20 vuotta euron käyttöönotosta

Euroon siirtymisestä tuli vuoden alussa kuluneeksi kaksikymmentä vuotta. Virstanpylväs on hyvä hetki tarkastella, mitä yhteinen valuutta on tuonut mukanaan.

Euroon siirtymisestä tuli vuoden alussa kuluneeksi kaksikymmentä vuotta. Virstanpylväs on hyvä hetki tarkastella, mitä yhteinen valuutta on tuonut mukanaan.

Yhteinen valuutta on helpottanut rajat ylittävää liiketoimintaa ja kauppaa, ja siten luonut uusia työpaikkoja ja vahvistanut Suomen ja Euroopan kilpailukykyä. Erityisesti pk-yritysten on helpompi laajentaa toimintaansa muihin EU-maihin, kun toimintaa voi harjoittaa samalla valuutalla. Suomalaiselle matkailijalle euro on sujuvoittanut muissa euromaissa matkustamista. Samoin muiden euromaiden matkailijoiden ja yritysten on helpompi ja siten mielenkiintoisempi toimia ja vierailla Suomessa. Euro on myös poistanut devalvaatioiden paineen.

Euro ei suinkaan ole täydellinen. Yhteinen valuutta, ja unionin ja euroalueen yhteinen talouskoordinaatio ovat kuitenkin osoittaneet vahvuutensa finanssikriisin jälkipyykissä. Kriisi paljasti kansainväliseen finanssijärjestelmään kätkeytyneet monimutkaiset riskit ja tarpeen vahvistaa yhteistä talous- ja rahaliittoa tuleviin kriiseihin varautumiseksi ja niihin vastaamiseksi. Ongelmana oli erityisesti läpinäkyvyyden ja valvonnan puute, johon on kriisinjälkeisellä lainsäädännöllä pyritty tarttumaan.

Tehdyt toimenpiteet kantavat hedelmää. Vuosina 2011 ja 2013 sovitut uudet työkalut, niin kutsutut ”six-pack” ja ”two-pack” koskien jäsenmaiden julkisten talouksien valvontaa, kansallisten budjettien yli- ja alijäämien seurantaa ja makrotalouksien epätasapainon koordinointia ovat purreet. Uusi talouksien ohjausjärjestelmä, talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso, ovat luoneet seuranta- ja sanktiomekanismin, jolla voidaan uskottavasti seurata valtioiden talouden tilaa ja velkaantumiskehitystä ja tätä kautta ennakoida tulevia kriisejä. Finanssikriisin jälkeisissä uudistuksissa perustettiin yhteinen vakausmekanismi, jolla voidaan puuttua jäsenmaiden yllättävään kriisiin.

Nämä toimet yhdessä ovat luoneet Euroopan talouteen vakautta ja ennustettavuutta, joka näkyy rahoitusmaailman suhtautumisessa yllättäviin kriiseihin. Esimerkiksi viimeaikainen Italian pankki- ja talouskriisi ei ole aiheuttanut samanlaisia koronheilahteluita tai heijastunut muiden maiden korkoihin kuten Kreikan tai Portugalin ja Espanjan kriisit aikanaan. Ilman uusia työkaluja Italian ongelmien leviämisvaikutus olisi ollut hallitsemattomampi. Kreikan ja Italian vertaileminen todistaa, että yhteinen valuutta, ja syvempi EU-yhteistyö kannattaa.

Kommentointi on suljettu.