olisin valmis jopa pidemmällä aikajänteellä laajentamaan Erasmus-vaihdon pakolliseksi osaksi ammatillista ja korkeakouluopiskelua. Myös Eurooppa-yliopistojen verkostojen muodostaminen on tärkeää tulevaisuudellemme.

 

 

EU:lle tulisi antaa oikeus kerätä veroja suoraan jäsenmaiden kansalaisilta.

 

Eri mieltä

 

Suurimmat ongelmamme ovat yli tuhannen miljardin verohävikki, joka johtuu ennen kaikkea erilaisista läpinäkymättömistä ja vinouttavia kannustimia antavista kansallisista yhteisöverojärjestelmistä. Tärkeintä EU:ssa olisikin sopia yhteisestä yhteisöveropohjasta eli siitä, miten yritysten ja yhteisöjen verot lasketaan sekä muuttaa arvolisäverotussääntöjä siten, että ne ottavat huomioon tuotteiden ja palvelujen ilmasto- ja ympäristövaikutukset. Yhteinen eurooppalainen verorekisterinumero, jonka perusteella tulotiedot kaikkialta Euroopassa ansaituista tuloista menisivät suoraan yksilön tai yhteisön verottajalle, karsisi verohävikin. Eurooppalaisia yhteisiä ympäristö- tai finanssitransaktioveroja budjetin katteeksi voidaan harkita.

 

EU-maan on saatava pitää EU-tukirahansa, vaikka se ei noudata yhteisiä sääntöjä.

Täysin eri mieltä

Jos joku jäsenvaltio rikkoo oikeusvaltioperiaatteita, tulee EU:n budjettitukien pidättämisen olla mahdollista. Aivan kuten jokaisessa maassa on noudatettava kyseisen valtion omaa lainsäädäntöä, on myös EU:n jäsenvaltion noudatettava sekä perussopimuksissa sekä laadittua lainsäädäntöä eli direktiivejä ja asetuksia. Näistä keskeisimpiä ovat EU:n perussopimuksen ydinarvojen, oikeusvaltioperiaatteen, demokratian, moniarvoisuuden ja kansalaisten perusoikeuksien kunnioittaminen. Ihmisoikeuksien julistukseen ja kansainväliseen oikeuteen pohjautuvat syrjimättömyydestä, mielipiteen vapaudesta sekä taloudellisista ja sosiaalisista oikeuksista ovat jokaisen ihmisen suoja. Kaikkien jäsenmaiden on sitouduttava noudattamaan perusoikeusasiakirjaa. Perusoikeudet ovat luovuttamattomia ja jakamattomia, ja niiden pitää toteutua samanaikaisesti. Perusoikeusasiakirjan sitovuus ja syrjintäkielto tulee ulottaa kaikille elämän osa-alueille hyväksymällä yhdenvertaisuusdirektiivi. Tällä hetkellä EU:lla ei ole riittävästi juridisia työkaluja puuttua perusoikeuksien mielivaltaiseen loukkaamiseen jäsenmaissa. Euroopan parlamentti ajaa oikeusvaltioperiaatteen tuomista budjettiin, niin, että jäsenmaalta, joka sitä rikkoo, voitaisiin pidättää sen tukirahoitus. Euroopan parlamentti onmyös ehdottanut erilaisia työkaluja, joilla EU voisi valvoa demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin toteutumista.

 

Suomen pitää luopua Eurosta ja ottaa käyttöön oma valuutta

 

Täysin eri mieltä

 

Yhteinen valuutta on lisännyt ja lisää jokaisen jäsenmaan vakautta globaaleissa talouskriiseissä. Euroopan talous- ja rahaliiton EMU:n yhteisiä pelisääntöjä on vahvistettu niin, etteivät yksittäiset jäsenvaltiot voi velkaantumisellaan uhata muiden valtioiden talousvakautta. Vakausrahastolla sekä pankkiunionilla pidetään huolta siitä, etteivät talous- ja pankkikriisien laskut kaadu yksittäisten veronmaksajien maksettavaksi. Tätä yhteisen talouden vakauttamisen pohjaa on edelleen vahvistettava. Oma valuutta tarkoittaisi paitsi erovaiheessa myös pysyvästi 1990-luvun kaltaista valuutan heilahtelua kansainvälisillä rahamarkkinoilla.

 

Vuonna 2017 Suomen nettomaksu EU:lle oli 275 miljoonaa euroa eli asukasta kohden 50 euroa. Se on hinta, joka EU-jäsenyydestä kannattaa maksaa.

