Ruokajärjestelmää on muutettava

Vain systeemiajattelun kautta voimme ratkaista nämä ongelmat ruoantuotannon ja ruokavalintojen ympärillä.

Päivittäisillä ruokavalinnoillamme on helposti huomaamaton, mutta merkityksellinen vaikutus meihin ja yhteiskuntamme. Terveysvaikutukset, ruoan laatu tai vaikutukset omaan talouteemme ovat aika selkeitä ymmärtää, mutta ruokavalinnoilla on vaikutusta myös luonnon monimuotoisuuden rappeutumiseen, ekosysteemeihin, kansainvälisiin kauppasopimuksiin, ihmisoikeuksiin ja eläinten hyvinvointiin sekä taloudellisiin intresseihin.

Tänä päivänä 7,3 miljardia ihmistä kuluttaa 1,6 kertaa maapallon kantokyvyn verran.

Vuoteen 2050 mennessä maailman väestö tulee kasvamaan 9 miljardiin ja ruoan kysyntä tuplaantuu.

Ruokajärjestelmämme, sisältäen maan käytön muutokset, aiheuttaa neljänneksen kaikista kasvihuonepäästöistä, jotka ajavat ilmaston muutosta eteenpäin.

1/3 kaikesta ruoasta päätyy hävikkiin, ja samaan aikaan miljardi ihmistä kärsii nälästä.

Ylipainosta on tullut jatkuvasti kasvava ongelma.

Kansainvälisen kaupan säädökset hidastavat paikallisten markkinoiden kehittymistä ja mahdollistavat halpojen huonompilaatuisten tuontituotteiden maahantuonnin.

Ruokaan liittyviä ongelmia ja haasteita on paljon ja niitä on hankala olla huomaamatta. Siitä huolimatta ruokajärjestelmän muuttuminen on tähän saakka ollut hidasta ja tehotonta.

Poliittisella tasolla ruokaan ja ruoantuotantoon liittyy paljon sääntelyä, mutta se on liian hajanaista. Ruoka vaikuttaa niin moneen eri asiaan, että politiikan pitäisi olla paljon järjestelmällisempää ja kokonaisvaltaisempaa. Ongelma ovat myös olemassa olevat kestävän ruoantuotannon kannalta haitalliset säädökset, kuten yhteinen maatalouspolitiikka (Common Agricultural Policy, CAP), johon menee lähes puolet EU:n vuosittaisesta budjetista. Sen kautta tuetaan myös epäterveellisiä ja ympäristölle haitallisia tuotteita kuten tupakkaa, sokeria ja härkätaisteluhärkien kasvatusta. CAP:in ongelmista voisi puhua loputtomiin, mutta ollakseni toistamatta samoja asioita, haluaisin kiinnittää huomion ennemminkin kokonaisvaltaisen kestävien ruokasysteemien politiikan tarpeeseen. Vain systeemiajattelun kautta voimme ratkaista nämä ongelmat ruoantuotannon ja ruokavalintojen ympärillä.

Euroopan parlamentissa toimii meppien muodostama kestävien ruokajärjestelmien ryhmä (Sustainable food systems group), jonka puheenjohtajana toimin. Ryhmämme tekee tiivistä yhteistyötä IPES-foodin kanssa.

Olemme keränneet marraskuussa julkaistaville nettisivuille (englanniksi) paljon relevanttia informaatiota, joka auttaa ymmärtämään ruokasysteemimuutoksen kiireellisyyden, monimutkaisuuden ja yhteydet eri alueiden välillä. Ruohonjuuritason toimijat ja kansalaisjärjestöt ovat olleet jo pitkään aktiivisesti mukana visioimassa parempaa lainsäädäntöä ja tehneet myös konkreettisia ehdotuksia. Näiden konkreettisten ehdotusten ja nykyisen lainsäädännön pohjalta meidän tulee vastata kansalaisten, maanviljelijöiden ja ympäristön vaatimuksiin ruokajärjestelmän muuttamisesta kestävämmäksi. Monet järjestöt, tutkijat ja paikalliset aloitteet ja kansanliikkeet haastavat nykytilannetta aktiivisesti. Valitettavasti kansallinen ja kansainvälinen politiikka on kehityksestä jäljessä. Toivon, että voimme lisätä tietoisuutta ruoan vaikutuksesta kaikkiin elämän osa-alueisiin, mutta myös luoda tarpeellista poliittista tahtoa Euroopassa, jotta voimme siirtyä kohti tehokasta, kestävää ja kokonaisvaltaista ruokapolitiikkaa.

Hyvää maailman ruokapäivää!

Lisää luettavaa:

Blogini Ruokapolitiikan tulevaisuus (31.5.2018)
Kirjottamani artikkeli yhdessä europarlamentaarikko Bart Staesin kanssa The moment for a future-proof EU agriculture and food policy is now
IPES-food EU Common Food Policy

SDG2

Kommentointi on suljettu.