Komissiolta välttelevä vastaus susia koskevaan kysymykseen

Lähetin jokin aika sitten komissiolle kirjallisen kysymyksen Suomen susipolitiikkaa koskien. Komission vastaus oli valitettavan välttelevä ja sisällyksetön. Lue lisää alkuperäisestä kysymyksestäni ja komission vastauksesta siihen.

Kirjallisesti vastattava kysymys E-001251/2017

komissiolle

työjärjestyksen 130 artikla

Sirpa Pietikäinen (PPE)

Aihe:            Sosiaalisten syiden soveltaminen suden metsästyksen perusteena Suomessa

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella 1335/2016 Suomeen on säädetty 53 suden suurin sallittu saalismäärä vuosille 2016–2018 poronhoitoalueen ulkopuolelle.

EU:n luontodirektiivin 16 artiklan mukaan suurpetojen metsästys on sallittua ainoastaan silloin, kun muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole, ja jollei poikkeus haittaa kyseisten lajien kantojen suotuisan suojelun tason säilyttämistä. Kiintiötä voidaan pitää ylimitoitettuna, kun otetaan huomioon Suomen susikannan suuruutta koskevan tiedon epävarmuus, varovaisuusperiaate ja suotuisan suojelun tason vaatimus.

Maa- ja metsätalousministeriö toteaa asetuksen perustelumuistiossa 21.12.2016, että metsästyksen perusteena on tarkoitus käyttää pääasiassa sosiaalisia syitä, toisin sanoen metsästystä käytetään asukkaiden hyväksynnän saavuttamiseksi suurpetoja kohtaan. Luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan sosiaalisia syitä voidaan käyttää kuitenkin vain tilanteissa, joissa on kysymys kansanterveyttä ja yleistä turvallisuutta koskevista tai muista erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä. On epäiltävissä, että Suomessa noudatettavassa susien poikkeuslupaharkinnassa sosiaalisten syiden soveltamista tulkitaan tällä hetkellä laajentavasti siten, että hallintokäytäntö ei ole luontodirektiivin mainitun kohdan sanamuodon ja tarkoituksen mukainen. Samoin on syytä epäillä, ettei kaikissa tilanteissa ole riittävästi käytetty tai selvitetty suden metsästykselle vaihtoehtoisia ratkaisuja luontodirektiivissä edellytetyllä tavalla.

Katsooko komissio, että Suomessa noudatettava susien metsästystä koskeva poikkeuslupaharkinta on EU:n luontodirektiivin ja sitä koskevan EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukainen erityisesti sosiaalisiin syihin perustuvien kriteerien soveltamisen, muiden tyydyttävien ratkaisujen selvittämisen sekä susikannan suotuisan suojelun tason säilymisen osalta?

***************************************************************************************************************************

FI

E-001251/2017

Karmenu Vellan

komission puolesta antama vastaus

(28.4.2017)

Komissio on käynyt tiivistä vuoropuhelua Suomen viranomaisten kanssa susikannan hoitamisesta siitä lähtien, kun ne laativat uuden hoitosuunnitelman. Komissio on näin ollen tietoinen Suomen susikannan hoidossa vuodesta 2015 lähtien tapahtuneista muutoksista.

 

Tätä vuoropuhelua käytäessä komissio arvioi Suomen sudenhoitopolitiikkaa. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös luontotyyppidirektiivin 92/43/ETY[1] 16 artiklan nojalla myönnettävien poikkeusten käyttöä. Komissio muistuttaa, että kukin poikkeuksen soveltamista koskeva yksittäinen päätös on voitava perustella luontotyyppidirektiivin 16 artiklassa säädetyillä syillä. Tarvittaessa komissio ryhtyy toimiin sen varmistamiseksi, että susikannan hoito vastaa EU:n lainsäädännön vaatimuksia.

[1]     EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7–50.

Kommentointi on suljettu.