 

Täysin samaa mieltä

 

Tällä 50 eurolla Suomi pääsee osaksi yhteisistä sisämarkkinoista, talousvakaudesta, turvallisuusyhteistyöstä ja tiedonvaihdosta ja yhteistyöstä tieteen ja innovaatioiden alalla. Yhteiset standardit ja sääntely eri aloilla hyödyttävät tavallista kuluttajaa ja yrityksiä. Yhteisellä passilla voi matkustaa mutkattomasti ja valuutalla maksaa ja tehdä maksuttomia tilisiirtoja. Erasmus-vaihto-ohjelman ansiosta moni suomalainen pääsee opiskelijavaihtoon tai työharjoitteluun. EU:n budjetti on itse asiassa pienempi kuin keskikokoisen jäsenvaltion, kuten esimerkiksi Belgian budjetti. Suomi on yksi EU:n pienimmistä nettomaksajista.

 

Monessa asiassa on kannattavampaa toimia yhdessä EU-tasolla. Koulutus, puolustus, maahanmuuton ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat alueita, joissa EU-laajuinen yhteistyö on järkevämpää kuin kansallisen tason päätöksenteko. EU-yhteistyöllä on helpompi myös kehittää yhteistä infrastruktuuria kuten energia- ja liikenneverkostoja. Euron aikana olemme saaneet Suomessa nauttia sekä vakaasta valuutasta että suhteellisen matalasta lainankorkotasosta. Euro-alueella kauppaa käyvien yritysten valuuttariski ja valuutanvaihtokulut sekä hallinnollin taakka ovat vähentyneet. Valuutan vakauden merkitys korostuu siinä, että yli puolet Suomen ulkomaankaupasta käydään euroissa. On vaikeaa verrata, millainen taloutemme tila olisi, jos olisimme euron ulkopuolella, mutta olen vakuuttunut siitä, että se olisi huonompi. Talouskriisi on koetellut rajusti myös maita, joissa euro ei ole käytössä.

 

EU tarvitsee yhtenäisen kestävän kehityksen arvonlisäveron, joka ohjaa kuluttajien ostokäyttäytymistä ilmastoystävällisempään suuntaan.

 

Täysin samaa mieltä

 

Arvonlisävero tulee mielestäni porrastaa jatkossa sekä ilmasto- että ympäristöperusteisesti.

 

Suomen pitää luopua eurosta ja palata omaan markkaan

Täysin eri mieltä

Euron aikana olemme saaneet Suomessa nauttia sekä vakaasta valuutasta että suhteellisen matalasta lainankorkotasosta. Euro-alueella kauppaa käyvien yritysten valuuttariski ja valuutanvaihtokulut sekä hallinnollinen taakka ovat vähentyneet. Euro on esimerkiksi poistanut devalvaatioiden paineen, joka iski erityisesti asuntovelkaisiin. Valuutan vakauden merkitys korostuu siinä, että yli puolet Suomen ulkomaankaupasta käydään euroissa.  En näe, että erosta olisi positiivisia seurauksia. Suomella on paremmat mahdollisuudet vaikuttaa ja pärjätä kansainvälisessä kilpailussa yhdessä muiden EU-maiden kanssa kuin yksin. Brexit on tästä hyvä osoitus. Yksin pieni valuutta olisi haavoittuvaisempi kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden heilahteluille ja kansainvälisen kaupan muutoksille. Nordean päätökseen siirtää pääkonttorinsa Suomeen vaikutti Suomen jäsenyys eurossa ja yhteisen pankkiunionin tuoma ennustettavuus.

Euroalueen yhteinen talouskoordinaatio, valvonta ja julkisten talouksien valvonta ovat vahvistaneet markkinoiden uskoa Euroopan vakauteen. Esimerkiksi viimeaikainen Italian pankki- ja talouskriisi ei ole aiheuttanut samanlaisia koronheilahteluita tai heijastunut muiden maiden korkoihin kuten Kreikan tai Portugalin ja Espanjan kriisit aikanaan.

Euromaat tarvitsevat yhteisen budjetin, jotta euroalue säilyy vakaana ja yhtenäisenä

Neutraali

Tämä on tällä hetkellä erilaisista kansallisista ja muista intressiestä johtuen käytännössä vaikeaa. Nyt tulee ensi sijassa keskittyä siihen, mihin yhteiset rahat käytetään. Rahoituksen painopistettä tulisi muuttaa talouskasvua ja innovaatioita paremmin tukevammaksi: sitä tulisi suunnata nykyistä enemmän tutkimukseen, kehitykseen ja koulutukseen. Jatkossa tulisi kehittää euroalueen yhteistä budjettia puskuriksi tulevia kriisejä varten. Euromaiden tulisi kehittää yhteistä budjettia tuleviin kriiseihin valmistautumiseksi yhteisen kriisirahaston muodossa, mutta edellytyksenä pitää olla riskien vähentäminen finanssisektorilla.

