Euroopassa käytetystä energiasta lähes viidennes tuotetaan uusiutuvista raaka-aineista, pääosin biomassasta. Maa- ja metsätalouden jätteet ja tähteet ovat pääasiallinen raaka-aine sähkön ja lämmöntuotannossa. Energiantuotantoon menee kuitenkin myös primääriainesta – ruokakasveja ja runkopuuta.
Näitä jälkimmäisiä raaka-aineita ei millään muotoa voi pitää hiilineutraaleina. Esimerkiksi soija- ja palmuöljystä tuotettava energia aiheuttaa elinkaarimallilla enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin fossiiliset polttoaineet. Runkopuun käytössä taas on hyvä huomioida se, että sen energiapoltosta vapautuu lyhyellä aikajänteellä ilmakehään paljon päästöjä ja vaikka puu kasvaa takaisin, siihen menee kymmeniä vuosia. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on olennaista se, miten paljon pystymme vähentämään päästöjä lyhyellä aikavälillä.
EU:ssa on jo voimassa kestävyyskriteerit biopolttoaineiden tuotannossa. Käytännössä kriteerit vaikuttavat esimerkiksi valtionavun jakamiseen ja laskelmiin siitä, miten jäsenmaat saavuttavat uusiutuvan energian tavoitteensa. Muulle biomassan käytölle kestävyyskriteereitä ei toistaiseksi ole ja vuosille 2020-2030 ne oli tarkoitus laatia.
Komissio jätti biomassan kestävyyskriteerit lopulta hyvin löysiksi ja Suomessa on kiitelty sitä, etteivät ne vaikuta biomassan hyödyntämiseen jatkossakaan – kaikki Suomen metsistä saatava biomassa lasketaan edelleen päästöttömäksi. Tämä perustuu siihen, että Suomi lasketaan kuuluvan nk. tiukan metsänhoitosääntelyn maaksi.
Kestävyyskriteerit eivät olisi tiukempinakaan heikentäneet Suomen metsätalouden edellytyksiä. Päinvastoin, ne olisivat parantaneet metsäraaka-aineemme asemaa suhteessa Eurooppaan tuotavaan biomassaan, joka pelaa eri pelisäännöillä. Mitä löysemmät kriteerit, sen helpompi Eurooppaan on tuoda kestävyyden ja ilmastoystävällisyyden kannalta kyseenalaisemmin tuotettua biomassaa.
Sähkömarkkinoiden toiminta on tärkeä osa uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotossa. Mitä joustavammat sähkömarkkinat, sitä enemmän ne hyödyttävät erityisesti tuuli- ja aurinkovoimaa, joiden tuotantokapasiteetti vaihtelee.
Euroopan komissio teki valitettavan päätöksen lakkauttaa uusiutuvalta energialta suosituimmuusaseman sähköverkkoon syötössä. Etuoikeus on aiemmin perustunut siihen, että uusiutuvan energian kalliiden tuotantokustannusten vuoksi halvat, perinteiset tuotantomuodot syöttävät sähköä edelle. Uusiutuvan energian tuotantokustannukset ovat kuitenkin viime aikoina laskeneet rajusti ja jatkanevat laskuaan myös tulevaisuudessa. Ne tarvitsisivat silti tuon etulyöntiroolin sähköverkkoihin, sillä muuten ne joustavuutensa vuoksi kytketään aina ensimmäisinä pois päältä verkon ylikuormittuessa. Uusiutuvan sähköntuotannon ensisijaisella syötöllä voidaan myös varmistaa, että fossiiliset polttoaineet pikku hiljaa syrjäytyvät – minkä moni eurooppalainen kaupunkikin on jo asettanut tavoitteekseen.
Liikenteen päästöjen vähentäminen perustu toistaiseksi pääosin biopolttoaineiden käyttöön. EU:ssa tätä joudutti liikenteelle asetettu 10 prosentin tavoite uusiutuville energiamuodoille vuoteen 2020 mennessä. Biopolttoaineiden käyttö on kasvanut, mutta sen ilmastohyödyt eivät kaiken biomassan osalta toteudu.
Liikenteen viherryttäminen edellyttää ennen kaikkea systemaattista panostusta biokaasun käyttöön ja sähköistämiseen. Esimerkiksi vanhan autokannan muuntaminen biokaasulla toimivaksi olisi järkevä tukipolitiikan kohde.
Uutta tavoitelukua liikenteen uusiutuvalle energialle ei esitetä. Biopolttoaineita tarvitaan yhä, mutta niitä on pyrittävä tuottamaan nk. toisen sukupolven raaka-aineista – teollisuuden sivuvirroista ja hakkuutähteistä. Seuraava kysymys kuuluu, miten paljon jätteistä ja sivuvirtoja on ylipäätään käytössä? Euroopan ilmastosäätiön teettämä raportti on arvioinut, että kaikki Euroopan kestävästi hankitut jätteet ja sivuvirrat yksinomaan liikenteen käyttöön otettuna tyydyttäisivät 16 prosenttia koko maantieliikenteen tarpeista[1]. Suomessa on laskettu, että esimerkiksi metsäteollisuuden hukkavirrat ovat käytössä jo 90-prosenttisesti.
Kestävän biomassan potentiaali energiapaletissa on rajallinen ja juuri sitä varten tarvitaan kestävyyskriteereitä – varmistamaan, että uusiutuva energiantuotanto Euroopassa tukee ilmastonmuutoksen vastaista taistelua.
Viite:
https://europeanclimate.org/wp-content/uploads/2014/02/WASTED-final.pdf
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan