Kaikkien viime vuosina käytyjen euro- ja eduskuntavaalien aikaan on pohdittu, onko oikein, että poliitikot asettuvat ehdolle molemmissa vaaleissa ja valitsevat vaalien jälkeen, ottavatko paikan Euroopan vai Suomen parlamentissa.
Kun eduskunta- ja eurovaalit neljän vuoden kuluttua ajoittuvat samalle keväälle, niiden syklit olisi luontevaa yhdistää.
Mikäli vuoden 2019 eduskuntavaalit järjestetään huhtikuun puolivälissä, kuten tänä vuonna, ja eurovaalit siirretään toukokuulle viime vuoden tapaan, niiden väliin jäisi viisi viikkoa. Se on juuri sen verran, että viimeiset eurovaaliehdokkaat ehtivät listoille eduskuntavaalien jälkeen mutta ennen virallista vaalituloksen vahvistamista.
Viisi viikkoa on tiukka aikataulu kampanjalle, ellei kampanjointia limitetä. Se taas voisi olla äänestäjille hämmentävää. Vaaliväsymys olisi melkoinen ja äänestysprosentti jäisi ennätyksellisen pieneksi.
Vaalien järjestäminen yhtä aikaa olisi paras keino lisätä äänestämistä eurovaaleissa. Yhtaikainen kampanjointi pakottaisi korostamaan vaalien poliittisten linjausten yhtäläisyyksiä ja eri elinten toimivaltojen eroja.
Yhteisen aikataulun säätäminen on mahdollista tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Tosin kun eduskunta pidentäisi omaa mandaattiaan, esityksen perustuslain mukaisuus olisi selvitettävä. Puolueiden välillä olisi syytä olla asiasta mahdollisimman laaja yhteisymmärrys.
Toinen yhteisymmärrys pitäisi saada aikaan siitä, että yksi henkilö on ehdolla vain yhdessä vaalissa. Ehdokkuutta ei voi estää lailla, mutta julkisuus varmasti auttaa tällaisen herrasmiessopimuksen syntymistä.
Tänä keväänä olisi erinomainen aika käynnistää yhteinen selvitystyö, jossa luotaisiin periaatteet sille miten vaalit yhdistetään vuonna 2019 ja miten voisimme sen jälkeen siirtyä viisivuotiseen eduskuntavaalikauteen sekä yhtaikaisiin eduskunta- ja eurovaaleihin.
Mielipidekirjoitus julkaistiin Helsingin Sanomissa. http://www.hs.fi/mielipide/a1423715641649
Sirpa Pietikäinen
Europarlamentaarikko
Tutustu Sirpaan