Kestävän kehityksen joulukalenteri

Oletko kuullut kestävän kehityksen tavoitteista? Tiesitkö, että ne koskevat meitä kaikkia? Aivan, 17 tavoitetta vaikuttavat sinun, minun, kaikkien meidän suomalaisten jokapäiväiseen elämään ja tulevaisuuteemme.

Kehitys ei ole vain jotain, joka tapahtuu muualla. Meilläkin on haasteita varmistaa mm. että tasa-arvo toteutuu; että jokainen pystyy osallistumaan yhteiskunnassamme eikä syrjäydy; että saamme nauttia puhtaasta luonnosta; ja että saamme syödä turvallista ruokaa.

Tule mukaan avaamaan kestävän kehityksen joulukalenteriluukkuja ja keskustelemaan mitä niiden eteen voisi konkreettisesti tehdä. Jokaisen luukun takaa löytyy konkreettisia ehdotuksia siitä, mitä näiden yleisten tavoitteen toteutumiseksi voisi meistä jokainen tehdä.
2016 voi jäädä mieleemme vuotena, jona tapahtui monta poliittisesti yllättävää asiaa. Voimme sitoutua vuotena 2017 yhteisrintamaan perusoikeuksien ja kestävän kehityksen puolestapuhujiksi. Muutos kun voi alkaa meistä jokaisesta.

 

LUUKKU 1/17:DSCF9618

Yhdenvertainen mahdollisuus peruspalveluihin, uuteen teknologiaan ja rahoituspalveluihin kuuluu kaikille. Maailma kehittyy kovaa vauhtia. On varmistettava, etteivät uudistuksista hyödy vain harvat ja valitut, samalla kun ne vaikeuttavat maaseudun ikäihmisten pääsyä palveluihin.

Onko sinulla joku hyvä vinkki palveluntarjoajalle, kunnalle tai kotipiirisi pienyrittäjälle, miten hänen palvelunsa olisivat paremmin saatavilla esimerkiksi liikuntarajoitteisille tai ikäihmisille?

Kun puhutaan yhtäläisistä oikeuksista, täytyy aina tarkentaa aihe tai asia, mihin ne liittyvät. Vasta sitten on mahdollista miettiä, kuka siinä tilanteessa on mahdollisesti heikommassa asemassa. Joskus vastaus voi olla yllättäväkin.

Fotofinlandia 2016 –finalistin Kaisa Rautaheimon Pojat –dokumenttiprojekti kiinnitti huomiota menestysyhteiskunnan laidalla elävien nuorten miesten tunteisiin ja pohdintoihin omista mahdollisuuksistaan.

http://www.fotofinlandia.fi/kilpailu/2016/#id1190

*****

LUUKKU 2/17:DSCF9634

Tuotamme jo nyt ruokaa yli 10 miljardille ihmiselle. Siitä lähes puolet menee kuitenkin hukkaan. Tulevaisuuden ruokahuollon kannalta on tärkeää turvata paikallisten ruokavalioiden ja viljelylajikkeiden monipuolisuus. Siementen ja tuotantoeläinten geenipoolin yksipuolistuminen altistaa globaalin ruuantuotannon riskeille, joita esimerkiksi tuholaiset ja bakteerit voivat aiheuttaa.

Suosimalla paikallista sesonkiruokaa, jonka tuotannossa on noudatettu luomu-standardia, edistät alueellisten lajikkeiden säilymistä, puhdasta ruuantuotantoa ja reilua toimeentuloa.

Suomessa esimerkiksi Martat ovat vinkanneet jo yli 100 vuoden ajan hyviä vinkkejä siitä, miten valmistaa ruokaa sesonkien mukaan lähellä tuotetuista raaka-aineista.

http://www.martat.fi/ruoka/ekokokki/

******

LUUKKU 3/17:DSCF9601

Saamme koko ajan enemmän tietoa kemikaalien haitallisista vaikutuksista luontoon ja terveyteen. Usein nämä vaikutukset ovat ylisukupolvisia.

Kemikaalilainsäädännön kiristäminen ja ajantasaistaminen on asia, jonka eteen teen poliitikkona työtä.

Kuluttajana on mahdollisuus vaikuttaa valinnoillaan vaikkapa siihen, minkälaista pesuainetta käyttää pyykkäämiseen ja sitä kautta vähentää kemikaalien joutumista vesistöihin. Tai lataa kännykkääsi Cosmethics-sovellus ja tarkista, mistä kemikaaleista tuotteesi koostuu.

Cosmethics on Suomessa kehitetty sovellus, joka näyttää tuotteiden viivakoodin avulla, mitä kemikaaleja kosmetiikka sisältää. Sovelluksen avulla saa myös selville, sisältääkö tuote mikromuoveja, joiden haitallisesta vaikutuksesta ympäristössämme löytyy koko ajan lisätietoa.

http://www.cosmethics.com/

******

LUUKKU 4/17:SDG 4

Työurat näyttävät aivan erilaiselta, kun muutama vuosikymmen sitten. Koulutuksella on tehtävä työllistymiseen ja yrittäjyyteen tarvittavien tietojen ja osaamisen kehittämisessä.

Yrittäjyydellä on merkittävä vaikutus työllisyyteen. Parhaimmassa tapauksessa yrittäjyys on sekä innovaation lähde että mahdollisuus saavuttaa tasapaino työ- ja perhe-elämässä. Tähän pääseminen edellyttää kuitenkin tukea ja resursseja: koulutusta, ohjeistusta, rahoitusta. Yrittäjyyteen vaikuttaa myös keskeisesti ympärillä olevien tuki ja kannustus.

Voisitko sinäkin toimia mentorina tutulle nuorelle tai nuoremmalle kollegalle? Olisiko siitä apua ihmiselle, joka miettii uudelleen kouluttautumista tai yrittäjäksi uskaltautumista?

Esimerkiksi Suomen liike- ja virkanaisten liiton toimintasuunnitelmaan kuuluu jäsenyhdistysten kanssa nuorille naisille tarkoitettujen naisjohtajatapaamisten järjestäminen. Uskon, että vastaavanlainen toiminta voi paitsi olla molemminpuolinen inspiraation lähde, johtaa myös hyödyllisiin yrityskumppanuuksiin.

 Lisätietoja liiton toiminnasta saa osoitteesta:http://www.bpw-finland.fi/

******

LUUKKU 5/17:

Kestävän kehityksen joulukalenterin luukku 5/17:SDG 5

Suomessa yli seitsemän kymmenestä aikuisesta naisesta on kokenut seksuaalista häirintää. Seksuaalinen häirintä on lisääntynyt myös netin puolella. Asenteet ratkaisevat, miten tällaista häirintää siedetään ja kuinka moukkamaista käytöstä hyväksymme. Se vaikuttaa myös siihen, uskaltaako häirinnän kohteeksi joutunut pyytää tukea ja/tai raportoida siitä.

Voitko sitoutua siihen, ettet naura seuraavalle naisia alentavalle vitsille etkä levitä seuraavaa naisia esineellistävää facebook viestiä?   Uskallatko mennä pidemmälle ja olla se, joka puuttuu tällaiseen ahdisteluun sitä kohdatessaan?

Väkivalta kertoo paljon keskinäisestä kunnioituksesta ja arvostuksesta. Sen takia naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan vähentäminen liittyy keskeisesti yleisen tasa-arvon saavuttamiseen.

 European Institute for Gender Equality EIGE julkaisee tasa-arvoon liittyvää tutkimustietoa. Heidän tuore tutkimustieto osoittaa naisten edelleen kantavan suhteellisesti suuremman vastuun lasten ja vanhusten hoivatyöstä. Tämä vaikuttaa naisen uraan, taloudelliseen tilanteeseen ja loppu peleissä myös eläkkeeseen. Raportissa myös tuodaan esille, että mm. yksinhuoltaja-, liikuntarajoitteiset ja ikääntyvät naiset ovat vastaavanlaisissa tilanteissa olevia miehiä suuremmassa köyhyysriskiasemassa.

http://eige.europa.eu/rdc/eige-publications/poverty-gender-and-intersecting-inequalities-in-the-eu

Suomessa astui viime vuonna voimaan Naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva ns. Istanbulin sopimus. Sopimukseen sisältyy velvoitteita liittyen uhrien suojeluun ja korvauksiin ja rikoksentekijän saattamiseen vastuuseen. Tukipalveluiden, ml. turvakotipaikkojen määrästä on myös annettu tarkkoja määräyksiä. THL:n animaatio kertoo lisää turvakotipalveluista:

******

LUUKKU 6/17:

Suurin osa Suomen vesiekosysteemeistä on hyvässä tilassa. Huolta aiheuttaa kuitenkin Itämeri, joka rehevöityy mereen päätyvän fosforin ja typen myötä. Itämerelle on asetettu EU-SDG 6tason tavoite hyvän ympäristöllisen tilan saavuttamisesta vuoteen 2020 mennessä.

Kuluttaja voi vaikuttaa Itämeren tilaan esimerkiksi ruokavalinnoillaan. John Nurminen -säätiön lähikala-hankkeessa kannustetaan kuluttajia syömään särkikaloja, joiden kalastaminen Itämerestä parantaa ravinnekiertoa ja vähentää kokonaispäästöjä.

Lähikalahanke: http://www.johnnurmisensaatio.fi/puhdas-itameri/lahikalahanke/

******

LUUKKU 7/17:

Euroopan sähköstä puolet tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, neljännes ydinvoimalla ja neljännes uusiutuvalla energialla.

Kuluttajien rooli energiamarkkinoilla lisääntyy. Meillä on koko ajan parantuva mahdollisuus toimia sähköntuottajina, voimme valita ympäristöystävällisemmin tuotettua sähköä ja tehostaa kotimme energiatehokkuutta päivittäisillä valinnoilla.SDG 7

Energiatehokkuus on myös suoraa säästöä kukkaroon! Kodin laitteet pois valmiustilasta, valojen ja sähkösaunan sammutus käytön jälkeen sekä kodinkoneiden pyörittäminen kulutuspiikkien ulkopuolella ovat pieniä tekoja, joilla voit vähentää sähkönkulutusta ja samalla pienentää sähkölaskuasi.

Motiva on julkaissut Kodin Energiaoppaan, josta voit tarkistaa, mikä omassa kodissasi vie eniten energiaa ja miten energiatehokkuutta voi parantaa.

http://www.motiva.fi/files/10416/Kodin_Energia_Opas.pdf  

*******

LUUKKU 8/17:

Lainsäädännön tulisi paremmin kannustaa ja tukea investointeja kestävämpiin ratkaisuihin ja tuotteisiin. Kestävä ja vastuullinen yritystoiminta tuottaa bisnestä ja työpaikkoja. SDG 8Kiertotalouden toteuttaminen voisi luoda Eurooppaan 1.2 – 3 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä.

Esimerkki printtereiden mustekasettien kierrätyksestä:
Yhdysvaltalaisyritys Lexmark valmistaa printtereiden mustekasetteja. Tyhjät mustekasetit voi palauttaa Lexmarkille, joka purkaa ne, puhdistaa osat, kokoaa ne uudelleen ja täyttää musteella. Lexmark avasi juuri uudelleenvalmistuslaitoksen Puolaan – laitoksen kannattaa olla mahdollisimman lähellä sitä, missä mustekasetteja käytetään, jotta niiden kerääminen takaisin kuluttajilta olisi mahdollisimman edullista.

 

On tulevaisuuttaan ajattelevien yritysten, jotka haluavat olla menestyksekkäitä niin nyt kuin viidenkymmenen vuodenkin päästä, oma etu raportoida sosiaali- ja ympäristövaikutukset integroidusti vuosittaisen tilinpäätöskertomuksen kanssa. Lainsäädännön rooli tässä on sopia yhteinen raportointipohja, jolloin pienenisivät myös nykyisestä pirstaloituneesta raportointikentästä johtuvat hallinnointikulut. Tätä kautta myös yrityksen hallitus ottaisi vastuun raportoiduista tiedoista.

Konkreettisen lainsäädännön tueksi tarvitaan luotettavia mittareita. Erilaiset tilastot, mittarit ja indikaattorit rakentavat pohjaa sille, millaisena yhteiskuntamme, yritystemme ja koko maailman tila näyttäytyy. ”Vihreän talouden” tilastotietoa kokoaa jo esimerkiksi Eurostat. Tämän lisäksi kestävyyttä mittaavia indikaattoreita on kehitetty sekä OECD:ssä että UNEP:issa.

http://ec.europa.eu/eurostat/web/sdi/indicators/sustainable-consumption-and-production

http://www.oecd.org/greengrowth/greengrowthindicators.htm

http://www.unep.org/resourceefficiency/Home/Policy/SCPPoliciesandthe10YFP/NationalActionPlansPovertyAlleviation/NationalActionPlans/IndicatorsofSCP/tabid/78386/Default.aspx

*****

LUUKKU 9/17:SDG 9

Mikrolainat ovat matalan kynnyksen apua alkuinvestointien kattamiseen. Kehitysmaissa perheet tai kylät voivat investoida niiden avulla esimerkiksi kaivoon tai viljelymaahan, jotka alkavat tuottaa hyvää ja antavat vauhtia muille elinkeinoille. Naisten Pankki on maailmallakin tunnettu suomalainen innovaatio, jonka kautta jokainen meistä voi osallistua mikrolainojen jakamiseen kehitysmaissa.

Mikrolainoille on tarvetta myös Euroopassa, esimerkiksi nuorten yrittäjyyden tukemisessa. EU:n EaSI-ohjelma rahoittaa alle 25 000 euron mikroluottoja EU-maissa. Suomi on yksi niistä harvoista maista, joissa ei valitettavasti vielä ole palveluntarjoajaa näille mikrolainoille.

 

Esimerkiksi Belgiassa EU:n mikrolainoja tarjoaa microStart, joka on auttanut alkuun niin kampaamoyrittäjiä Liègessä, suklaatehtailijoita Brysselissä kuin kasvisravintolaa Gentissä.

 https://microstart.be/fr

http://ec.europa.eu/small-business/success-stories/2011/july/index_fi.htm

 

Naisten Pankin kautta voit ryhtyä kehitysmaan naisten bisnesenkeliksi kuukausittaisilla lahjoituksilla.

 https://www.naistenpankki.fi/lahjoita/kuukausilahjoittaja/

***

LUUKKU 10/17:SDG 10

Euroopan vaurauden kohtalo ja ääriliikkeiden tulevaisuus ovat toisiinsa kytkeytyneitä. Suuret tuloerot johtavat yhteiskunnalliseen epävakauteen. Henkilö, joka ei koe mahdollisuutta yhteiskunnalliseen osallistumiseen on vaarassa syrjäytyä tai, alkaessaan etsiä vastauksia muualta, radikalisoitua.

Monilla syrjäytyminen alkaa jo nuorena. Suomalaisnuorista noin 5 prosenttia on syrjäytyneitä. Etsivä nuorisotyö, KiVa-koulut ja opintojen ohjaus ovat hyviä esimerkkejä siitä, mitä jo tehdään syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Näille ja muulle ennaltaehkäisevälle työlle tulee kohdentaa lisää resursseja, toimimattomuuden inhimillinen ja yhteiskunnallinen hinta on liian suuri.

Konkreettinen asia, jonka voit itse tehdä, on esimerkiksi kouluttautua MLL:n lasten ja nuorten puhelimen päivystäjäksi. http://www.mll.fi/mll/koulutukset/lnpn/

 

Euroopan kehittämisessä tulisi kiinnittää huomiota mm. sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, vaurauden oikeudenmukaiseen jakautumiseen, ja sukupuolten tasa-arvoon. Sosiaalista, taloudellista ja poliittista osallistumista tulisi kannustaa, kiinnittäen erityishuomiota haavoittuvassa asemassa olevien osallistumismahdollisuuksiin.

Euroopan parlamentissa on valmisteltu lausuntoa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Toimin oman ryhmäni pääneuvottelijana, kun tasa-arvovaliokunta antoi oman lausuntonsa asiaan liittyen. http://europa.eu/rapid/press-release_IP-16-544_fi.htm

Tässä yhteydessä ei tule myöskään unohtaa maahanmuuttajien sekä turvapaikanhakijoiden oikeuksia. Pakolaisuus tai paperittomuus ei määritä ihmistä, se kertoo ainoastaan, millaisessa tilanteessa ihminen on kyseisellä hetkellä. Turvapaikanhakijoiden saapuminen Suomeen voi venyttää resurssejamme jonkin verran. Mutta ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei kuormita niin paljon, että sen takia kannattaa nakertaa oikeusvaltioperiaatteilta pohjaa.

Suunnitelmallinen ja hyvin hallittu siirtolaispolitiikan avulla Suomi ja muutkin EU maat voisivat hyötyä muuttoliikkeiden vaikutuksesta talouteen. Mm. uudet innovaatiot syntyvät tuoreista ideoista ja erilaisista näkökulmista, joten toisenlaisen kulttuurin tuntemuksesta on etua.

****

LUUKKU 11/17:DSCF9621

Kulttuuriperinnön vaaliminen vaikuttaa keskeisesti yhteiskuntamme hyvinvointiin ja kehitykseen. Kulttuuri määrittelee identiteettimme. Erilaiset identiteetit eivät sulje toisiaan pois – päinvastoin, ne vahvistavat toisiaan. Itse olen esimerkiksi pohjalainen äitini puolelta ja karjalainen isän puolelta, jonka johdosta minusta on muotoutunut ’iloinen häjy’. Olen suomalainen ja hämäläinen, mutta myös eurooppalainen.

Meillä on rikas kulttuurihistoria. Kulttuuri ja taide muuttuvat ja kehittyvät jatkuvasti löytäen uusia muotoja. Tunnetko oman seutusi omaleimaisuuksia, vaikkapa pukeutumisen, kielen tai rakennustyylin osalta?

 

Niin Eurooppa kuin sen maakunnat ja alueet tarvitsevat rikasta kulttuuria. Taiteen tekeminen ja kokeminen pitäisi mahdollistaa jo peruskoulusta lähtien, osana yleissivistystä. Vahva ymmärrys omasta kulttuuriperimästä kasvattaisi tarvittavaa itsetuntoa kohdata myös muita kulttuureja. Lisäksi, taide ja kulttuuri tarjoavat lähteen innovaatiolle ja kasvulle. Itse asiassa ne luovat pohjan demokraattisen, tasa-arvoisen ja vapaan yhteiskunnan jatkuvalle kehitykselle.

Euroopan neuvosto on vahvin eurooppalainen instituutio kulttuuriperinnön vaalimisessa.

http://www.nba.fi/fi/ajankohtaista/kansainvalinen_toiminta/kulttuuriperinto_ja_en

Nelijalkainen esimerkki itäsuomalaisesta kulttuuriperinnöstä on karjarotu kyyttö. Se uhkasi kuolla sukupuuttoon 1980-luvulla, mutta on nyt elvytetty osittain Suomen Kulttuurirahaston tuen turvin.

https://skr.fi/fi/kyytt%C3%B6-palaa-suomalaismaisemaan

****

LUUKKU 12/17:DSCF9610

Julkisten hankintojen kautta pyörii 20 prosenttia EU-alueen BKT:sta. Sillä on siis väliä, miten ja mitä hankitaan. Säännöt mahdollistavat sen, että hinnan sijaan kilpailutetaan laatua ja kestävyyttä.

Kuntien tulisi ottaa julkiset hankinnat strategiseksi työkaluksi. Esimerkiksi Kiuruvesi otti lähi- ja luomuruuan yhdeksi kaupunkistrategian painopistealueeksi ja muutaman vuoden jälkeen paikallisesti tuotetun ruuan osuus hankinnoissa oli lähes 60 prosenttia, kun se lähiseudulla jäi 10 prosenttiin. Hyötyinä mm. alentuneet kuljetuskustannukset, pakkaus- ja ruokajätteen vähentyminen sekä suurempi arvostus ruokaan.

 

EkoCentria ohjeistaa ammattikeittiöitä tekemään hankintoja, joilla vähennetään päästöjä ja jätettä, sekä edistetään luonnonvarojen kestävää käyttöä, tuotantoeläinten hyvinvointia ja tuotannon sosiaalista kestävyyttä.

http://www.ekocentria.fi/fi/page/94

Vastuullisesta hankintapolitiikasta löytyy lisämateriaalia myös nettisivuiltani

http://www.sirpapietikainen.net/wp-content/uploads/2015/03/Julkiset-hankinnat_2016.pdf

****

LUUKKU 13/17:DSCF9652

Ilmastonmuutos nopeutuu kiihtyvällä vauhdilla ja sen vaikutukset ovat peruuttamattomia. Vaikka lopettaisimme kasvihuonekaasujen päästön heti, niiden vaikutukset säilyvät ilmakehässä vielä vuosikausia.

Meidän oma henkilökohtainen hiilijalanjälkemme on pieni suhteessa globaaleihin päästöihin. Se ei voi kuitenkaan olla syy toimimattomuudelle. Ilmastodieetti lähtee mittaamisesta – mikä oman elämäsi osa-alue tuottaa suhteessa eniten päästöjä? Minun kohdallani se oli matkustus. Aloita oma ilmastodieettisi SYKEn laskurissa https://ilmastodieetti.fi/.

 

Kansainvälisen ilmastotutkijoiden paneeli IPCC perustettiin 1980-luvun lopulla keräämään tietoa ilmaston muutoksista. Paneelin raportteja on laatimassa satoja tutkijoita ja sen näkemysten katsotaan antavan täsmällisintä tieteellistä tietoa ilmaston tilasta.

Vuodesta 1950 alkaen ilmakehä ja meret ovat lämmenneet. Kuluneet kolme vuosikymmentä ovat olleet jokainen toistaan lämpimämpiä ja jokainen lämpimämpiä kuin mikään aiemmista vuosikymmenistä vuodesta 1850 lähtien. Ilmasto on lämmennyt vuosien 1880-2012 välillä 0,85 astetta – yhden asteen rajan arvellaan menevän rikki lähiaikoina. Meret toimivat lämmön päävarastona, varastoiden 90 % vuosien 1971 ja 2010 kumuloituneesta energiasta. Lämpimien uimavesien ohella se tarkoittaa yhä kiihtyvämpää happamoitumista.

Jää- ja lumipeite ovat pienentyneet. 1900-luvun aikana merenpinta on kohonnut 19 cm. Ilmakehässä esiintyy koko ajan enemmän kasvihuonekaasuja.

Lisää aiheesta blogissani: http://www.sirpapietikainen.net/wp-content/uploads/2015/03/Ilmastoblogi_SP.pdf

****

LUUKKU 14+15 / 17:DSCF9649

Luonnon monimuotoisuuden katoaminen on merkittävin yksittäinen ympäristöuhka planeetallemme. Sanotaan, että nyt on parhaillaan käynnissä 6. joukkosukupuutto maapallon historiassa. Tällaiselle sukupuuttoaallolle on ominaista se, että lajeista jopa 75 prosenttia katoaa lyhyellä aikavälillä.

Suomessa joka kymmenes eliölaji on uhanalainen. Niin Suomessa kuin EU-tasollakin on asetettu tavoitteeksi biodiversiteettikadon pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä, mutta tavoitteen toteutuminen ei ole tullut yhtään lähemmäksi viime vuosien aikana. Ihmisen elinympäristölle aiheuttama muutos – metsätyyppien häviäminen, ilmaston nopea lämpeneminen, merten happamoituminen – on liian raju, jotta luonto pysyisi elinvoimaisena mukana.

 

Esimerkiksi WWF:n sivuilla voit ryhtyä kummiksi ja antaa oman panoksesi luonnon monimuotoisuuden säilymiselle https://wwf.fi/.

****

LUUKKU 16/17:SDG 16
Yksi globaalietiikan periaatteista liittyy meitä heikompien huolehtimiseen. Tunnistamme mm. tarpeen ja halun suojella ja pitää huolta lapsista. Haluamme varmistaa, etteivät lapset joudu väkivallan tai hyväksikäytön uhreiksi.

Lapsille kuuluvat yhtäläiset ihmisoikeudet; oikeus tulla kuulluksi, tehdä valintoja ja päätöksiä oman kykynsä ja kehitystasonsa mukaisesti, oikeus erilaisuuteen ja kunnioitukseen ja oikeus tulla otetuksi vakavasti. Lapsilla on oikeus vaikuttaa ja tehdä, ei vain olla teon kohteena.

Päätöksenteossa ei myöskään tule unohtaa tulevien sukupolvien oikeuksia, sillä päätöksenteolla on monitahoisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.

Olisiko Suomessa tarvetta edustajalle tai asiamiehelle sukupolvien välisen oikeudenmukaisen takaamiseksi?

 

Avoimen liikkuvuuden maailmassa myös lasten vapaa liikkuvuus on perusoikeusasia; aivan kuten oikeus terveyspalveluihin ja koulutukseen.

Euroopan ulkopuolelta turvapaikanhakijoina saapuvat lapset asettavat lastensuojelun ammattilaiset haasteiden eteen. Moni lapsi saapuu Eurooppaan henkisesti ja fyysisesti huonossa kunnossa ja kovia kokeneena, joko kokonaan ilman tai väärennetyin henkilöpaperein ja pahimmassa tapauksessa yksin ilman vanhempia tai sukulaisia. Näillä lapsilla ja nuorilla riski päätyä ihmiskaupan tai lapsityövoiman uhreiksi on suuri. Europol arvioi 10,000 pakolaislapsen kadonneen Eurooppaan tultuaan.

Tilanteeseen tulee suhtautua vakavasti; näistä lapsista on pidettävä huolta. Rajat ylittävän yhteistyön lisääminen olisi tässäkin hyödyksi. Yhtenäinen toimintamalli ilman huoltajaa matkustavien lapsien suojelemiseksi on sovittava kiireellisesti.

Näitä ja muita suosituksia edistivät lähes sata järjestöä EU:n Lapsen oikeuksien foorumissa marraskuussa.  Lisätietoja: https://www.pelastakaalapset.fi/uutiset/eun-lapsen-oikeuksien-foorumi-kaynnistyi/

*****

LUUKKU 17/17:DSCF9641
Globaalissa maailmassamme niin haasteet kuin niiden ratkaisutkin ylittävät maiden väliset rajat. Nykymaailmassa ei ole mahdollista vain sulkea rajoja ja toivoa parasta. Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen voimme kukin vaikuttaa. Mutta tarvitaan myös maiden välistä kumppanuutta, ja yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan ja yritysmaailman kanssa.

Kehitysyhteistyöllä on myös arvokas paikkansa kestävän kehityksen tavoittamisessa. Yhteistyö voi luoda mahdollisuuksia, johtaa uusiin innovaatioihin ja avata myös uusia markkinoita. Ollakseen kestävää, kehitysyhteistyön on hyvä perustua kumppanuuteen ja paikallisen osaamisen kehittämiseen.

Miten rajojenylittävää kumppanuutta ja asiantuntijoiden yhteistyötä voisi lisätä aloilla, kuten cleantech ja terveysteknologia, joissa Suomella on huippuosaamista?

Lisätietoja Suomen kehitysyhteistyöstä: http://kehityslehti.fi/

Kommentointi on suljettu.