Kannanotot

Blogi

Uusiutuva energia pystyy vastaamaan sähkön kulutuspiikkeihin

15.3.2016 BlogiEkologinen Eurooppa KannanototSirpa sanonutUutisnauha

Electricity Pole on Blue Sky and Fluffy Clouds

Sähkön hintamuutokset ovat aiheuttaneet talven aikana laajaa keskustelua Suomen sähköntuotannon rakenteesta. Ensin huolta aiheutti sähkön alhainen hinta, sen jälkeen valiteltiin sen korkeutta. Pääsyylliseksi molempiin on julistettu tuulivoima ja sen saamat tuet.

 

Energiantuotannon tavat ja energiatehokkuus ovat keskeinen osa sitä politiikkaa, jolla hillitsemme ilmastonmuutosta. Jotta ilmastonmuutosta voidaan todella torjua, energiapolitiikan painopiste on asetettava uusiutuvien energiamuotojen edistämiseen, suurjänniteverkkojen rakentamiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen. Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi viimeisimmässä raportissaan, että uusiutuvat energiat ohittavat hiilen käytön seuraavan 15 vuoden kuluessa.

 

Paradigman muutos energiapolitiikassa vie yhä enemmän kohti joustavia, paikallisia ja ketteriä ratkaisuja. Tesla on kehittänyt kotitalouksien käyttöön suunnilleen jääkaapin kokoisen akun, johon voi varastoida esimerkiksi aurinkokennoista saatua energiaa pilvisille päiville. Älykkäät verkot yleistyvät kaikkialla Euroopassa ja komissio on arvellut, että 70 prosenttia sähköverkoista on älykkäitä – kulutushuippujen tasaamiseen kannustavia – vuoteen 2020 mennessä. Omavaraisuus on lisääntymässä, mutta niiden rinnalle tarvitaan varmoja siirtoyhteyksiä teollisuudelle ja palvelutuottajille.

 

Eurooppalaisten sähköyhteyksien parantaminen sai sysäyksen vuosi sitten, kun Euroopan komissio esitteli ehdotuksen energiaunionista. Sen taustalla ovat ennen kaikkea ilmastotavoitteiden saavuttaminen ja energiaomavaraisuuden lisääminen. Suurjännite- ja älykkäiden verkkojen kehittäminen on osa kokonaisuutta. Esimerkiksi suurjännitesiirtoyhteyksien yhteensopivuutta varten sovitaan parhaillaan verkkosääntöjä, jotka tullevat voimaan myöhemmin keväällä.

 

Maailman pisintä merenalaista suurjänniteverkkoa suunnitellaan parhaillaan Pohjanmerelle. Kyseessä on yksi Euroopan unionin tukemista strategisista hankkeista, jonka myötä Skotlannissa tuotetusta tuulivoimasta hyötyvät sähkönkuluttajat Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Hollannissa, Belgiassa ja Ranskassa.

 

Hiili- tai ydinvoimalan valjastaminen kapasiteettivoimaksi muutaman pakkaspäivän varalle ei kannusta energiatehokkuuden lisäämiseen. Jos varakapasiteettia halutaan rakentaa lisää, sen tulee olla joustavaa – esimerkiksi koko markkinoiden käytössä olevat biokaasulla ja LNG:llä toimivat kaasuturbiinit saadaan päälle nopeasti ja ne täydentävät uusiutuvien energiamuotojen varassa olevaa sähköntuotantoa.

 

Euroopan ilmastoinstituutin tiekartassa esitetään, että EU:ssa voidaan luopua fossiilisten energiamuotojen käytöstä 80-100 -prosenttisesti vuoteen 2050 mennessä. Tämä edellyttää siirtoverkkojen kehittämisen lisäksi hiilettömän tuotannon tavoittelua, energialähteiden moninaistamista, markkinakysynnän luomista vähähiiliselle energialle ja energiatehokkuustavoitteiden tiukentamista.

 

Ilmastotavoitteissaan EU sitoutui 27 prosentin parannukseen energiatehokkuudessa vuoteen 2030 mennessä. Todellisuudessa meidän on mahdollista tavoitella 40 prosentin vähennystä. Erityisesti rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa on paljon tehtävissä. Rakennusten lämmittämiseen ja jäähdyttämiseen kuluu tällä hetkellä puolet kaikesta EU-alueella käytettävästä energiasta. Rakennusten energiaintensiivisyys johtuu siitä, että EU:n rakennus- ja niiden lämmityskanta on vanhaa, remonttiaste on matala (1 %) ja lämmitykseen käytettävä energia on harvoin uusiutuvaa. Yli 70 prosenttia lämmitysenergiasta tulee fossiilisista polttoaineista.

 

Markkinakysynnän osalta uusiutuvia energiamuotoja parjataan usein niiden saamista tuista ja sen vaikutuksista sähkömarkkinoihin. EU-komissio on ilmaissut selväksi tavoitteekseen tehdä Euroopan unionista uusiutuvan energian ykkösalue maailmassa. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää kunnianhimoisia tavoitteita ja selkeää irtautumista fossiilisista polttoaineista. Uusiutuvan energian tukeminen sen käynnistysvaiheessa on merkittävä osa tätä päämäärätietoista politiikkaa. Eikä tämä tuki aseta tuulivoimaa tai muuta uusiutuvaa tuotantoa parempaan asemaan, vaan tuo sen edes vähän lähemmäs fossiilisen energiatuotannon tukirakennetta – tällä hetkellä yli 6 prosenttia koko maailman bruttokansantuotteesta menee suorasti ja epäsuorasti fossiilisen energiatuotannon tukeen. Myös ydinvoima saa tukea ostovelvoitteen muodossa.

 

On turha syyttää maailmaa muutoksesta, jos oma konsepti jää vanhaksi. Samaan aikaan ei voi rakentaa isoja keskitettyjä laitoksia, ja siirtyä uusiutuviin ja energiatehokkuuteen. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on arvioinut, että Suomessa voidaan siirtyä täysin uusiutuvan energian varaan vuoteen 2050 mennessä. Se edistää paitsi ilmastotavoitteita ja omavaraisuutta, myös kasvua ja työllisyyttä cleantech-alalla. Tulevaisuus on verkkojen sekä hajautettujen ja joustavien rakenteiden. Meillä on osaamista. Parempi tarttua näihin eikä syyttää uusiutuvia siitä, onko sähkö kallista tai halpaa.

 

Tätä osaamista ja sen edistämiseen tarvittavaa yhteistyötä on esillä käynnissä olevalla Vaasan energiaviikolla. Siellä ei enää keskustella siitä, tarvitaanko ylipäätään joustavampia ja älykkäämpiä sähköverkkoja, vaan siitä, miten muutos tehdään.

 

Sirpa Pietikäinen

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan

Kysy Sirpalta

Kysy Sirpalta

Tilaa uutiskirje

Tilaa uutiskirje

Liity tukijoukkoihin

Liity tukijoukkoihin

Saatat olla kiinnostunut myös näistä kannanotoista