Uskolle ja toivolle on tilaa: YK:n uskontojen ja katsomusten päivän blogi

Onko uskolle sijaa nykypäivän globaalissa ja alati muuttuvassa maailmassa? Täällä Euroopassa ja sen epävirallisessa pääkaupungissa Brysselissä kysymykseen on helppo vastata: Kyllä, uskolle ja erityisesti toivolle on tilaa. Brysselissä näkee konkreettisesti monenlaista uskoa, tavoitetta ja toivoa -ja niin asian kuuluukin olla. Euroopan Unionin tulee vaalia erilaisten ja itselle jopa vieraiden uskontojen ja tavoitteiden rinnakkaiseloa. Uskommehan esimerkiksi…

Onko uskolle sijaa nykypäivän globaalissa ja alati muuttuvassa maailmassa? Täällä Euroopassa ja sen epävirallisessa pääkaupungissa Brysselissä kysymykseen on helppo vastata: Kyllä, uskolle ja erityisesti toivolle on tilaa. Brysselissä näkee konkreettisesti monenlaista uskoa, tavoitetta ja toivoa -ja niin asian kuuluukin olla. Euroopan Unionin tulee vaalia erilaisten ja itselle jopa vieraiden uskontojen ja tavoitteiden rinnakkaiseloa.

Uskommehan esimerkiksi tieteeseen ja luotamme sairaalassa lääkärin ammattitaitoon vaikka emme olisi koskaan aikaisemmin tavanneet. Tässä kohtaa voi jokainen siis todeta uskovansa johonkin. Onko olemassa hyvää tai pahaa uskoa? Viime vuosina olemme saaneet valitettavasti todistaa uskontojen huonojen puolien seurauksia. Samalla voimme vain miettiä miksi uutisoimme niin vähän uskontojen hyvistä puolista eli toivon luomisesta ja kansoja voimaannuttavasta yhteistyöstä?

Pohtiessamme kysymystä pahasta uskosta on vastaus selvä. Sitä on valitettavasti olemassa. Pahaa uskoa on se, kun asiattomasti rajoitetaan muita tai käsketään heitä toimimaan ilman vapaata tahtoa. Ihmisen itsemääräämisoikeus on arvokkain lahja mikä meillä on ja sitä tulee kunnioittaa.

Toisten alistamista uskonnon tai uskomuksen kautta ei saa koskaan hyväksyä. Meidän tulee tehdä työtä sen eteen, että vapaus ja itsemääräämisoikeus koskevat meitä kaikkia -erityisesti heikommassa asemassa olevia. Siinä meillä Europarlamentissa työskentelevillä on suuri rooli ja vastuu. Kukaan ei saa tulla fyysisesti tai henkisesti satutetuksi uskonnon varjolla – ja jos tulee, siihen on puututtava.

Satutettuja on pahan uskon molemmilla puolilla: Terrorismin vastaisessa taistelussa meidän tulee tehdä töitä sen eteen, että uskon varjolla ei onnistuttaisi huijaamaan ihmisiä lähtemään pois kodeistaan ja kotimaistaan. Meidän on tehtävä töitä myös sen eteen, että saavuttuaan vieraaseen maahan, näitä tulijoita ei uskonnon varjolla onnistuttaisi aivopesemään tekemään pahaa muille ihmisille.

Terrorismi on valitettava asia ja ongelma myös EU:n alueella. Yksi ratkaisu tähän ongelmaan on panostaminen nuorten syrjäytymisen estämiseen.

Voimmeko vastata pahaan uskoon hyvällä uskolla? Varmasti voimme. Se tosin vaatii meiltä -ja etenkin meiltä suomalaisilta- rohkeutta. Tarvitsemme rohkeutta, jotta voimme ymmärtää, että jos jollakin on jotain se ei ole koskaan minulta pois. Tämä on hyvää uskoa parhaimmillaan – kunnioitamme erilaisuutta, mutta puutumme asiaan vastuullisesti, jos huomaamme vapautta riistettävän tai itsemääräämisoikeutta loukattavan.

Uskoon sisältyvä toivo on hyvä voimavarapankki. Myös EU on omalla tavallaan uskon asia. Se antaa varsinkin pienille maille voimaa ja tukea – myös ihan konkreettisella tasolla. Kun uskomme siihen ja arvostamme sitä, niin voimme luoda toiveikkaan näkymän horisonttiin ja voimme kehittää Unioniamme entistä paremmaksi. Euroopan tulevaisuus vaatii sitä, että löydämme tasapainon vastuullisen puuttumisen ja eri uskontoja ja uskomuksia kunnioittavan hyväksynnän välillä. Tehdään sen eteen töitä maailman uskontojen ja katsomusten päivänä ja myös kaikkina muinakin päivinä sen jälkeen.

 

 

Kommentointi on suljettu.