Askeleita kohti kiertotaloutta: ympäristövaliokunta äänesti jätepaketista, komissio esitteli kiertotalouden jatkotoimenpiteet

Parlamentin ympäristövaliokunta äänesti tällä viikolla kauan odotetusta jätepolitiikan uudistuksesta. Uudistuksen alla olevaan direktiiviin parlamentti haluaisi nykyistä kunnianhimoisemmat kierrätystavoitteet. Tänään komissio myös julkaisi kiertotaloutta koskevat jatkotoimenpiteet.

Niukentuvien luonnonvarojen maailmassa nykyinen jätepolitiikkamme on nurinkurista: hautaamme kallisarvoisia resursseja kaatopaikoille tai tupruttelemme ne jätteenpolttolaitoksissa taivaan tuuliin. Järkevämpi jätepolitiikka on kiinteä osa EU:n kiertotalousagendaa – muutosta kohti yhteiskuntaa jossa koko termi ”jätepolitiikka” jää hiljalleen historiaan. Tavoitteena on jätteetön yhteiskunta, jossa tuotteet elinkaarensa lopussa toimivat raaka-aineena uusille tuotteille.

Kiertotalous tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että luonnonvaroja käytettäisiin nykyistä huomattavasti tehokkaammin. Resurssienkäyttömme on edelleen tuhlailevaa. Esimerkistä käy muovi: tuoreen tutkimuksen mukaan vuonna 2014 tuotetusta 311 miljoonasta tonnista muovia kierrätetään pahaiset viisi prosenttia. Loppu päätyy kaatopaikoille, jätteenpolttoon ja meriimme. Samainen tutkimus arvioi, että jos meno jatkuu samanmoisena, on merissämme vuonna 2050 enemmän muovia kun kaloja.

Kysymys ei ole vain ympäristö- ja ilmastopolitiikasta – ajattelun taustalla on kylmä taloudellinen järki. Planeettamme fyysiset rajat määrittelevät toiminnan tarpeen. Tällä hetkellä kulutamme 1,5 maapallon verran resursseja joka ikinen vuosi. Saman tahdin jatkuessa kuluttaisimme vuoteen 2050 tultaessa 4,5 maapallon verran luonnonresursseja. Kilpailu niukentuvista resursseista vain kiihtyy – voittaja on se, joka osaa tehdä vähemmästä enemmän.

Parlamentin ympäristövaliokunta äänesti tällä viikolla kauan odotetusta jätepolitiikan uudistuksesta. Uudistuksen alla olevaan direktiiviin parlamentti haluaisi nykyistä kunnianhimoisemmat kierrätystavoitteet: yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää vähintään 70 prosenttia vuonna 2030. Samalla jäsenmaita patistellaan eri jätejakeiden tehokkaampaan erilliskeräykseen. Tärkeää on esimerkiksi biojätteen erilliskeräys, josta parlamentti toivoisi pakollista ympäri unionin. Samalla jäsenmaita kehotetaan laittamaan täytäntöön keinoja, joilla tuettaisiin uusioraaka-aineiden käyttöä. Näihin keinoihin lukeutuvat mm. kaatopaikka- ja jätteenpolttomaksut ja verot, vihreät julkiset hankinnat ja uusioraaka-aineita koskevat verohelpotukset.

Parlamentti haluaa kiristää myös pakkausjätteen kierrätystavoitteita ja vaatii, että pakkauksista tulisi vuonna 2030 kierrättää 80 prosenttia. Yksi hankalimmista – ja samalla monikäyttöisimmistä – pakkausmateriaaleista on muovi, jota koskisi 60 prosentin kierrätystavoite.

Jätepolitiikan uudistuksen ohella parlamentti muistuttaa, että valtaosaltaan resurssien tehokkaampi käyttö on myös kysymys tuotesuunnittelusta ja materiaalivalinnoista. Esimerkiksi puupohjaisille pakkausmateriaaleille löytynee uusia käyttökohteita. Elektroniikkalaitteet taas tulisi suunnitella korjattaviksi, tuunattaviksi, päivitettäviksi ja kierrätettäviksi. Tähän liittyen komissio julkaisi aivan hiljattain päivitetyn kiertotalousstrategian, joka sisältää mm. ehdotuksen uudesta, kiertotalouteen keskittyvästä rahoitusalustasta.

Siirtyminen tehokkaampaan resurssien käyttöön vaatii lainsäädäntötyötä, aikaa ja rahaa; mutta siirtymän tuottopotentiaali ylittää kuitenkin kustannukset moninkertaisesti. Voittajiin ei lukeudu vain ympäristö, vaan myös taloutemme: esimerkiksi McKinseyn laatima tutkimus paljastaa, että jos pystymme Euroopassa parantamaan resurssitehokkuutta kolmen prosentin vuosivauhtia vuoteen 2030, kasvattaisi se BKT:tä jopa seitsemällä prosentilla nykyiseen kehitysskenaarioon verrattuna. Työllistämispotentiaali olisi jopa kaksi miljoonaa uutta työpaikkaa.

Ympäristövaliokunnan äänestyksen jälkeen paketti äänestetään vielä täysistunnossa, minkä jälkeen parlamentti aloittaa neuvottelut paketista jäsenmaista koostuvan neuvoston kanssa. Äänestetyt tekstit löytyvät piakkoin täältä.

Komission jatkotoimenpiteistä kiertotalouden saralla voit lukea lisää täältä.

 

Kommentointi on suljettu.