 

Suomen Kreikka-riskit ovat vajaat neljä miljardia euroa. Suomen on jatkossakin tuettava muita euroalueen maita taloudellisesti, jos nämä ajautuvat vaikeuksiin

 

Neutraali

 

Kreikan sopeutusohjelman saaminen loppuun viime elokuussa on osoitus, että EU:n yhteinen talouspolitiikkaa toimii. Eurokriisin syvimmässä kuopassa useimmat olettivat, ettei Kreikka selviäisi. Päätökset olivat vaikeita, mutta niiden ansiosta Kreikan lähtö eurosta ja vielä vakavampi shokki koko euroalueen taloudessa saatiin vältettyä. Hätälainoituksen myöntäminen pelasti euroalueen vakauden, ja on siten pitkällä tähtäimellä koitunut veronmaksajille edullisemmaksi kuin Kreikan ajautuminen ulos eurosta.  Sen sijaan sijoittajien luottamus Kreikan talouteen on vahvistunut riittävästi, jotta maa voi irtautua ulkoisesta avusta yksityisille markkinoille. Ohjelman loputtuakin Kreikka on sitoutunut jatkamaan sovittua uudistuksia, joiden avulla talous jatkaa kestävämmällä pohjalla. Jatkossa yhteistä eurooppalaista kriisinratkaisumekanismia ja pysyvää vakausmekanismia puuttua jäsenmaiden yllättävään kriisiin tulee kehittää. Eurooppalainen valuuttarahasto pystyisi puuttumaan tuleviin kriiseihin ennaltaehkäisevämmin ja nopeammin.

 

Brexit

 

Brexit on suurempi vahinko Britannialle kuin EU:lle

 

Täysin samaa mieltä

 

Brexit on surullinen tarina politiikan epäonnistumisesta ja osoitus siitä, että politiikassa ei ole perälautaa tai jarrua täydelliselle tyhmyydelle. Brexit maksaa jo nyt Britannialle noin 562 miljoonaa euroa viikossa. Goldman Sachsin arvion mukaan Brexit maksaa Isolle-Britannialle 600 miljoonaa puntaa viikossa, mistä on kertynyt kansanäänestyksen jälkeisen reilun 140 viikon aikana maalle noin 87 miljardin punnan tappiot. Tämä on noin tuhat puntaa per asukas ja 2,4 prosentin tappio Britannian bruttokansantuotteeseen. Mitä pidempään epävarmuus Brexitistä ja erosopimuksesta jatkuu, sitä kalliimpaa siitä tulee. Prosessin taloudelliset vaikutukset osuvat kovimmin taloudellisesti huonossa asemassa oleviin, koska talouden voidessa huonosti verotulot supistuvat ja tulonsiirtoihin on vähemmän resursseja.

 

Jo nyt on käynyt ilmi, että EU-eron tilalle on hankalaa sopia uutta järkevää yhteistyön mallia EU:n ja Britannian välille. Britannian talous on jo nyt huonommassa tilassa kuin aikaisemmin. Talouden voidessa huonosti verotulot supistuvat ja tulonsiirtoihin on vähemmän resursseja. Brexitin myötä myös Britannian kansainvälinen asema tulee heikkenemään. Molemmat ovat Britannialle hankalia asioita, koska mikään maa pysty yksin ratkaisemaan globaaleja hankalia haasteita, kuten ilmastonmuutosta, reilun kansainvälisen kaupan pelisääntöjä tai terrorismin uhkaa. Kävi erosopimuksen kanssa lopulta miten tahansa, selvää on, että Britit jatkossakin osa Eurooppaa, ja yhteistyösuhteista on pidettävä hyvää huolta.

 

Britannian eron jälkeen EU:n budjettia on syytä supistaa, jotta Suomen jäsenmaksu ei kasva.

Jokseenkin eri mieltä

Erosopimuksen lopullisesta muodosta riippuen Britannian jättämä lovi voi kasvaa jopa viidesosaan EU:n nykyisestä budjetista, yli 20 miljardiin. Ellei EU-yhteistyöstä olla valmiita radikaalisti leikkaamaan, on joko jäsenvaltioiden maksuosuuksia kasvatettava tai EU:n omia tulonlähteitä kehitettävä. Mikäli kaikki Brexitin seurauksena leikattavat rahat leikattaisiin tutkimuksen, innovaation ja sisämarkkinoiden kehitykseen suunnatuista rahoista, jouduttaisiin nämä rahat käytännössä poistamaan kokonaan. Kaiken lisäksi leikattaisiin silloin juuri niiltä yhteistyön aloilta, joilla Euroopan unionia tarvitaan eniten. Kyse on pohjimmiltaan siitä, missä asioissa yhteistyö EU-tasolla tuottaa eniten lisäarvoa. Esimerkiksi käyvät EU:n yhteiset energia- ja liikenneverkostot, kuten nopeat kattavat raide- ja junayhteydet koko Eurooppaan, ml. Helsinki-Tallinna -junatunneli sekä Euroopan sähköverkot yhdistävä suurjännitetasaverkko (”super grid”). Lisäksi on asioita, jotka hoituvat vain EU-yhteistyöllä, kuten äkillisten maahanmuuttovirtojen hallinta, pankki- ja finanssivalvonta sekä ilmastonmuutoksen torjunta.

 

Työllisyys

 

Työttömyysturva ja muut sosiaalituet on voitava rajata EU:ssa kunkin jäsenmaan omille kansalaisille, vaikka se heikentäisi ihmisten vapaata liikkuvuutta

 

Jokseenkin eri mieltä

 

Sosiaaliset kysymykset kuuluvat vain pieniltä osin EU:n toimivaltaan. Vastuu työttömyysturvasta ja muista sosiaalituista on jo tällä hetkellä pääosin jäsenmailla. EU-lainsäädännöllä tulisi kuitenkin jatkossa velvoittaa jokainen jäsenvaltio takaamaan riittävät sosiaaliset palvelut ja perusturva jokaiselle kansalaiselle. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jokaisessa maassa olisi samat palvelut tai samansuuruinen perusturvan taso. Työvoiman liikkuvuus lisääntyy koko ajan EU-alueella. Meillä on yhä useampia ihmisiä, joiden palkka-, eläke-etuudet, työsuhdeturva ja terveyspalveluetuudet muodostuvat yhä sekavammasta ja hajanaisemmasta eri jäsenmaissa julkisella ja yksityisellä sektorilla työntekijänä ja yrittäjänä hankitusta kokonaisuudesta. Etuudet ovat tällä hetkellä huonosti siirrettävissä valtiosta toiseen, niiden kattavuus on puutteellista ja yhteensovittaminen hankalaa ja riittämätöntä. Yhä suurempi joukko ihmisiä uhkaa jäädä vaille jo maksamiaan etuuksia ja sen seurauksena täysin riittämättömän sosiaaliturvan varaan.

 

Seuraavalla vaalikaudella tulee hyväksyä sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisasetus sekä kehittää yleiseurooppalaista yksilöllistä eläkejärjestelmää. Maksettujen sosiaaliturvaetuuksien tulee jatkossa olla täysin siirrettävissä eri EU-jäsenvaltioiden välillä ilman, että ne vähentävät muista maista saatavia etuuksia. On myös luotava yleiseurooppalainen eläkemalli sekä terveys- ja sosiaalivakuutusmalli, johon EU-alueella liikkuvat työntekijät ja heidän työnantajansa voivat vähäisellä byrokratialla ja joustavasti liittyä ja taata näin eri elämäntilanteissa riittävän tulotason. Tämä on tärkeää mm. kansainvälisten yritysten työntekijöille, kansainvälisesti liikkuville yliopistojen tutkijoille ja muille liikkuville työntekijöille. Kun ihmiset liikkuvat, myös heidän etuuksiensa on liikuttava.

 

Työvoiman vapaa liikkuvuus tulee poistaa EU:n sisämarkkinoiden neljän vapauden joukosta (pääoma, tavarat, palvelut, työvoima)

 

Täysin eri mieltä

 

Ihmisten mahdollisuus hakeutua töihin muihin jäsenmaihin on tärkeä voimavara erilaisen tarvittavan osaamisen saamiseksi yritysten käyttöön. Se tuo myös mukanaan uudenlaista osaamista silloin, kun ihmiset palaavat takaisin kotimaahansa. Mahdollisuus hakea työtä myös muualta Euroopasta on myös ihmisten itsensä kannalta aivan välttämätöntä. Esimerkiksi Kreikan tai Italian nuorison yli 60 %:n massatyöttömyys edellytti ja edellyttää työmahdollisuuksia muista EU-maista, joissa voi olla työvoimapulaa juuri heidän osaamisalueillaan.

 

On kuitenkin pidettävä huolta, että työmarkkinoilla kilpaillaan samoilla säännöillä ympäri EU:n. Epäreilu kilpailu satuttaa myös suomalaisia yrityksiä: ei ole kenenkään etu, että kilpailutuksen voittaa osaamisen ja laadun sijasta yritys, joka esimerkiksi polkee työntekijöiden oikeuksia ja työolosuhteita tai laiminlyö tuoteturvallisuuden. Tarvitsemmekin EU-alueella yhteisesti sovitut ja valvotut pelisäännöt, joilla taataan esimerkiksi hyvä ja korkea työsuojelun ja -ehtojen taso, sekä tehokkaampi tuotevalvonta.

 

 

Töihin meneminen toiseen EU-maahan on tehty liian helpoksi

 

Eri mieltä

 

Ihmisten mahdollisuus hakeutua töihin muihin jäsenmaihin on tärkeä voimavara erilaisen tarvittavan osaamisen saamiseksi yritysten käyttöön. Se tuo myös mukanaan uudenlaista osaamista silloin, kun ihmiset palaavat takaisin kotimaahansa. Mahdollisuus hakea työtä myös muualta Euroopasta on myös ihmisten itsensä kannalta aivan välttämätöntä. Esimerkiksi Kreikan tai Italian nuorison yli 60 %:n massatyöttömyys edellytti ja edellyttää työmahdollisuuksia muista EU-maista, joissa voi olla työvoimapulaa juuri heidän osaamisalueillaan.

 

EU-maissa kuten Suomessa ja Romaniassa tulisi olla yhtenäinen minimipalkka

 

Eri mieltä

 

Erot tulotasoissa eri EU:n jäsenmaissa, kuten Suomessa ja Romaniassa, ovat niin erilaisia, ettei yhteisen minimipalkan määrittäminen ole kenellekään mielekästä. Se mikä on hyvä tienesti Romaniassa, ei vastaa minimiturvaa Suomessa.

Sen sijaan EU:lla pitäisi olla mahdollisuus velvoittaa jokaista jäsenmaataan pitämään huolta jokaisen kansalaisensa perustoimeentulosta ja -palveluista perustulo- ja peruspalveludirektiiveillä.

 

Digitalisaatio

 

EU:n pitäisi voimakkaammin säännellä digijättien, kuten Youtuben tai Facebookin, toimintaa Euroopassa

 

Tällä hetkellä itsesääntelyn tarvetta ei ole, koska EU on viime aikoina säätänyt jo melko kattavasti digijättien toiminnasta. Maaliskuussa 2019 päätettiin tekijänoikeusdirektiivistä, mikä vastuuttaa suuret digialustat kunnioittamaan tekijänoikeuksia. Komissio on antanut Googlelle 1,5 miljardin euron sakot EU:n kartellilainsäädännön rikkomisesta. EU:n tulee kuitenkin jatkuvasti päivittää digitaalisten alustojen toimintaa koskevia säädöksiä niin, että ne vastaavat ajankohtaisiin haasteisiin ja ovat EU:n arvojen mukaisia.

EU:n on säänneltävä tiukemmin sitä, millaista sisältöä sosiaalisessa mediassa saa levittää
Jokseenkin eri mieltä

Juuri nyt uudelle lainsäädännölle ei ole tarvetta, koska tällä vaalikaudella on varsin kattavasti säädetty sekä yksityisyyden suojasta, tekijänoikeuksista, alustojen vastuusta sekä terrorismin torjunnasta sosiaalisessa mediassa.

Suurten internetyhtiöiden kuluttajilta keräämän tiedon käyttöä on säänneltävä EU:ssa nykyistä tiukemmin
Jokseenkin eri mieltä

 

Tietosuojan korkea taso on tärkeää.  Juuri nyt uudelle lainsäädännölle ei ole tarvetta, koska tällä vaalikaudella on varsin kattavasti säädetty sekä yksityisyyden suojasta, tekijänoikeuksista, alustojen vastuusta sekä terrorismin torjunnasta sosiaalisessa mediassa.

 

Tasa-arvo

 

Pörssiyhtiöiden hallituksiin on EU:n päätöksellä määrättävä vähintään 40 prosentin sukupuolikiintiöt.

 

 

Naisten ja miesten tasapuolinen osallistuminen päätöksentekoon, johtotehtävät mukaan lukien, on tasa-arvo -kysymys, mutta se on myös kysymys erilaisen osaamisen ja lahjakkuuksien täysmääräisestä hyödyntämisestä. Jätämmekö puolen kansakunnan voimavarat ja lahjat käyttämättä päätöksenteossa?

 

Kiintiöt eivät tälläkään hetkellä salli epäpätevien valintaa. Kysymys on siitä, nähdäänkö naisten pätevyys, asetetaanko naisia ehdolle ja tuodaanko nimitys- ja valintaprosesseihin vaihtoehtoja, jotka edistävät sukupuolten välistä tasa-arvoa. Jos tasa-arvon ajatellaan toteutuvan itsestään ilman kiintiöitäkin, voi kysyä, mitä haittaa kiintiöistä silloin edes on?

