Saamelaiset tarvitsevat edustuksen EU-päätöksenteossa

Saamelaiset ovat EU:n ainoa alkuperäiskansa. Siihen nähden on hämmästyttävää, että Euroopan unionilta puuttuu selkeä politiikka saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi. Alkuperäiskansat on huomioitu EU-politiikassa, mutta niiden asema näkyy lähinnä EU:n kauppa- ja kehitysyhteistyösuhteissa kolmansiin maihin.

EU:lla tulisi olla vahvempi alkuperäiskansojen kuulemiseen ja edustautumiseen liittyvien politiikkojen vaikutuksia arvioiva mekanismi. Olisi aiheellista, että Pohjoismaat yhdessä toimisivat tämän luomiseksi. Tämä edellyttää luonnollisesti sitä, että samat kysymykset tunnistetaan ja tunnustetaan myös kotimaassa. Suomessa monia asioista on jo hoidettu hyvin, kuten kieleen liittyvät kysymykset.

Euroopan unionin arktista ulottuvuutta koskeva politiikka vahvistuu koko ajan. Olen vastannut parlamentin kannan valmistelusta EU:n arktiseen politiikkaan. Osana sitä on huomioitu myös alkuperäiskansojen oikeudet ja elinkeinojen turvaaminen.

Parlamentti ehdottaa mm. saamelaisten omaa edustustoa perustettavaksi Brysseliin. Saamelaisilla on monia intressejä puolustettavaan EU-päätöksenteossa kuten esimerkiksi juuri Unionin arktinen politiikka, koheesiopolitiikka tai vaikkapa kulttuuriperinnön säilyttämiseen tähtäävät ohjelmat.

Resursseista rikas arktinen on houkutteleva kohde monille kaivannaisalan yrityksille. Raaka-aineiden hyödyntämisen ehdoksi tulee kuitenkin asettaa alueella asuvien alkuperäiskansojen hyväksyntä sekä tiukempi ympäristövaikutusten arviointi.

Kansainvälisesti hyväksytyt kestävän kehityksen tavoitteet vuodelle 2030 ovat niin ikään olennaisia saamelaisten oikeuksien kannalta. Nostamme parlamentin kannassa niistä esiin erityisesti alkuperäiskansojen oikeuden saada koulutusta omalla kielellään mahdollisimman pitkälle. Panostus koulutukseen on edellytys mm. sille, että saamenkielisiä osaajia löytyy riittävästi takaamaan saamenkieliset palvelut.

Saamelaisten oikeudet tarvitsevat nykyistä parempaa suojaa, sillä niihin kohdistuu jatkuvia uhkia ja loukkauksia. Yksi keskeinen periaate on alkuperäiskansojen oikeus omaan maahan ja elinkeinon harjoittamiseen, joka ei toteudu täydessä mittakaavassa.

Euroopan komissio kannustaa kaikkia jäsenmaita ratifioimaan kansainvälisen työjärjestö ILO:n sopimukset. Näistä sopimus numero 169 koskee alkuperäiskansojen ja -heimojen oikeuksia. Pohjoismaista vain Norja ja Tanska ovat sen toistaiseksi allekirjoittaneet. Jos Suomi haluaa olla alkuperäiskansojen – mukaan lukien saamelaisten – asialla, tämän sopimuksen allekirjoittaminen on sille ehdoton edellytys.

Kommentointi on suljettu.