”Olen tyytyväinen siihen, miten paljon tänään julkaistu komission tiedonanto sisällyttää raportissani esitettyjä parlamentin keskeisiä vaatimuksia”, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kiittelee komission esittämää kiertotalouspakettia.

Meppi harmittelee paketin kuitenkin jäävän haasteeseen nähden osittain vajaaksi: ”kulutamme tällä hetkellä puolentoista maapallon verran resursseja joka vuosi ja tämä trendi on vahvasti nouseva. Kun maapallon resurssien rajat tulevat vastaan, vaikuttaa se väistämättä sekä resurssien saatavuuteen että hintaan. Eurooppa on kilpailijoihinsa nähden äärimmäisen riippuvainen tuontiresursseista. Täällä jos jossain kiertotalous tulisi ottaa tosissaan”.

”Hyvää on ehdottomasti se, että huomiota kiinnitetään entistä enemmän innovaatioiden ja kiertotalouden rahoittamiseen”, sanoo Pietikäinen.

Hän kiittelee myös panostusta käyttöhierarkiaan perustuvaan innovatiiviseen biotalouteen: ”Suomessa on tällä alalla jo olemassa äärimmäisen hyvää ja kilpailukykyistä osaamista. Tämän lisäksi esimerkiksi ravinteiden kierrätys on vaikkapa Itämeren kannalta keskeistä”.

Komissio saa myös kiitosta ottaessaan esille panostuksen julkisten hankintojen viherryttämisen sekä kiertotalouden kannalta keskeisten tuotteiden kestävyyden, korjattavuuden ja kierrätettävyyden kriteerien liittämisestä ecodesign -direktiivin vaatimuksiin.

Suurin puute Pietikäisen mukaan on selkeän tavoitteen puuttuminen: ”Parlamentti vaati neuvottelemassani kannanotossa selkeää 30 prosentin resurssitehokkuustavoitetta vuoteen 2030. Kohtaamamme haaste on valtava. Jos tavoitteemme ovat väärät tai puutteelliset, päädymme investoimaan vääriin kohteisiin ja menettämään näin myös pitkällä tähtäimellä paljon rahaa kun huomaamme, etteivät investointimme menneetkään oikeisiin kohteisiin”.

Tästä esimerkiksi Pietikäinen mainitsee rakennukset, joiden uusiorakentamisessa mutta erityisesti peruskorjauksissa tulisi tähdätä nollaenergian käyttöön: ”ei rakennuksia kannata syväremontoida joka vuosi. Meidän tulee luoda kunnianhimoiset remonttikriteerit tänään, sillä ne koskettavat pitkälti rakennuskantaa vielä 50 vuoden päähänkin”.

”Kokonaisuudessaan paketti on myös edelleen hyvin jätekeskeinen, kun katsetta tulisi suunnata tuotteen koko elinkaareen suunnittelusta lähtien”, Pietikäinen muistuttaa. Paljon riippuu hänen mukaansa siitä, mitä ecodesign -direktiiville päätetään tehdä, sillä sen avulla olisi mahdollista ohjata tuotesuunnittelua tehokkaasti.

Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan