Emilia Palosen Twitter-kysymyksen innoittamana, päätin kirjoittaa hieman pidemmin Euroopan parlamentin toimista ja omista näkemyksistäni liittyen Unkarin demokratia- ja ihmisoikeustilanteeseen.
Kävimme Unkarin vaalien jälkeen ryhmässämme EPP:ssä eli Euroopan kansanpuolueessa, johon myös Fidesz kuuluu, vakavaa keskustelua Fideszin suhtautumisesta ihmisoikeuksiin ja demokratiaan. Olemme käyneet saman keskustelun Fideszin asemasta kuluvana vuonna jo useampaan kertaan. Keskustelussa käytettiin useita puheenvuoroja ja dialogia käytiin erittäin suorasanaisesti. Emme kuitenkaan saavuttaneet yhteistä näkemystä – tälläkään kertaa.
Ajan kuluessa kysymys Fideszistä tulee EPP:lle yhä hankalammaksi. Olemme sillä rajalla että on syytä vakavasti harkita voiko Fidesz kuulua yhteiseen poliittiseen perheeseemme. Mikäli Fidesz ei voi sitoutua EPP:lle tärkeisiin periaatteisiin joita ovat: demokratia, ihmisoikeudet ja median vapaus, tulee mielestäni vakavasti harkita voiko Fidesz kuulua yhteiseen poliittiseen perheeseemme.
Unkari keskustelussa tulee muistaa, että EU-jäsenyyden ehtona on, että jäsenmaa hyväksyy Kööpenhaminan kriteerit liittyessään unioniin. Kriteerien mukaan uudella jäsenellä on liittymishetkellä oltava, mm. vakaat hallintoelimet, jotka takaavat demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen kunnioittamisen. Periaatteita ei voi unohtaa senkään jälkeen, kun maa on jäseneksi hyväksytty. Lissabonin sopimuksen artikla 2 mainitsee oikeusvaltioperiaatteen yhtenä unionin perustavista arvoista.
Tällä hetkellä ongelmaksi muodostuu se, että Fideszin puolelta kaikki unkarilaiset eivät ole ryhmässä yhteisen Euroopan ja demokratian kannalla. Fidesziläisten tulkinta eurooppalaisuudesta on kovin erilainen.
Mikäli haluaisimme asettaa Unkarille sanktioita, esimerkiksi leikkaamalla rahoitusta, kohtaamme monenlaisia käytännönhaasteita. Ensinnäkin tukien leikkaaminen muodostuu mahdottomaksi, koska se vaatisi unionin sisällä uuden toimivallan luomista. Toiseksi, jotta uusi toimivalta voitaisiin luoda, edellyttää se kaikkien maiden yksimielisen tuen, myös Unkarin. Näin ollen Unkarin tulisi itse äänestää sen puolesta, että heiltä leikattaisiin rahoitusta. Tämä muodostuu kaikkein suurimmaksi ongelmaksi.
Ihmisoikeuspolitiikka on meille, erityisesti minulle, ja koko parlamentille iso kysymys. Täällä parlamentissa kuulen usein Fidesziläisten sanovan, että he kannattavat perusoikeuksia ja sitoutuvat niihin. Tosin, heidän tulkintansa eroavat rajusti esimerkiksi omistani. Heidän mukaansa perusoikeudet eivät koske maahanmuuttoa, romanien tilannetta tai keskustelua kuolemantuomiosta.
Itse toimin kaikissa äänestyksissä demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. Äänestin esimerkiksi maaliskuussa 2018 sen puolesta, että Komissio ottaa SEU: n 7 artiklan 1 kohdan mukaiset menettelyt käyttöön Puolan kohdalla.
Parlamentti on tehnyt lukuisia päätöslauselmia koskien Unkarin tilannetta. Euroopan parlamentti pitää Unkarin tämän hetken poliittista tilannetta erittäin huolestuttavana. EPP on ollut mukana tukemassa näitä päätöslauselmia.
Poliittisista asioista saa ja pitääkin olla erimieltä, asiat riitelevät eivät ihmiset. Kuitenkin, puhuttaessa ihmisoikeuksista ja itsemääräämisoikeudesta, tilanne on päivän selvä. Tällöin kysymys ei ole poliittinen tai esimerkiksi Unkarin presidentin tulkinnanvarainen näkemys vaan ihmisoikeudet kuuluvat kaikille.
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan