Lukutaito: paljon muutakin kuin kyky lukea

Kattava luku- ja laskutaito on yksi perusehto ihmisen hyvinvoinnille ja osallisuudelle sekä yhteiskunnan kestävälle ja rauhanomaiselle kehitykselle. Tämä on myös tänään vietettävän Unescon kansainvälisen lukutaitopäivän viesti.

Maailmassa edelleen joka viides aikuinen ei osaa lukea. Heistä kaksi kolmasosaa on naisia. Lukutaidottomuus onkin yksi keskeinen haaste sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamiselle.

 

YK:n jäsenmaiden uudessa kestävän kehityksen tavoiteohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä ”kaikki nuoret ja merkittävä osa aikuisista ovat luku- ja laskutaitoisia”. EU:n on omissa kahdenvälisissä sopimuksissaan ja kehitysyhteistyöohjelmissaan huolehdittava, että kestävän kehityksen tavoitteet – mukaan lukien lukutaidon osalta – toteutuvat sovitussa aikataulussa.

 

Kehitysmaiden lisäksi haastetta riittää meillä kaikilla, kun lukutaidon ymmärtää paljon laajemmin. Lukutaitoon kuuluu kyky ymmärtää lukemansa. Se vaikuttaa ihmisen mahdollisuuteen muokata mielipiteitään ja tehdä päätöksiä niin kuluttamiseen, terveyteen kuin ympäristöönkin liittyen.

 

Lukutaidon eri muotoja on monia. Esimerkiksi on havaittu, että talouslukutaidon lisääminen olisi merkittävä tuki mm. naisyrittäjyydelle. Medialukutaito sen sijaan on keskeistä yhteiskunnalliselle toiminnalle. Kuten surullisenkuuluisa Brexit äänestys osoitti, kampanjaviestintä ei aina ole suoraviivaista tai luotettavaa.

 

Eettinen lukutaito on yksi niistä ulottuvuuksista, joita koulutuksessamme tulisi vahvistaa. Tämä tarkoittaa ensisijaisesti sitä, että olemme tietoisia omista ja yhteiskuntamme arvoista – mutta myös sitä, että ymmärrämme ja hyväksymme muilla voivan olla toisenlaisia arvoja.

 

Lukutaidon tulee tarjota työkalut käsitellä nykyisiä haasteita, sekä valmistautua tulevaisuuteen. Tämän päivän tietoyhteiskunnassa digitaalisen lukutaitoisuuden muodot kehittyvät jatkuvasti. Tasavertaisuuden takaamiseksi tarvitaankin lisää välineitä myös esimerkiksi ikääntyvien ja vammaisten digilukutaidon tukemiseksi.

 

YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelmaan sisältyykin tarve taata elinikäisen oppimisen mahdollisuus. Euroopan Unionin ja Suomen tulee ottaa nämä tavoitteet laajemmin osaksi esimerkiksi sosiaali-, koulutus-, ja työllisyyspolitiikkaa.

 

Olen täällä parlamentissa toimivan, elinikäistä oppimista pohtivan yhteistyöryhmän puheenjohtaja. Lokakuussa järjestävässä seminaarissa keskustelemme mm. tällä vuosisadalla tarvittavista taidoista ja joustavien oppimismahdollisuuksien eri muodoista. Mikäli sinulla on aiheesta kysyttävää tai kommentoitavaa, olethan yhteydessä!

Kommentointi on suljettu.