 

Olen esittänyt, että sekä naisia että miehiä pitää esittää silloin, kun tehdään yhteisiä nimityksiä talous- ja finanssialan johtopaikoille. Sukupuolten tasa-arvoa pitää edistää myös jo urapolun aiemmilla askeleilla.

 

Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla

 

Täysin samaa mieltä

Kaikille on taattava samat perusoikeudet ikään, sukupuoleen, uskontoon, etniseen taustaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Ensijaisesti jokaisessa jäsenmaassa olisi taattava samaa sukupuolta oleville yhdenvertaiset avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareille. Niin kauan kuin samaa sukupuolta olevien oikeus avioitumiseen tai parisuhteen rekisteröintiin sekä adoptioon ei ole toteutunut kaikissa jäsenmaissa, jokaisessa EU-maassa on tunnustettava tällaiset parisuhteet niihin liittyvine oikeusvaikutuksineen. Muutoin saattaa syntyä tilanteita, joissa oikeus tiedustella onnettomuuteen joutuneen puolison terveydentilaa sairaalasta, perintöoikeus tai vanhemman oikeudellinen suhde lapseen saattaa olla uhattuna toiseen maahan siirryttäessä.

 

Samaa sukupuolta olevien pariskuntien avioitumismahdollisuus pitäisi sallia kaikissa EU-maissa

 

Täysin samaa mieltä

 

Samaa sukupuolta olevien pariskuntien oikeus rekisteröidä parisuhteensa pitää tunnistaa jokaisessa jäsenmaassa. Avioliiton solmimisesta päättävät uskontokunnat.

Samaa sukupuolta olevien parisuhteiden rekisteröidyt liitot ja avioliitot, ja niihin liittyvät oikeudet, on tunnustettava kaikissa EU jäsenmaissa.

Parisuhdetta koskevat oikeudelliset sopimukset on taattava kaikille niin kauan kuin ne antavat osapuolille eritasoisia oikeuksia. Avioliiton osalta ongelma liittyy liikkumisenvapauteen. Parin oikeudellinen suhde ei siirry mukana mikä saattaa johtaa tilanteisiin, joissa esim. perintöoikeus tai vanhemman oikeudellinen suhde lapseen katkeaa toiseen maahan siirryttäessä. Adoptiopäätöksissä lapsen etu on aina ensisijainen huomioitava seikka ja sen toteutuminen arvioidaan tapauskohtaisesti.

 

Koulutus ja nuoret

 

Miten olet nuorten puolella europarlamentissa?

 

Mielestäni nuorten kannalta ensiarvoisen tärkeitä asioita ovat: ilmastonmuutoksen tehokas torjunta, valtioiden ylivelkaantumisen estäminen siten, että taloudellista taakkaa ei jätetä tuleville sukupolville, eurooppalaisen kilpailukyvyn parantaminen tulevaisuuden menestystekijöillä kuten kiertotaloudella ja digitalisaation ja keinoälyn kehittämisellä sekä eurooppalaisen koulutusalueen vahvistaminen niin, että osaaminen on oikeasti taloutemme tulevaisuuden voimavara. Lisäksi ihmisten liikkuvuuden lisääntyessä myös näiden henkilöiden kattavasta sosiaali- ja eläketurvasta on pidettävä huolta, Erasmus-vaihtoa on kehitettävä ja kasvatettava ja nuorten syrjäytymistä on ehkäistävä myös eurooppalaisin toimenpitein. Näiden asioiden eteen olen tehnyt töitä ja olen jatkossakin valmis panostamaan.

 

Yhdessä EU-maassa suoritetun tutkinnon tulisi olla tunnustettu myös toisessa EU-maassa

 

Jokseenkin samaa mieltä

 

Periaatteessa olen samaa mieltä, mutta käytännössä  täydellisen vastavuoroisuuden edessä on paljon esteitä. Koulutustasot on erilaisia ja laaduissa on eroa. Eurooppalaista koulutusaluetta on kehitettävä, koska vain korkea koulutus- ja osaamistaso takaavat taloutemme menestyksen. Koulutustason nostaminen ja tutkintojen sisältöjen yhtenäistäminen ovat myös välttämättömiä työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi. Tämän yhteistyön tuloksena toisessa EU-maassa suoritetun tutkinnon tulisi olla pääsääntöisesti tunnustettu myös toisessa EU-maassa.  Lisäksi kansallisia pätevyysvaatimuksia esimerkiksi lainsäädännöstä ja kielitaidosta tarvitaan aina.

 

 

Nuorten äänestysikä pitäisi laskea 16 vuoteen kaikissa EU:n jäsenmaissa, kuten Itävallassa on tehty

 

Täysin samaa mieltä

Euroopan neuvosto on vuonna 2011 kehottanut jäsenmaitaan pohtimaan äänestysiän laskemista 16 ikävuoteen. EU:n nuorisopoliittisen strategian mukaan nuoria tulee aktivoida yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja poliittiseen toimintaan.

Tämä on erityisen tärkeää nyt, koska tehtävät ilmastopoliittiset ratkaisut koskevat eniten ja pisimmän aikaa nimenomaan nuoria ja heidän tulevaisuuttaan.

 

Jokaisen toisen asteen suorittaneen nuoren eurooppalaisen pitäisi osata äidinkielensä lisäksi hyvin ainakin kaksi muuta kieltä

 

Jokseenkin samaa mieltä

 

Koulutukseen tulee panostaa kieli- ja kansainvälistymisopintojen saralla merkittävästi. Näin voidaan tarjota nuorille mahdollisuus kokea Euroopan monimuotoisuus ja oppia itsestään ja muista kulttuureista sekä vastata tulevaisuuden työelämän vaatimuksiin. Myös Euroopan komission tavoitteena on turvata nuorille laadukas koulutus ja mahdollisuus opiskella ja löytää työtä kaikkialta EU:sta.

 

 

Jokaiseen korkeakoulututkintoon pitää sisällyttää kansainvälistymisjakso

 

Täysin samaa mieltä

 

Koulutukseen panostaminen ja monipuolisen osaamisen hankkiminen kansainvälisen liikkuvuuden kautta on yhä tärkeämpää tulevaisuudessa. Itse olisin valmis jopa pidemmällä aikajänteellä laajentamaan Erasmus-vaihdon pakolliseksi osaksi ammatillista ja korkeakouluopiskelua. Myös Eurooppa-yliopistojen verkostojen muodostaminen on tärkeää tulevaisuudellemme.

 

Jokaiseen toisen asteen tutkintoon pitää sisällyttää kansainvälistymisjakso

 

Täysin samaa mieltä

 

Itse olisin valmis jopa pidemmällä aikajänteellä laajentamaan kansainvälistymisjakson, esimerkiksi Erasmus-vaihdon pakolliseksi osaksi ammatillista ja korkeakouluopiskelua

 

  1. Mikä sinusta olisi hyvä ERASMUS -liikkuvuusohjelman rahoituksen taso

 

  1. Rahoitusta pitää lisätä
  2. Rahoitus pysyy nykyisellä tasolla
  3. Rahoitusta pitää vähentää

 

Erasmus-opiskelijavaihto on eräs onnistuneimpia esimerkkejä EU-yhteistyöstä. Koulutukseen panostaminen ja monipuolisen osaamisen hankkiminen kansainvälisen liikkuvuuden kautta on yhä tärkeämpää tulevaisuudessa.

 

Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia

 

Täysin eri mieltä

 

Arvostan kovasti suomalaisten opettajien ammattitaitoa. Suomalaiset koulut ovat tunnettuja korkeasta laadustaan. Koulujärjestelmä tarvitsee lisää resursseja opetussisältöjen kehittämiseen, yksilölliseen ja erityisopetukseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen monien muiden toimijoiden kanssa, koska koulukiusaaminen ja järjestyshäiriöt nousevat useimmiten oppilaiden psyykkisistä häiriöistä ja syrjäytymisuhasta sekä muista sosiaalisista ongelmista.

Terveys

Lääkekannabiksen käyttö ja viljely tulee sallia EU:ssa

 

Neutraali

 

Asia pitää pohtia tarkkaan. Tärkeää, että ihmisillä on mahdollisuus kokeilla, olisiko lääkekannabiksesta apua. Tällä hetkellä kuitenkin puuttuu selkeä laillisen lääkekannabiksen määritelmä. Kuten Euroopan parlamentti päätöslauselmassaan totesi, tarvitaan lisää luotettavaa, riippumatonta tieteellistä tutkimusta lääkekannabiksen vaikutuksista. Lisää tutkimusta tarvitaan myös mahdollisista haittavaikutuksista. Esimerkiksi lääkekannabiksen pitkäaikaiskäytön vaikutuksista erityisesti lapsiin ei ole riittävästi tietoa. Lääkärit ovat peräänkuuluttaneet tietoa koskien lääkekannabistuotteiden tehoa ja koostumusta, jotta he voivat määrätä sitä turvallisesti ja oikeissa määrissä. Mikäli lääkekannabiksen käyttö ja viljely sallittaisiin EU:ssa, tuotteille pitäisi hakea hyväksyntä Euroopan lääkevirastolta ja lääkekannabistuotteet tulisi määritellä reseptilääkkeiksi, joita voi käyttää vain lääkärin määräyksellä

 

Arktinen

Suomen arktisen strategian päivityksen (2016) mukaan ”Suomi on johtava toimija kansainvälisessä arktisessa politiikassa niin Euroopan unionissa kuin globaalistikin”. Pidätkö tavoitetta yhä tarpeellisena Suomen ja EU:n osalta? Perustele vastaus lyhyesti

 

Kyllä.

 

Ilmastonmuutos ja sen nopeuttama jäiden sulaminen kohdistavat arktiselle alueelle yhä enemmän käyttöpaineita merenkulun ja resurssien hyödyntämisen muodossa. Kasvava aktiivisuus alueella lisää ympäristöriskejä ja kiihdyttää omalta osaltaan ilmastonmuutosta. Se lisää myös alueen geopoliittisia jännitteitä, jotka toistaiseksi ovat pysyneet vähäisinä Arktiksella.

 

Nyt on viimeinen hetki puuttua kiihtyvään kilpailuun luonnonvaroista ja saada varovaisuusperiaate osaksi arktista ympäristövaikutustenarviointia. Myös öljynporauksesta pitäisi luopua, kun tavoittelemme fossiilisista luopumista.

Kun Arktiksen geopoliittinen merkitys kasvaa, on meidän intressi saada arktinen säilymään rauhan, tutkimuksen ja yhteisen liikkumisen alueena.

Suomella on tärkeä erityisrooli kestävän arktisen politiikan edistäjänä, koska olemme Ruotsin ohella EU:n ainoat arktiset jäsenmaat. Olemme olleet ensimmäisiä aktiivisia 90-luvulla arktisen yhteistyön aloittamisessa. EU on arktinen osapuoli, ja samalla tavalla, kun sillä on intressejä Välimerellä, on niitä myös Arktiksella. Tarvitsemme vahvaa EU:ta kestävän arktisen politiikan, ympäristövaikutustenarvioinnin ja vakauden edistäjinä Venäjän ja Yhdysvaltojen intressien rinnalle. Suomen etu on olla johtavana toimijana arktisessa politiikassa.

Mihin arktisiin asioihin pyrit Euroopan parlamentissa erityisesti vaikuttamaan ja miksi? (Kuten ympäristö, ilmasto, talous, liikenneyhteydet, alkuperäiskansat, aluepolitiikka, tutkimus, luonnonvarat…)

 

Arktinen ekosysteemi, kasvit ja eläimet mukaan luettuina, on erityisen herkkä häiriöille, ja sen elpymisaika on pidempi kuin monilla muilla alueilla – sikälikin kun alueen luonto ylipäätään toipuu häiriöistä. Kielteiset ympäristövaikutukset ovat usein kumulatiivisia ja peruuttamattomia. Siksi luonnonvarojen kestävään käyttöön on kiinnitettävä erityistä huomiota, ennen kuin kilpajuoksu luonnonvarojen perässä on ehtinyt liian pitkälle ja vahingot ovat mittavia.

EU:n ainoa alkuperäiskansan, saamelaisten, vähemmistöasema kaipaa myös EU:lta suojaa. Ruotsi ja Suomi, joiden alueella EU-saamelaiset asuvat, eivät kumpikaan ole esimerkiksi ratifioineet kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimusta alkuperäiskansojen oikeuksista. Saamelaiset pitää ottaa vahvemmin mukaan arktisen alueen päätöksentekoon ja heitä on kuultava nykyistä paremmin myös EU-päätöksenteossa. Olenkin esittänyt, että saamelaisten alkuperäiskansana olisi hyvä saada oma EU edustusto.

Ilmastomuutos iskee arktiselle alueelle kovemmin kuin muualle. Jos lämpötila nousee globaalisti kaksi astetta, Suomessa neljä, tarkoittaa se arktisella alueella jopa kuuden asteen nousua.

Asteikolla 1-10, kuinka tärkeällä sijalla arktiset kysymykset olisivat omalla työlistallasi Euroopan parlamentissa (1 vähiten, 10 eniten tärkein)

 

9

Olen ollut mm. Euroopan parlamentin pääneuvottelija (raportööri) EU:n arktista strategiaa koskevassa mietinnössä, yhdessä ulkopoliittisen valiokunnan virolaisen mepin Urmas Paetin kanssa.

 

 

Kommentointi on suljettu.